Kirjoitukset avainsanalla Vanhustyön keskusliitto

Kun uudet kunnanvaltuutetut aloittavat kesäkuun alussa, he joutuvat suoraan myrskyn silmään. Heinäkuussa on määrä perustaa uusien maakuntien väliaikaishallinto.

Jokaisessa maakunnassa aloittaa silloin väliaikainen toimielin, joka käyttää valtaa, kunnes varsinaiset maakuntavaltuustot toimivat. Vastuun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on kaavailtu siirtyvän maakunnille vuonna 2019.

Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtajan Kaija Majoisen mielestä uudet kunnanvaltuustot tulevat olemaan muutosjohtamisen ytimessä. Toteutuessaan uudistus on Suomen hallintohistorian suurimpia muutoksia.

Millainen sitten on tulevaisuuden kunnan hyvinvointirooli iäkkään ihmisen kannalta?

Kaija Majoinen muistuttaa, että liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalveluilla on merkittävä rooli ikäihmisten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntien ja järjestöjen yhteistyön vahvistaminen tuottaa myös ikäihmisille mielekästä toimintaa ja vähentää yksinäisyyttä.

Uusi kuntalaki tekee mahdolliseksi monenlaisen osallisuuden. Ikäihmiset tulee ottaa oikeasti mukaan suunnitteluun ja aktiivisiksi toimijoiksi. On mahdollista järjestää erilaisia raateja ja kehittää palautejärjestelmiä. Vanhusneuvostojen kehittäminen ja osallistuva budjetointi ovat hyviä keinoja.

Ketkä vaaliehdokkaat lupaavat ottaa iäkkäiden ihmisten osallisuuden asiakseen?

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on kunnan sydän.

Monet järjestöt kampanjoivat omilla kuntavaalitavoitteillaan. Paikallisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on Suomessa noin 10 000. Osaltaan järjestötoiminta ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta luovat toimivan kunnan ja ehjän yhteiskunnan.

Vanhustyön keskusliitto jäsenjärjestöineen painottaa järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön vahvistamista myös muuttuvassa sote-järjestelmässä. Kuntien hankinnoissa on turvattava lähipalvelut iäkkäille ihmisille ja huomioitava paikalliset palveluntuottajat.

Muistiliitto taas rakentaa muistiystävällistä kotikuntaa. Kunnissa on panostettava muistisairauksien ennaltaehkäisyyn sekä muistisairaiden ihmisten kuntoutukseen ja hoitoon.

Muistisairaan ja hänen läheistensä on voitava luottaa, että kotikunnassa saa palvelua, joka tukee omannäköistä ja turvallista elämää. Muistisairaus ei ole este edes vaaliehdokkuudelle.

Onko ehdokkaasi sitoutunut rakentamaan muistiystävällistä kuntaa?

Kommentit (0)

Poliisi ja Kuluttajaliitto varoittavat jatkuvasti lipeväkielisistä ovelta ovelle -kauppiaista. Tästä huolimatta viranomaiset saavat viikoittain useita ilmoituksia vanhuksille väkisin myydyistä tavaroista tai palveluista.

Tarpeettomista, huonosti tehdyistä ja törkeän hintaisista remonteista kuulee sydäntä särkeviä tarinoita. Kyse on vanhojen ihmisten hyväksikäytöstä.

Etenkin katto- ja ikkunaremontteja tyrkytetään roimaan ylihintaan. Myös kalliit putkiremontit ja lämmitysjärjestelmät saattavat osoittautua jälkeenpäin täysin turhiksi.

Kun taitava huijari saa jalkansa ovenrakoon, vanhus voi menettää helposti kymmeniätuhansia euroja. Häikäilemättömät remonttireiskat ovat sitkeitä suostuttelijoita siihen asti, kunnes saavat nimen sopimukseen.

Soita ensin korjausneuvojalle.

Mitään papereita ei kannata allekirjoittaa kiireellä. Remonttiasioita ei tarvitse silti jäädä miettimään yksin, koska Vanhustyön keskusliitolla on 15 ammattitaitoista korjausneuvojaa ympäri maata.

Korjausneuvojat avustavat iäkkäitä ihmisiä muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja avustusten hakemisessa. Palvelu on täysin ilmaista.

Yleisimpiä vanhusten asuntoihin tarvittavia korjauksia ovat pesutilojen muutokset sekä erilaiset esteettömyyttä parantavat muutostyöt. Myös rakenteiden ja järjestelmien huono kunto voi aiheuttaa peruskorjaustarvetta.

  1. Lähimpään VTKL:n korjausneuvojaan voi ottaa yhteyttä puhelimitse. Puhelimessa käydään läpi perustiedot ja muutostarpeet. Jos muutostöitä tarvitaan, korjausneuvoja sopii tapaamisen.
  2. Korjausneuvoja tulee kartoittamaan tilanteen paikan päälle. Hän tekee mittaukset, selvittää muutostöiden vaihtoehdot ja antaa tietoa avustuksista.
  3. Korjausneuvoja tekee hankkeen luonnospiirustukset, kustannusarvion ja laittaa avustushakemukset eteenpäin. Tarvittaessa hän auttaa myös urakoitsijan etsimisessä.

Korjausneuvonta on maksutonta, mutta remonttikulut asiakas maksaa itse. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) korvaa vanhusten asuntojen korjauskustannuksista enintään puolet ja erityisistä syistä jopa 70 prosenttia. Mitään hakuaikaa ei ole, vaan avustuksia myönnetään määrärahojen puitteissa jatkuvasti.

Lisätietoja saa VTKL:n korjausneuvojilta.

Kommentit (0)

Vanhustyössä viriketoimintaa on alettu karttaa kuin ruttoa.

Pari vuotta sitten Taiteen edistämiskeskuksen julkaisu neuvoi vanhuspalvelujen järjestäjiä luopumaan viriketoiminnan käsitteestä ja aloittamaan harrastus- ja kulttuuritoiminnan. Moni kunta teki työtä käskettyä.

Ylen Hoivakoti kuntoon -projektissa taas todettiin, että viriketoiminnassa itsessään ei ole mitään vikaa, paitsi jos aikuiset pannaan askartelemaan vessapaperirullilla. Työyhteisöjä kehotettiin hautaamaan laitostunut sana ja ideoimaan uusia.

Vika on siis käsitteessä, ei toiminnassa.

Viriketoiminnan painolasti tulee askartelun ja kädentaitojen perinteestä. Termin uudelleen määrittelyn sijaan toiminta on leimattu lapselliseksi puuhasteluksi, ja kun korvaavaa käsitettä ei ole ilmaantunut, lapsi on heitetty pesuveden mukana.

Olkoon menneeksi, unohdetaan viriketoiminta. Mutta mitä tilalle?

Ihminen tarvitsee virikkeitä hyvään elämään.

Fakta kumminkin on, että ihminen tarvitsee virikkeitä hyvään elämään kaikenikäisenä. Hoitokodeissa virikkeillä voidaan ehkäistä laitostumista ja tukea vanhuksen identiteettiä. Virikkeet edistävät vuorovaikutusta ja suuntaavat huomiota myönteisiin asioihin.

Pakonomainen virike-sanan välttely johtaa hakoteille. Vanhustyön laadun parantaminen edellyttää, että ammattilainen ymmärtää virikkeellisyyden kokonaisvaltaisena toimintakulttuurina ja osana kaikkien työtä.

On myös oivallettava ammatti- ja yleiskielen ero. En ole ikinä harjoittanut viriketoimintaa vanhusten kanssa, vaikka paljon olemme tanssineet, laulaneet ja muistelleet. Etsin sopivia virikkeitä, mutta en toteuta niitä minään viriketoimintana. Puutöitä kutsutaan puutöiksi ja luontoretkeä luontoretkeksi.

Vanhustyön keskusliitto ylläpitää internetissä maksutonta Vahvike-aineistopankkia, jossa kuka vain voi tutustua virikkeellisen vanhustyön mahdollisuuksiin. Nyt vanhustenviikolla uutiskirje alkaa vinkata myös ajankohtaisista teemoista ja ideoista.

Siis ronskisti vain lisää virikkeitä ja enemmän toimintaa! Vanhukset ansaitsevat taidetta, liikuntaa, kulttuuria, elämyksiä, tietotekniikkaa, käsitöitä, viihdettä, harrastuksia – iloa arkeen itse kunkin omien toiveiden mukaan. 

Toivotan virikkeellistä vanhustenviikkoa.

▶︎ Lue myös: Suomessa vanhus on kirosana

Kommentit (1)

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat