Kirjoitukset avainsanalla muistisairas

Muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivässä. Jokainen voi kuitenkin edistää aivojensa terveyttä läpi elämän. Myös asenneilmapiirin Suomessa on muututtava, jotta muistisairaat ihmiset voivat olla yhteiskunnan yhdenvertaisia jäseniä, elää mielekästä elämää ja saada ajoissa tarvitsemaansa tukea sekä kuntoutumista edistävää hoitoa ja palveluja. 

1. Pidä huolta omasta muististasi.

Muistihäiriöitä voi ehkäistä konkreettisesti hallitsemalla riskitekijöitä. Terveelliset elintavat sekä sopiva toiminnan ja levon vuorottelu auttavat pitämään aivot mahdollisimman hyvässä kunnossa. Muistijumppaa!

2. Hanki apua ajoissa.

Kiire, stressi, väsymys ja masennus voivat aiheuttaa ohimeneviä muistivaikeuksia. Jos muistioireet pitkittyvät tai lisääntyvät, on syytä selvittää niiden syy ja hakeutua ajoissa muistitutkimuksiin. Merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta. Terveyskeskuksissa toimii muistihoitaja tai muistikoordinaattori, johon kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä.

3. Suvaitse kaikki joukkoon.

Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus kokea olevansa merkityksellinen osa yhteisöään ja yhteiskuntaa. Mahtuuhan kanssasi kaupan kassalle, pankkijonoon, linja-autoon tai kuntosalille myös muistisairauden kanssa painiskeleva lähimmäinen? Annatko myös hitaammin kiiruhtaville mahdollisuuden pärjätä arjessa?

4. Ole muistisairaan rinnalla.

Kohtaa muistisairas aikuisena ihmisenä. Hän ei ole vain sairautensa, vaan kantaa mukanaan kaikkea elämänkokemustaan. Anna aikaa. Kuuntele ja keskustele, älä ohita. Sosiaalinen kanssakäyminen aktivoi muistin toimintaa ja edistää aivojen terveyttä.

5. Huolehditaan kaikista yhdessä.

Muistisairaus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti arjessa selviytymiseen. Muistisairaat ihmiset tarvitsevat ystäviä, osallisuutta sekä iloa arkeen – kuten meistä jokainen. Parantavaa lääkehoitoa muistisairauksiin ei ole tiedossa lähivuosina. Voimme tehdä kuitenkin paljon jo nyt. Asenne ratkaisee.

Arman Pohjantähden alla -sarjan viidennessä jaksossa Arman Alizad osallistuu myös muistisairaiden vanhusten arkeen ja pohtii laitoshoidon ja kotona asumisen haasteita. Mitkä ovat ihmisarvoisen elämän edellytykset ja miten ikäihmisten sairauksia sekä syrjäytymistä voisi vähentää?

Lähteet: www.muisti.fi, www.thl.fi, www.kaypahoito.fi

Kommentit (0)

Muistisairaudesta kärsivä 79-vuotias mies poistui eilen klo 14:n jälkeen tuttavansa luota ja nousi tiettävästi linja-autoon tarkoituksenaan matkustaa kotiin. Hän ei kuitenkaan saapunut asunnolleen. Linja-autoon nousun jälkeen miehestä ei ole tehty havaintoja. Poliisi pyytää asiasta tietäviä tai havaintoja tehneitä ottamaan yhteyttä hätänumeroon 112.

Poliisi joutuu tiedottamaan yhä useammin muistisairaan ihmisen katoamisesta. Viimeisen vuoden aikana poliisi on pyytänyt yleisöhavaintoja kateissa olevasta muistisairaasta kolmisenkymmentä kertaa, mutta virallista tietoa katoamistapausten määrästä ei ole olemassa.

Etsinnän johtaja tiedottaa kadonneen henkilön olevan muistisairas, jos tiedosta on apua löytämisen kannalta. Terveystietojen perusteella tapauksia ei kuitenkaan tilastoida, eikä tiedotteessa aina edes mainita muistisairaudesta. Kaikista kadonneista muistisairaista ei liioin tiedoteta.

Esimerkiksi Helsingissä ilmoitetaan kadonneeksi vuosittain 160−180 ihmistä. Näistä muistisairaita on poliisin karkean arvion mukaan aina muutama. Täsmällistä lukua ei kuitenkaan ole saatavana.

Muistisairaudet näkyvät nyt poliisityössä, ja etsintätehtäviä kerrotaan tulevan koko ajan enemmän. Vanhukset asuvat kotona mahdollisimman pitkään, ja muistisairaiden eksymiset kävelylenkillä ja vaikkapa kauppa- tai marjareissuilla ovat yleistyneet. Omaa kotia saatetaan lähteä hakemaan myös hoitolaitoksen ulkopuolelta.

Valtaosa kadonneista muistisairaista löydetään ja heidät voidaan palauttaa takaisin kotiin tai hoitopaikkaan. Joskus katoamisella on kuitenkin murheelliset seuraukset.

Kateissa ollut muistisairas 79-vuotias mies löytyi iltapäivällä menehtyneenä. Ohikulkija havaitsi rantavedessä olleen miehen. Tapauksessa ei epäillä rikosta ja tutkinta jatkuu normaalina kuolemansyyn tutkintana.

Kiitos taustatiedoista Poliisihallitukseen ja poliisilaitoksille.

Kommentit (2)

Maija
Liittynyt15.10.2015

Voisiko ajatuskokeena ajatella, että muistisairaalla olisi oikeus kadota ja jouduttaa sillä tavoin väistämätöntä kuolemaansa? Onko mahdollista ajatella, että katoaminen ja paleltuminen on henkilön itsensä kannalta (ei toki löytäjien kannalta) inhimillisempi tapa kuolla kuin itsensä näännyttäminen nälkään omassa potilasvuoteessaan? Kenenkään ei tiedetä vielä pystyneen väistämään kuolemaa. Olen seurannut vierestä tuota jälkimmäistä tapaa, eikä sekään kovin häävi ollut.

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat