Kirjoitukset avainsanalla Mielen salat

IHMISEN KOSKETUS on voimakkaimpia tapoja kertoa omista tunteistaan. Kosketuksella voimme osoittaa tunteiden koko kirjon lempeästä hyväilystä tuskalliseen satuttamiseen. Koskettaminen on vanhempien ja vastasyntyneen ensimmäisiä viestintäkanavia, ja kosketus voi olla viimeinen tervehdys kuolevalle vanhukselle.

Keho ja tunteet liittyvät läheisesti toisiinsa. Ihminen kokee tunteet sekä mielessä että kehossa. Suomen kielessä tunne viittaa tietoisen aistimuksen lisäksi myös tuntoaistiin. Koskettava taas vaikuttaa tunteisiin ja mieleen, ja miellyttävä kosketus parantaa ihmisen oloa mitattavastikin.

SOSIAALINEN KOSKETUS vähentää ahdistuneisuutta ja jännitystä. Toisen ihmisen kosketus ja kädestä pitäminen voivat jopa vaimentaa kivun tunnetta. Tutkimukseen perustuva lista kosketuksen myönteisistä vaikutuksista on kaiken kaikkiaan vakuuttava. Stressin ja pelon lievityksen lisäksi kosketus parantaa myös elimistön vastustuskykyä.

Kosketuksen avulla voimme säädellä ihmissuhteitamme, ja parisuhteessa koetulla tyytyväisyydellä on yhteys puolisoiden välisen koskettamisen määrään ja laatuun.

Mahdollisuudet koskettaa vähenevät.

TUTKIJAT Lauri Nummenmaa ja Riitta Hari ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kosketus on vähenemässä modernissa yhteiskunnassamme. Laitoshoidossa olevien potilaiden ja vanhusten kokema kosketus saattaa jo nyt rajoittua hoitajan ammatilliseen kosketukseen.

Kun kosketusmahdollisuus puuttuu digitaalisista viestintäkanavista ja uusista terveysteknologian sovelluksista, virtuaalipalvelut ja hoivarobotit vähentävät inhimillistä kanssakäymistä ja koskettamista entisestään.

VANHUSTYÖSSÄ minulla on onneksi ollut mahdollisuus pitää kädestä monta iäkästä ihmistä. Kosketus on saattanut olla ainoa yhteinen kielemme, ja toivon, että tilanteesta on silloinkin välittynyt kaikki se arvostus ja empatia, jota tunnen vanhuksia kohtaan. Vastalahjana olen saanut niin paljon voimaa ja rakkautta, etten olisi aiemmassa ammatissani voinut moista ikinä kuvitella.

Kiitos ja kumarrus, hyvät Geron-blogin lukijat. Myös teidän palautteenne on ollut voimaannuttavaa ja ilahduttanut mieltä useasti vuoden mittaan. Rauhallista, koskettavaa joulunaikaa!

Olen blogannut joulukuussa ihmismielen arvoituksista Mikko Ylikankaan toimittaman Mielen salat -kirjan innoittamana. Suomen Akatemian ja Gaudeamuksen julkaisemassa teoksessa asiantuntijat avaavat ovet mielen ja aivojen toimintaan.

Kommentit (0)

Unessa kuka vain osaa lentää, mutta valvemaailmassa lentäjän ammattiin vaaditaan koulutus. Kuva: Finnair
Unessa kuka vain osaa lentää, mutta valvemaailmassa lentäjän ammattiin vaaditaan koulutus. Kuva: Finnair

Tavallisesti nukun kuin tukki, mutta viime yönä ajatukset harhailivat ja näin kummallisia unenpätkiä. Olin illalla oopperassa, ja yöllä Lentävä hollantilainen sekoittui villisti päivän muihin tapahtumiin.

Tutkijat Antti Revonsuo, Jarno Tuominen ja Katja Valli kutsuvat unennäköä aivojen lentosimulaattoriksi. Unessa voimme kokea olevamme fyysisesti erilaisissa paikoissa ja tapahtumissa, vaikka oikeasti unimaailma pysyy aivojemme sisällä, eikä keho todellisuudessa liiku mihinkään sängystä.

Unimaailma on simulaattori tai virtuaalitodellisuus, joka muodostuu aivoissamme. Kun nukumme noin kolmasosan elämästämme, tulemme viettäneeksemme vuosikausia unien kiehtovassa virtuaalitodellisuudessa. Mutta miksi ihmeessä? Eikö olisi järkevämpää panna aivot yöksi narikkaan ja levätä?

Viimeaikaisten teorioiden mukaan unennäön tarkoitus on valmentaa meitä valvemaailman tapahtumiin. Uni tarjoaa toistuvaa ja riskitöntä harjoitusta valveilla oloon ja ihmisen evoluution kannalta uhkaaviin tilanteisiin – ihan kuin lentosimulaattori lentäjille.

Ihmisen rakentamiin simulaattoreihin verrattuna unimaailma on taitavasti toteutettu silmänkääntötemppu. Kun näemme unta, oletamme, että kaikki tapahtuu oikeasti, emmekä tiedosta, että kyse on aivojen luomasta hallusinaatiosta.

Unet ovat sosiaalisia kokemuksia.

Monet unitutkijat ajattelevat, että uni- ja valvemaailma ovat ikään kuin kaksi versiota aivojen luomasta virtuaalimaailmasta. Unessa aivot vain on kytketty irti ulkoisesta ympäristöstä ja koko maailma syntyy aivojen sisällä.

Unimaailman keskipisteessä on melkein aina uniminä, hahmo, jonka kautta koemme unen ja johon samaistumme. Mukana on tavallisesti muitakin unihahmoja, ja näin unet ovat myös sosiaalisten tilanteiden valmennusta.

Vaikka unihahmot ovat kokonaan oman mielemme luomuksia, emme tiedä niiden tarkoituksia, tavoitteita ja mielenliikkeitä etukäteen. Unissa joudumme pohtimaan hahmojen aivoituksia ja mahdollisia tekoja, mikä mahdollistaa ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelun nukkuessamme. Joskus tilanteet riistäytyvät painajaismaisiksi asti.

Saa nähdä, millaisiin seikkailuihin päädymme ensi yönä. Kauniita unia!

Joulunaikaan jokaisen mieli on hyvä, lämmin, hellä. Bloggaan joulukuussa ihmismielen arvoituksista paitsi joulumielen myös Mikko Ylikankaan toimittaman Mielen salat -kirjan innoittamana. Suomen Akatemian ja Gaudeamuksen julkaisemassa teoksessa asiantuntijat avaavat ovet ihmismielen ja aivojen toimintaan.

Kommentit (0)

Ihmismieli työskentelee ja vaikuttaa jokapäiväisessä elämässämme – pyhänä ja arkena, jopa nukkuessamme. Ihmisen mieli ei kuitenkaan ole yhtä kuin järki tai ajattelu, vaan mieli näyttäytyy niin tunteissa, luovuudessa, mielikuvituksessa kuin unissa.

Itse kunkin mielen muotoutumiseen vaikuttavat hyvin monenlaiset rakennusaineet. Niitä ovat myös tarinat, kuvitelmat, uskonnot ja yliluonnollisiksi määritellyt kokemukset, joilla voi olla suunnaton merkitys elämässä, vaikka tieteellinen maailmankuva leimaa ne epätodellisiksi.

Tutkimusten mukaan erilaiset näyt, ennalta-arvaamiset, telepatia, kummat kuuloaistimukset ja kuolleiden kohtaamiset ovat varsin yleisiä. Historiasta tunnemme ihmeet ja ihmeparantumiset, ja uskonnollisissa yhteyksissä näkymätön sekä yliluonnollinen ovat olennainen osa tarinaa.

Itse asiassa suurimmassa osassa maailmaa yliluonnolliset kokemukset näyttävät liittyvän kiinteänä osana ihmisten elämään. Toki niitä saatetaan ihmetellä, ja osa kokemuksista yhdistetään myös hulluuteen tai niitä pidetään oireina vakavista sairauksista.

Kokijalle ilmiöt ovat totta.

Kokijalle yliluonnolliset ilmiöt ovat merkittäviä ja todellisia. Nykytieteessä uskotaankin, että näkymättömällä ja yliluonnollisella voi olla tärkeitä sosiaalisia ja kulttuurisia tehtäviä, kuten lasten mielikuvitusolennoilla, uskontojen jumalilla ja pyhimyksillä tai kansakuntien sankarihahmoilla.

Aina ei ole edes välttämätöntä erotella poikkeavaa ja normaalia jyrkästi. Käsitykset ja kokemukset yliluonnollisesta voi sijoittaa eräänlaisen mielen ja ympäristön jatkumon reuna-alueille unen, mielikuvituksen ja luovuuden seuraan. Samaan jatkumon osasia ovat tietysti myös arkipäiväiset asiat, kuten joulusiivous ja ruoanlaitto.

Yliluonnollisesta saa häpeäleiman.

Kummia, yliluonnollisia ilmiöitä kokeneet ihmiset joutuvat hyvin usein hankalaan asemaan kerrottuaan kokemuksistaan. Kuulijat eivät tunnu ymmärtävän, mistä he puhuvat, ja ”näyttöä” tapahtuneesta on vaikea antaa.

Merkittävien yhteiskunnallisten instituutioiden tulkinta poikkeavuudesta johtaa häpeäleimaan ja eristämiseen. Useimpien Euroopan maiden terveydenhuollossa yliluonnollisia kokemuksia luokitellaan mielen häiriöiden tai sairauksien kategoriaan.

Protestanttisen kirkon piirissä yliluonnolliset kokemukset tulkitaan mielenhäiriöiksi, jos kokijalla ei ole niille uskonnollista selitysmallia. Tuoreiden uutisten mukaan katolisella kirkolla on kova pula pahojen henkien manaajista, koska okkultismi ja saatananpalvonta ovat kasvattaneet suosiotaan.

Onko ihminen olemassaolon keskipiste?

Professori Marja-Liisa Honkasalon suomalainen tutkijaryhmä haluaa lähestyä yliluonnollista uteliaasti ja hälventää kokemuksiin liittyvää stigmaa. Näkymätöntä, kummaa ja yliluonnollista voi ajatella muutoinkin kuin häiriönä, vammana tai mielen sairautena.

Ajatus mielestä jatkumona mahdollistaa kummien kokemusten kytkemisen mielen muihin toimintoihin ilman, että niitä saman tien arvotetaan keskenään. Useat taiteilijat kokevat kummia ja kurkottavat niiden avulla toisiin todellisuuksiin. Se on osa heidän ammattitaitoaan.

Professori Honkasalo kysyy, mitkä modernin ajattelun ja tieteen ehdot ovat ja mihin arvoihin tieteellinen argumentaatio mielestä sekä mielen ja maailman välisistä suhteista perustuu. Millä perusteella voidaan väittää, että olemassaololla on vain yksi rakenne, jonka keskellä on ihminen?

Laulunsanoissa toivotaan ainaista joulua, koska tähän aikaan vuodesta jokaisen mieli on hyvä, lämmin ja hellä. Bloggaan joulukuussa ihmismielen arvoituksista paitsi joulumielen myös Mikko Ylikankaan toimittaman Mielen salat -kirjan innoittamana. Suomen Akatemian ja Gaudeamuksen julkaisemassa teoksessa asiantuntijat avaavat ovet ihmismielen ja aivojen toimintaan.

Kommentit (0)

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat