Kirjoitukset avainsanalla Alzheimerin tauti

Tässä eräänä päivänä en muistanut millään verkkopankin käyttäjätunnusta. Tuijotin tietokoneen näyttöä epäuskoisesti ja aprikoin, pitäisikö kirjoittaa ajankohta muistiin päivänä, jolloin ensimmäistä kertaa säikähdin ajatusta omasta muistisairaudesta.

Hetki oli pelottava, vaikka jälkeenpäin ajatellen olin vain väsynyt. Aloin heti miettiä, ovatko työkaverit tai läheiset panneet merkille jotain epäilyttävää. Sanoisivatko, jos huomaisivat?

Päätin tarkkailla tilannetta vaivihkaa. Tiedän, että varhainen taudinmääritys ja hoito ovat erittäin tärkeitä, mutta ainakin toistaiseksi olen päässyt toimittamaan pankkiasiani taas ongelmitta.

Paidan pukeminen voi kertoa muistin heikkenemisestä.

Mistä alkavan muistisairauden voi edes huomata? Muistan lukeneeni, että heikentynyt hajuaisti saattaa olla ensimmäisiä merkkejä kehittymässä olevasta dementiasta.

Tuoreen italialaistutkimuksen mukaan t-paidan pukemiseen kuluva aika voi paljastaa muistin heikkenemisen. Mitä hitaammin paidan pukee, sitä todennäköisemmin muisti heikkenee. Myös huono sorminäppäryys liittyi tutkimustuloksissa heikompiin muistitestituloksiin.

Alzheimerin taudin tärkeimpiä riskitekijöitä ovat korkea ikä ja taudin esiintyminen lähisuvussa. Vaarassa ovat myös henkilöt, joilla on paljon verisuoniperäisiä riskejä, kuten korkea verenpaine ja kolesteroliarvo.

Yllättävä aivotreeni ylläpitää älykkyyttä.

Jokainen tietää, että muistisairauksia voi ehkäistä korjaamalla elintapojaan. Pitää syödä terveellisesti kalaa, sieniä ja kasviksia. Pitää laihduttaa ja liikkua monta kertaa viikossa. Pitää lopettaa juopottelu.

Niinpä, kaikki hauska ja herkullinen – paitsi kahvi – tuntuu olevan mustalla listalla.

Minkähän takia siitä ei puhuta, että säännöllinen seksi piristää aivoja? Ainakin seksiä viikoittain harrastavat 50–83-vuotiaat pärjäsivät älyllistä toimintakykyä mittaavassa amerikkalaistutkimuksessa paremmin kuin muut.

Seksuaalisen aktiivisuuden todettiin olevan yhteydessä parempiin kognitiivisiin kykyihin ja auttavan ylläpitämään älykkyyttä. Eroottinen hyväily ja itsetyydytys ajoivat saman asian kuin yhdyntä.

Aivokapasiteettia voi treenata vielä iäkkäänä. Pitää harrastaa seksiä.

Kommentit (1)

Raksu

Oi ja voi, tuohon tutkimustulokseen en usko puupennin vertaa! Ihme kun ei ole hoksattu että seitsemän kertaa viikossa äly ja muisti lisääntyy seitsenkertaisesti ja jos lisää volyymiä niin ihmisen pirteys on teini-ikäisen tasolla (siis jos ei satu olemaan murkku ) Kysynkin että miksiköhän tuota seksiä yritetään  tuputtaa joka paikkaan ihan kuin se olisi joku Doping-aine.

Presidentti Mauno Koiviston muistolle
Presidentti Mauno Koiviston muistolle

Rouva Tellervo Koivisto kertoo Muisti-lehdessä 2/2017 puolisonsa presidentti Mauno Koiviston muistisairaudesta. Huhtikuun alussa tehty haastattelu on koskettava tarina surusta, mutta ennen kaikkea kertomus rakkaudesta ja elämästä.

Presidentti Mauno Koivisto kuoli perjantaina 12. toukokuuta Helsingissä 93-vuotiaana. Siunaustilaisuus pidetään Helsingin tuomiokirkossa helatorstaina 25. toukokuuta. Presidentti Koivisto haudataan Hietaniemen hautausmaalle alueelle, jossa sijaitsevat myös presidentti Urho Kekkosen ja Risto Rytin haudat.

Avoimuus vapauttaa.

Rouva Tellervo Koivisto on kertonut avoimesti miehensä muistisairaudesta. Pari vuotta sitten presidentti Koivisto alkoi käydä Helsingin Alzheimer-yhdistyksen ryhmässä ja puhua itsekin Alzheimerin taudista. Vertaistuki teki hyvää.

Tellervo Koivisto toteaa saaneensa paljon hyvää palautetta avoimuudesta. Alzheimerin tauti on kuin mikä tahansa muu sairaus. Ei sitä tarvitse peitellä.

Rouva Koivisto on halunnut vapauttaa myös muut puhumaan.

– Alzheimerin tauti voi olla yhtä luonnollinen tai luonnoton – miten sen nyt ottaa – kuin mikä tahansa muu sairaus. Ei niitä voi sillä tavalla luokitella, että tämä olisi erityisen pelättävä tai vaikea.

Asenteenmuutos on suuri. Vielä 1980-luvulla presidentti Urho Kekkosen ja presidentti Ronald Reaganin sairauksia piiloteltiin.

Yhteys säilyy.

Presidentti Mauno Koivistolla todettiin Alzheimerin tauti vuonna 2008. Elämänsä loppuajan hän asui hoitokodissa.

Tellervo Koivisto kuvaa, että kaikki kävi pikkuhiljaa. Muisti heikkeni kaiken aikaa, mutta kesti kauan, ennen kuin piti esimerkiksi alkaa kirjoittaa muistilappuja.

Rouva Koivisto kertoo, että lopulta yhteiset keskustelunaiheet muuttuivat. Enää ei voinut jutella hiljan tapahtuneista asioista eikä tehdä tulevaisuudensuunnitelmia. Yhteys oli silti tallella.

– Mieheni oli se sama ihminen. Yhteyden löysi, kun vähän kosketti ja höpisi, niin kuin kaiken ikää yhdessä olleet avioparit tekevät.

Heidi Härmä haastatteli rouva Tellervo Koivistoa Muistiliiton Muisti-lehteen 3. huhtikuuta. Presidentti Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta 2017. Muistiliitto edistää muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä elämänlaatua ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Jäsenyhdistykset palvelevat kautta maan.

Kommentit (0)

TEATTERI | Isä. Florian Zellerin näytelmän suomenkielinen kantaesitys Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa 19.1.2017. Ohjaus Milko Lehto, suomennos Reita Lounatvuori, lavastus Janne Siltavuori. Rooleissa Jari Pehkonen, Vuokko Hovatta, Helena Haaranen, Sesa Lehto, Heikki Sankari ja Leenamari Unho.

★ ★ ★ ★ ★  Arne on hellyttävä vanha mies. Siinä hän köpöttelee etsimässä rannekelloaan, niin kuin muistisairaat tapaavat tehdä.

Mutta sitten alkaa tapahtua outoja. Jotakin ne kaikki hautovat. Havittelevat asuntoa. Uskottelevat valheita todeksi. Varastavat kellon. Puhuvat kuin vajaamieliselle. Vievät kaikki tavarat.

Mitä täällä tapahtuu? Olen kohta ilkosen alasti ja nakupellenä, enkä edes tiedä, paljonko kello on! Kuka minä olen? Mitä minä täällä teen?

Ranskalaisen Florian Zellerin näytelmää Isä on luonnehdittu traagiseksi farssiksi ja mustaksi komediaksi. Kumpikaan luonnehdinta ei tee – onneksi – oikeutta Helsingin kaupunginteatterin hienolle tulkinnalle, joka vie ymmärtävän naurun kautta muistisairaan mielen pelottavaan ytimeen.

Milko Lehdon ohjaus kysyy painokkaasti, mistä ihmisen minuus rakentuu. Mitä ihmiselle tapahtuu, kun ote arjesta irtoaa ja maailma alkaa kadota ympäriltä? Mitkä ovat lopulta merkityksellisiä ja tärkeitä asioita? Mitä elämän tarkoituksellisuus tarkoittaa muistisairauden eri vaiheissa?

Huumori on yksi tapa käsitellä muistisairautta, ja nauru voi olla vapauttavaa, mutta tässä esityksessä komiikka pirskahtelee maltillisesti ja myötäeläen.

En tiedä yhtään, mitä täällä tapahtuu.

Studio Pasilan kantaesitys korostaa muistisairaan ihmisen näkökulmaa ja onnistuu tekemään tästä katsojalle hyvin henkilökohtaisen kokemuksen.

Kun mietin, mitä ihmettä näytelmässä oikein tapahtuu, voin samastua Arnen maailmaan ja kokea ainakin häivähdyksen sen ahdistavasta absurdiudesta. Janne Siltavuoren lavastus tukee illuusiota komeasti.

Arnen pääroolissa Jari Pehkosen silmistä kuvastuu sydäntä pakahduttava tuska ja koko olemuksesta sairauden aiheuttama hätä ja hämmennys. Kun muistisairas ihminen on levoton ja ärtynyt, hän yrittää kertoa ajatuksistaan ja tarpeistaan niillä keinoilla, jotka hänellä on käytettävissään sairauden siinä vaiheessa. Tässä Pehkonen tekee komeaa roolityötä.

Näytelmä ottaa huomioon, että muistisairaus on kriisi myös sairastuneen omaisille. Läheisen aito kohtaaminen ja hoito muistisairaana vaativat taitoa, herkkyyttä ja suurta ymmärrystä ihmisestä. Arnen tytär (Vuokko Hovatta) tekee kaikkensa mutta näkee painajaista, jossa hän kuristaa isän. Kun puoliso kysyy, voisivatko he edes joskus puhua jostain muusta aiheesta, keskustelu palaa Arnen hoitoon saman tien.

"Villin lännen meininki", Arne kommentoi elämänmenoa ympärillään. Yhtä kaikki, sairaus etenee peruuttamattomasti, kunnes on enää äitiä ikävä. Aika on armollinen.

Näyttämöllä valot himmenevät. Tarina ei kuitenkaan pääty. Ympäri maailmaa joka seitsemäs sekunti joku meistä sairastuu muistisairauteen.

Kommentit (1)

Maija
Liittynyt15.10.2015

Kaikki sairastuneet eivät kuitenkaan kuole muistisairauteen. Tänään ja tästä eteenpäin sairastuneista osalla on jo mahdollisuus saada niin hyvää hoitoa, että joku muu sairaus ehtii ensin. Näin ainakin moni muistisairaita työkseen hoitava neurologi ja geriatri uskoo. Lohdullinen ajatus.

Vuoden 2016 luetuimmat blogikirjoitukseni käsittelivät melkein kaikki vanhenemista tai muistisairauksia. Hännänhuipuksi kiilasi vanha nainen hunningolla, mutta muuten pysyteltiin asialinjalla. − Onnea uudeksi vuodeksi!

1. Hurraa! Vetelehtivät vanhukset ovat uusi ongelmanuoriso (linkki)

Sanomalehdet uutisoivat ostarilla hengailevista kiinalaisvanhuksista. Uutinen herätti toivon oman näköisestä vanhuudesta.

2. Viisi vinkkiä: aloita aivojen kevätsiivous

Onneksi keinot aivoterveyden ylläpitoon löytyvät omasta arjesta ja ympäristöstä.

3. Hoivakoti helvetistä

Vuoden tärkeimmät ja kiinnostavimmat puheenvuorot hoiva-alan murroksesta julkaistiin teoksessa Hoivan arvoiset – Vaiva yhteiskunnan ytimessä.

4. Miltä Alzheimer tuntuu?

Anne-Maarit Koivuniemen kirja Muista minut – Vanhempieni Alzheimer on vaikuttava kuvaus taudin etenemisestä ja aina vain suuremmiksi kasautuvista vaikeuksista.

5. Miltä aivoissa näyttää?

The Alzheimer's Association esittelee havainnollisesti, miten aivot toimivat ja miten Alzheimerin tauti vaikuttaa niiden toimintaan.

6. Yksin parisuhteessa

Parisuhde on hyvinvointiin, onnellisuuteen ja terveyteen eniten vaikuttava sosiaalinen suhde. Yksinäisyys voi olla syvintä ja ahdistavinta juuri parisuhteessa.

7. Tutustu uuteen hoitotahtolomakkeeseen

Hoitotahdon voi kirjata sähköisesti Omakanta-palveluun, mutta on tärkeää, että tahto on myös läheisten tiedossa.

8. Parhaat mummoniksit mökille ja puutarhaan

Myönteinen muistelu auttaa hahmottamaan oman elämän merkitystä ja hyväksymään elämänkulkuun liittyviä asioita.

9. Lisää virikkeitä, enemmän toimintaa

Ihminen tarvitsee virikkeitä hyvään elämään kaikenikäisenä. Hoivakodeissa virikkeillä voidaan ehkäistä laitostumista ja tukea vanhuksen identiteettiä.

10. Ai että, vanha nainen hunningolla – ja kuutisenkymmentä muuta ihanaa

Osku Heiskanen ja Jarkko Valtee ovat drag-kuningattaria, jotka ovat pukeutuneet korsettiin, sukkahousuihin ja korkokenkiin jo lähes parinkymmenen vuoden ajan.

Kommentit (0)

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat