Moni haluaisi kuolla saappaat jalassa. Hugo Simberg, Tanssi sillalla, 1899. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Voi kun osaisin elää niin, ettei vanhana tarvitsisi katua.

IKÄSYRJINTÄ on Suomessa laajaa ja syvälle pesiytynyttä, vaikka suuri osa suomalaisista suhtautuu vanhuuteen myönteisesti ja katsoo, että vanheneminen kuuluu tavalliseen, hyvään elämään. 

Vanhustyön keskusliiton uunituore kansalaiskysely paljastaa, että ikäsyrjintä on yleisintä politiikassa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä työmarkkinoilla. Yhteiskuntamme tulisi vihdoin hyväksyä vanhuus normaalina elämänvaiheena ja ymmärtää, että pitkä ikä on saavutus. 

”Kestävyysvajepuhe pitäisi kieltää kokonaan. Hyvät vanhuspalvelut on nähtävä investointina”, toteaa emeritaprofessori Marja Vaarama kyselyn pohjalta laatimassaan raportissa. ”On omituista demokratiaa, että kansalaiset haluavat hoitaa vanhukset hyvin, mutta yhteiskunta kitsastelee juuri heidän palveluissaan.”

Sosiaaliset kontaktit koetaan tärkeiksi vanhuusiässä. Albert Edelfelt, Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä, 1887. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Sosiaaliset kontaktit koetaan tärkeiksi vanhuusiässä. Albert Edelfelt, Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä, 1887. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

MILLAINEN on hyvä vanhuus? Kansalaiskyselyn vastaajat toivovat toimeentulon, asumisen ja ympäristön turvallisuutta. Toivomuslistalta löytyvät myös kohtalainen terveys ja toimintakyky sekä itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin. 

Sosiaaliset kontaktit, perhe ja läheiset sekä johonkin yhteisöön kuuluminen koetaan hyvin tärkeiksi vanhuusiässä. Elämän merkityksellisyys ja mielekäs tekeminen sekä uteliaisuuden ja aktiivisuuden säilyttäminen mainitaan usein hyvän vanhuuden eväinä. Kunpa vielä osaisi elää niin, ettei vanhana tarvitsisi katua! 

Vaikka muistisairaudet ja kivut pelottavat, Suomessa vanhuus koetaan ennemmin turvalliseksi kuin pelottavaksi. Hyvästä vanhuudesta monelle tulee mieleen hyvä kuolema. 

Tavallisen hyvää vanhuutta ilman pelkoa ja syrjintää.

KANSALAISKYSELYN vastaajien mielestä vanhuus alkaa 68-vuotiaana. Vastauksissa ei haikailla mitään ihmeellistä, vaan toivotaan onnellista ja rauhallista vanhuusikää yhteisön ja suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä, ilman pelkoja tai syrjintää.

Marja Vaaraman mielestä iäkkäiden ääntä tulee vahvistaa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Nykyajan vanhuuden moninaisuus ja yksilöllisyys jäävät mediassa helposti huomiotta, mikä tukee ja ylläpitää kielteistä vanhuuskuvaa. On vahvistettava kanavia, joiden kautta vanhojen ihmisten osallisuus toteutuu nykyistä paremmin. 

”Silloin kun elämä on tavallisen hyvää, myös vanhuus nähdään myönteisenä ja normaalina elämänvaiheena. Siksi hyvään ikäpolitiikkaan kuuluu pyrkimys maksimoida kaikenikäisten ihmisten hyvinvointia ja terveyttä koko elämänkulun ajan”, Vaarama toteaa.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja vanhuusiän ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram

Sisältö jatkuu mainoksen alla