Kirjoitukset avainsanalla vanhuspalvelut

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto julkaisivat tällä viikolla uuden vanhuspalvelujen säästösuosituksen, johon on kerätty peräti 33,5 miljoonan euron säästömahdollisuudet vuoden 2019 loppuun mennessä.

Vanhuspalvelujen suurin kustannuserä ovat henkilöstökustannukset. Kun hoitohenkilökuntaa ei voi enää vähentää, säästöjä saadaan vain maksamalla pienempää palkkaa.

Silmänkääntötemppu tehdään niin, että henkilökunnan määrä pidetään ennallaan, mutta henkilöstömitoitukseen lasketaan vastaisuudessa ”välittömään asiakastyöhön osallistuvat” laitosapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat, hoiva-avustajat ja hoitoapulaiset. Oppisopimuskoulutettavat ja opiskelijatkin kelpaavat tietyin edellytyksin.

Kun hoiva-avustajien osuutta samalla lisätään, joudutaan tosin aloittamaan vuoden kestävät suomen- ja ruotsinkieliset hoiva-avustajien työllisyyskoulutukset.

Robotit korvaavat hoitajia.

Robotteja ei vielä lasketa henkilökuntaan, mutta STM ja Kuntaliitto näkevät esimerkiksi turvateknologian hyödyntämisessä suuren säästöpotentiaalin.

Vanhuspalvelujen säästösuosituksessa todetaan, että jo tällä hetkellä on käytössä erilaisia vuorovaikutus-, seura- ja terapiarobotteja. Robotteja voitaisiin käyttää myös vanhusten nostamisessa, siirtämisessä ja liikkumisen tukena. Monitoimiset kotiapurobotit ja muut teknologiasovellukset tukisivat hyvin vanhusten kotona asumista.

Säästösuosituksessa toistetaan arvio, jonka mukaan 20 prosenttia sairaanhoitajien ja lähihoitajien työtehtävistä voidaan korvata muutaman vuoden kuluessa robotiikalla ja automatiikalla.

Oho, mikä suositus?

Hyvänen aika, minun on pakko hankkia uudet silmälasit. Eihän tämä STM:n ja Kuntaliiton julkaisu ole alkuunkaan säästösuositus! Kannessa lukee kissankokoisin tikkukirjaimin LAATUSUOSITUS.

Tämän suosituksen tarkoituksena onkin näemmä parantaa vanhuspalveluja. Laatusuositus tukee vanhuspalvelulain toteutumista ja turvaa toimintakykyistä ikääntymistä. Julkaisussa todetaan kauniisti, että henkilöstön ammattietiikka sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset arvot luovat perustan turvalliselle ja laadukkaalle palvelulle. Hurraa!

Mutta miten ihmeessä minä ajauduin ensin taas jankuttamaan vanhuspalvelujen säästöistä, pätevyysvaatimuksista ja epäinhimillisistä roboteista?

Olisiko erehdys voinut johtua siitä, että laatusuosituksessa on yksi ainoa lihavoitu virke ja se päättää samalla painokkaasti koko julkaisun? Loppusanat kuuluvat näin: Yhteensä edellä mainittuihin suosituksiin arvioidaan sisältyvän 33,5 miljoonan euron säästöpotentiaalin, joka on toteutettavissa vuoden 2019 loppuun mennessä.

Niin se on. Kun viimeinen sana on annettu tälläkin kertaa vanhuspalvelujen leikkauksille, ministeriö ja Kuntaliitto ovat tehneet uudesta laatusuosituksesta säästöohjelman.

Kommentit (7)

Vierailija

Kuinka se on mahdollista, että kaikkeen muuhun kyllä löytyy rahaa, mutta

ei vanhuspalveluihin. Tämä on ihan epätoivoista. Kuinka Suomi voi hoitaa

vanhuksiaan näin huonosti?

70-vuotias

Helsingin Vanhusneuvosto, oletteko koskaan kuulleet mitä se on saanut aikaiseksi vanhusten hyväksi?

Jos jostakin leikataan, niin ensimmäiselsi vanhustenhoidosta koska se on helpointa. Suurin osa vanhuksista ei pysty enää vastustamaan poliittisia päätöksiä eikä kukaan jaksavista ja osaavista välitä , sillä he elävät isojen eläkkeidensä turvin kaukana kunnallisista hoitokodeista joten miksi pillastua säästöistä jotka ei heitä koske. Ei tervitse leukalappu rinnuksilla istua makkarapötkön äärellä ja ihmetellä kun ei taaskaan ehtinyt syödä.

Vierailija

Katsokaas ketä kyseiseen neuvostoon kuuluu, ei ihme ettei mitään myönteistä tapahdu.

Vierailija

Todella hyväosaiset kuuluvat neuvostoon. Linevätkö koskaan käyneet vanhusten hoitokodeissa.

Vierailija

Pitäisi saada joku Superaktiivi asialle joka jaksaisi innostaa tavalliset eläkeläiset taistoon vanhusten ja ihmisyyden puolesta. Joku joka saisi masinoitua valtavan mielenosoitusmarssin joka päättyisi eduskuntatalolle ja jonka rappusille olisi haastettu juuri tämän vanhusneuvoston jäsenet ja muutama avainasemassa oleva politiikko.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015

Kiitos kaikille kommenteista! Pitäisi ihan ottaa selvää vanhusneuvostojen todellisesta roolista. Lain mukaan niillä on kunnissa tärkeä tehtävä ja toimintasuunnitelmat, joissa toiminta on määritelty. Toisaalta minäkin olen joskus kuullut letkautuksia "kahvittelukerhoista".

"Äly etsii, mutta sydän löytää." www.etlehti.fi/geron

Keskustelen kotona asuvien vanhusten ongelmista harva se päivä. Henkinen taakka painaa neuvottomia omaisia ja läheisiä. Yhä useammin myös naapurit ovat huolissaan ja kyselevät epätietoisina, mistä voi saada apua iäkkäälle ihmiselle.

Kysymykset ovat mutkikkaita, eikä niihin ole olemassa patenttiratkaisua. Tilanne pitää arvioida kokonaisvaltaisesti ja toimiva lopputulos perustuu aitoon välittämiseen. Vanhuksen oma mielipide on ensisijaisen tärkeä.

Onneksi minulla on näitä keskusteluja varten takataskussa edes yksi varma konsti. Kysyn aina, onko kunnan sosiaalitoimi selvittänyt vanhuksen palvelujen tarvetta. Se on hyvä lähtölaukaus tilanteeseen puuttumiselle.

Valtaosa ihmisistä ei ole kuullutkaan palvelutarpeen selvityksestä, saati lakiin kirjatusta oikeudesta saada se. Niin se vain on. Jokaisella 75 vuotta täyttäneellä on lakisääteinen oikeus palvelutarpeen arviointiin.

Kuka vain voi pyytää arviointia.

Palvelutarpeen arvioivat oman kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät yhdessä vanhuksen ja hänen omaistensa kanssa. Arviointi tehdään kotona.

Selvityksessä arvioidaan paitsi toimintakykyä myös asumisen esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä tarvittavien palvelujen saatavuutta. Toimintakyky arvioidaan testeillä, keskustelemalla ja havainnoimalla. Arvioinnissa voidaan todeta tarve esimerkiksi kotihoitoon, asunnon muutostöihin, toimeentuloturvaan tai kuljetuspalveluun.

Selvityksen jälkeen neuvotellaan vaihtoehdoista ja laaditaan suunnitelma, jossa määritellään toimintakykyä tukevat ja hoidon turvaavat palvelut.

Palvelutarpeen arviointia voi pyytää itse tai selvityspyynnön voi esittää omainen, viranomainen tai kuka tahansa vanhuksen tilanteen tunteva.

Pyynnön voi tehdä puhelimessa kunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Joissakin kunnissa pyynnön voi lähettää myös sähköpostitse tai nettilomakkeella.

Lain mukaan kunnan on järjestettävä pääsy sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Arviointi edellyttää aina asiakkaan suostumusta.

Kommentit (2)

PKolli

Palvelutarpeen arviointi, taitaa olla jopa kinkkinenkin asia. Kerron, mitä oma äitini sanoi vastaavassa tilanteessa. " Minun tyttäreni hoitaa minut enkä  tarvitse  mitään apua ulkopuolelta ".  Näin todella oli, että asuimme samassa huushollissa ja hoidin häntä ja miestäni, joka oli sairastunut.  Äiti sai elää 95 vuotiaaksi melko terveenä koko ajan, mutta toki hän tarvitsi apua monessa paikassa, vaikka pesuissa, housujen ylösnostossa, nukkumaan mennessä ym. viimeisinä vuosinaan.

Vierailija

73-vuotiaan, muistisairaan äitini luona kävi palvelutarpeen arvioija. Olin etukäteen kertonut, ettei äitini muista syödä. Arvioija keksi, että ongelma selviää ruoan toimittajaa vaihtamalla, vaikka missään vaiheessa ruoan laatu tai määrä ei ole ollut ongelma. Äitini ei saanut palveluja, kun oli liian hyvässä kunnossa... 

Moni muistaa kouluajoilta esimerkit, joissa pilkun paikka muuttaa virkkeen merkityksen. Armoa, ei Siperiaan! Armoa ei, Siperiaan!

Kunnianarvoisa äidinkielenopettaja joutui läksyttämään meitä kovakalloisia usein myös kehnoista sanavalinnoista, mutta edes pojankoltiaisten mielikuvitus ei riittänyt siihen, mihin virkamies kykenee pahimmillaan ja ihan vakavissaan.

Geronomille tarjottiin hiljattain töitä Pohjanmaalta, mikä on tietysti hyvä asia näinä kovina aikoina. Kiinnostuin paikasta lähinnä siksi, että työnantaja esitteli itsensä komiasti ”peruspalveluliikelaitoskuntayhtymäksi, jonka pääasiallisiin toimintoihin kuuluvat terveyden- ja sairaanhoitopalvelut mukaan lukien erikoissairaanhoidon palvelut sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut”.

Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä!

Totta puhuakseni sanahirviö nauratti minua ja rupesin tarkistamaan ihan piruuttani, minkä sortin palveluja tämmöinen yhtymä tarjoaa vanhuksille. Olin varma, että kukaan ei voi sentään sanoa vakavissaan Tulkaahan, ikäihmiset, sieltä kotinurkista peruspalveluliikelaitoskuntayhtymämme päivätoimintaan!

Nyt arvaattekin jo, että kyllä voi.

Nettisivut toivottavat nimenomaan tervetulleeksi peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ikääntyneiden sivustolle. Ja sitten esitetään hurskas toive: "Toivottavasti löydät etsimäsi tiedon näiltä sivuilta, joita pyrimme kehittämään mahdollisimman neuvoviksi ja kattaviksi."

Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän palvelusväki ei tunnu itsekään uskovan, että tiedon löytäminen heidän nettisivuiltaan on mahdollista. Eivät vain raskineet kirjoittaa, että koettakaa pärjätä omillanne, vanhat ja raihnaiset.

Eikä siinä vielä kaikki. Päälle päätteeksi etusivulla on palsta ajankohtaisista ikääntyneiden palveluista. Lokakuun 2016 tuoreimpana uutisena loistavat ikääntyneiden sosiaalipalvelujen odotusajat helmikuulta 2014.

Toivon totisesti, että melkein kolme vuotta sitten jonotusnumeron ottaneet vanhukset eivät edelleen odota peruspalveluliikelaitoskuntayhtymänsä sosiaalipalveluja jossain kunnantalon porstuassa.

En uskaltanut lukea pitemmälle. Näillä eväillä sitä kehitetään kotihoitoa ja paimennetaan vanhuksia nettiin. Muutosagentit vakuuttavat pää punaisena, että digitalisaatio tulee ja helpottaa elämää.

Armoa ei!

▶︎ Lue myös: Pelastakaa vanhukset edes geronteknologialta

Kommentit (0)

Jos olisin vastuussa yksityisistä tai julkisista vanhuspalveluista, paketoisin ne ehdottomasti kauniiseen vanhuuspakkaukseen. Tuotteistaisin palvelut helppokäyttöiseksi paketiksi, josta ikäihminen löytäisi kaiken tarvitsemansa tiedon ja bonuksena valikoiman jokapäivästä elämää helpottavia tuotteita.

Esikuvana olisi tietysti äitiyspakkaus, joka on ollut suomalainen menestystarina. Alun perin avustuksella houkuteltiin vähävaraisia äitejä terveydenhuollon piiriin, mutta vuodesta 1949 lähtien tämän sosiaaliturvaetuuden ovat saaneet kaikki vanhemmat. Suomen innoittamana äitiyspakkausta on kokeiltu jo yli 30 maassa.

Kelan uuden vanhuuspakkauksen saisi jokainen vanhuuseläkkeelle siirtyvä suomalainen. Pakkauksessa päällimmäisenä olisi tasavallan presidentin allekirjoittama kirje, jossa uutta eläkeläistä kiitettäisiin vuolassanaisesti tähänastisesta panoksesta yhteiskuntamme hyväksi ja kehotettaisiin keittämään kunnon kahvit mukana olevasta kahvipaketista.

Tuotevalikoimaan kuuluisivat ainakin liukuesteet kenkiin. Mitähän muuta? Pääasia olisi kumminkin ikäihmisen informointi ja ikääntymisen aktiivinen suunnittelu yhteispelillä. Kustannukset pidettäisiin kurissa ennaltaehkäisevällä hoito- ja palvelusuunnitelmalla, johon kaikki osapuolet sitoutuisivat.

Maailmalla Finnish Senior Citizen Box olisi tietysti uutinen. Vanhuuspakkaus houkuttelisi pilvin pimein ulkomaisia toimittajia tutustumaan suomalaiseen vanhustyöhön ja pelastaisi Suomen brändin vanhustenhuollon mallimaana. Lopulta ikääntyvä väestö kautta maailman olisi valmis maksamaan maltaita päästäkseen Suomeen vanhenemaan.

Väestö ikääntyy, työikäisten osuus pienenee ja huoltosuhde heikkenee. Nyt olisivat hyvät neuvot tarpeen. Eiköhän kehitetä vanhuuspakkaus ja panna uuden vanhuustalouden pyörät pyörimään.

Kuva: Annika Söderblom © Kela

Kommentit (2)

70-vuotias

Paras idea aikoihin!  Hyvänen aika kun en ollut huomannutkaan tätä kirjoitusta. Kun suomessa jaellaan äitiyspakkauksia rikkaille ja köyhille, niin eiköhän olisi aika kehittää tosiaan vanhuksille omaa boxia. Presidentin kirje ja kahvipaketti, tietysti Presidenttiä, hyvä idea mutta villasukat tarvitaan myös. Jonkinlainen turvalaite olisi hyvä koska nykyään nuoret urokset ryöstelevät vanhuksia kun ovat niin raukkoja. Kela kehiin oikealle asialle!

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat