Kirjoitukset avainsanalla tulevaisuuden kunta

Vaalikarjaksi haukutaan hyväuskoisia äänestäjiä, jotka on helppo jymäyttää luottamaan lipeväkielisten poliitikkojen ympäripyöreisiin lupauksiin. Mahdanko kuulua laumaan?

Kuntavaalien alla meille luvataan joka tapauksessa taas yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista. Elämme kovia aikoja, kallis ystävä, mutta säästöt ja leikkaukset on poistettu päiväjärjestyksestä. Nyt jaetaan lahjoja kaikille.

Uskokoon ken tahtoo. Totta kai vaalikarja saa raippoja hallituksen kehysriihestä heti kuntavaalien jälkeen.

Toden sanoakseni äänestyspäätös on ollut minulle aina vaikea. Olen ollut liikkuva äänestäjä ja äänestänyt milloin henkilöä, milloin puoluetta. Olen kiertänyt vaalikojuja, käyttänyt vaalikoneita ja jäänyt kaipaamaan Leif Salménin vaalitenttejä. Yleensä olen kuitenkin lopulta vääntäytynyt uurnille, enemmän tai vähemmän velvollisuudentuntoisesti.

Millainen on tulevaisuuden kunta?

Kuntavaalit käydään tänä vuonna ensimmäistä kertaa keväällä, 9. huhtikuuta. Kuntien rooli on muuttumassa vaalikauden aikana, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntatasolle vuonna 2019. Uudistus on Suomen hallintohistorian suurimpia. Mistä kuntavaaleissa nyt on kyse? Mitä valtuustot enää päättävät? Joutaisivatko tyhjenevät kunnantalot jo eläkeläisten ja kulttuuriväen käyttöön?

Tämä vanha kanttura on päättänyt ottaa asioista vähän selvää. Postaan ainakin pari blogimerkintää kuntavaaleista vielä ennen ennakkoäänestystä. Tietääkö kukaan, millainen on tulevaisuuden kunta? Katsotaan, mitkä asiat kiinnostavat vanhusjärjestöjä. Mihin asiantuntijat kehottavat kiinnittämään huomiota? Mitä puolueet lupaavat eläkeläisille?

Kuntavaaleissa äänestetään eduskuntavaaleja laiskemmin. Vuoden 2012 kuntavaaleissa kävi äänestämässä enää 58,3 prosenttia äänioikeutetuista ja äänestäneiden osuus laski 2,9 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista.

Kenen sietäisi katsoa peiliin?

Kommentit (4)

PKolli

Jokaisen äänestysikäisen pitää katsoa peiliin, koska muuta keinoa vaikuttaa kuntansa asioihin ei ole. Toki kaikki torikokoukset ja mielenilmaisut noteerataan jotenkin, mutta kunnanvaltuustossa istuvat ihmiset tekevät viime kädessä ne päätökset. Ihan tärkeitä asioita jää vielä kunnanvaltuuston hommiin, vaikka sote viedään maakuntaan.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015

Kiitos kommentista. Kuntaliitto on jopa sitä mieltä, että valtuutetuilla on tulevaisuudessa entistä enemmän aitoa päätettävää. Puuhastelevatko valtuustot nyt joidenkin epäaitojen asioiden kimpussa?

"Äly etsii, mutta sydän löytää." www.etlehti.fi/geron

PKolli

Jatketaan juttua,  valtuustot päättävät tällä hetkellä niin monesta asiasta, että harva valtuutettu on asiantuntija jokaisessa asiassa. Yleensä valtuusto ei keskustele eikä äänestä, kun asia on riittävän iso hallittavaksi, virkamiehen esitys hyväksytään. Nyt kuntiin jää sivistys- , kaavoitus-ja liikunta-asiat, ainakin meidän kunnassa on näin. Kaikki nämä asiat ovat konkreettisia, ovatko koulut kunnossa,  onko kaavoitus kunnossa ja saavatko senioritkin tarpeeksi liikuntaa. Asioita, jotka koskettavat melkein jokaista kuntalaista, jopa sitä päiväkotilastakin, koska päiväkodit ovat usein koulujen yhteydessä.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015

Kuntaliiton mukaan tulevaisuudessa kunnat huolehtivat mm. nuorisopalveluista. Erikseen ei mainita eläkeläisten tai muistisairaiden palveluja, mutta toivottavasti iäkkäitä ihmisiä ei unohdeta, vaikka sote siirtyy maakuntiin. Elämä ei ole pelkkäää sotea. Palaan asiaan vielä blogissa. Kiitos palautteesta!

"Äly etsii, mutta sydän löytää." www.etlehti.fi/geron

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat