Kirjoitukset avainsanalla Muistiliitto

Iskelmälegenda Eino Grön on Muistisairauden monet kasvot -kampanjan suojelija. Kuva: Kaisu Jouppi

Laulaja Eino Grönin, 78,  vaimon muistivaikeudet alkoivat nelisen vuotta sitten. Nyt Marjatta Grön on ollut vähän yli kaksi vuotta hyvässä hoitokodissa.

Eino Grön kertoo elämän yllättävästä käänteestä Muistiliiton uudessa Muistisairauden monet kasvot -kampanjassa. Vaimolta katosi ensin lähimuisti.

− Muistisairaudessa oli vähän synkkäkin vaihe. Elävän leskenä oleminen on raskasta, mutta kun on ollut menevää elämää, kestää ehkä tämänkin paremmin.

Nyt asiat ovat hyvällä tolalla. Grönillä on sellainen käsitys, että vaimo sai paikan hoitokodissa oikeaan aikaan.

Eino Grön aloitti uransa 1950-luvun lopulla ja keikkailee edelleen aktiivisesti.

− Yleensä se menee niin päin, että minua säälitään. Yritän sanoa, että eihän tässä mitään, elämää tämä on ja tässä sitä mennään. Monet kysyvät, tunteeko Marjatta minut vielä. Silloin tulee mieleen, että se on yleinen kysymys – ja minusta vähän huono. Monella on aika hatarat tiedot muistisairaudesta.

Marjatta Grön täytti elokuussa 79 vuotta. Syntymäpäiville Eino Grön kutsui yhteisiä kavereita, kuten aina. Naimisiinmenosta tuli kesällä kuluneeksi 55 vuotta.

− Sitä tuntee itsensä vajavaiseksi. Tulee sellainen riittämättömyyden tunne, kun ei voi tehdä enempää. Kyllä me kotihoitoakin yritimme, mutta en olisi voinut lähteä omaishoitajaksi. Se ei ollut vaihtoehto, koska minulla on niin paljon töitä.

Eino Gröniä ilahduttaa, että vaimon tilanne on nyt sellainen, että voi olla levollisin mielin.

− Minulla on tunne, että olemme tehneet oikein asioita, ja Marjatta antaa sille arvon. Se tuntuu hyvältä.

Muistisairauden monet kasvot

Iskelmälegenda Eino Grön on Muistisairauden monet kasvot -kampanjan suojelija. Kampanjan verkkosivusto esittelee kymmenen tarinaa muistisairauden vaikutuksista suomalaisten elämään.

Ääneen pääsevät muun muassa muistisairaan isänsä asioista huolehtiva 21-vuotias Senni Sivonen ja 13 vuotta omaishoitajana toiminut Martti Hakala. Kirjailija Tommi Kinnunen pohtii ja analysoi isänsä Alzheimer-vuosia.

Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta ihmistä. Muistiongelmat ja -sairaudet koskettavat joka kolmatta suomalaista joko omien tai läheisen muistivaikeuksien kautta.

Millainen on sinun tarinasi?

Muistisairauden monet kasvot -sivusto on auki myös uusille tarinoille. Kuka tahansa voi kirjoittaa omat kokemuksensa ja kertoa, millaista arki on muistisairaana tai muistisairaan ihmisen tukena.

Samalla kun verkkosivusto antaa kasvot sairaudelle, se muistuttaa, että sairas ihminen on ennen kaikkea ihminen. Muistisairaus muuttaa elämää, mutta se ei vie elettyjä vuosia, elämänkokemusta ja persoonallisuutta.

Kahta samanlaista tarinaa ei ole. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja tosi.

Muistiviikkoa vietetään 18.–24.9. ja kansainvälistä Alzheimer-päivää 21.9.2017. ▶︎ Muistisairauden monet kasvot -sivusto

Kommentit (3)

Hyvämieli
Liittynyt24.8.2015

Muistisairas sukulaiseni asuu vielä kotona ja pärjäilee jotenkuten vaimon huolehtiessa asioista. Asioita sivusta seuranneena olen sitä mieltä että muistisairaan omaishoitajalle pitäisi järjestää vaikka kerran kuukaudessa "vapaapäivä." Miksiköhän Eino Grön tuntee vaikeaksi kysymyksen "tunteeko vaimo vielä Hänet?" Kyllähän sekin vaihe kuuluu sairauteen joten en ihmettele kysymystä. Muistisairas tätini kysäisi eräissä juhlissa mieheltäni, että kukas se tuo nainen on ja osoitti minua sormellaan. En loukkaantunut kysymystä koska ymmärsin sairauden laadun.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015

Kiitos kommentista. Omaishoitolain mukaan jokaisella omaishoitosopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on kuitenkin oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. 

"Äly etsii, mutta sydän löytää." www.etlehti.fi/geron

Vierailija

Kiitos Ari näistä asioista joista saamme paljon tietoa. Parasta ikinä kaiken hömpän keskellä!

Presidentti Mauno Koiviston muistolle
Presidentti Mauno Koiviston muistolle

Rouva Tellervo Koivisto kertoo Muisti-lehdessä 2/2017 puolisonsa presidentti Mauno Koiviston muistisairaudesta. Huhtikuun alussa tehty haastattelu on koskettava tarina surusta, mutta ennen kaikkea kertomus rakkaudesta ja elämästä.

Presidentti Mauno Koivisto kuoli perjantaina 12. toukokuuta Helsingissä 93-vuotiaana. Siunaustilaisuus pidetään Helsingin tuomiokirkossa helatorstaina 25. toukokuuta. Presidentti Koivisto haudataan Hietaniemen hautausmaalle alueelle, jossa sijaitsevat myös presidentti Urho Kekkosen ja Risto Rytin haudat.

Avoimuus vapauttaa.

Rouva Tellervo Koivisto on kertonut avoimesti miehensä muistisairaudesta. Pari vuotta sitten presidentti Koivisto alkoi käydä Helsingin Alzheimer-yhdistyksen ryhmässä ja puhua itsekin Alzheimerin taudista. Vertaistuki teki hyvää.

Tellervo Koivisto toteaa saaneensa paljon hyvää palautetta avoimuudesta. Alzheimerin tauti on kuin mikä tahansa muu sairaus. Ei sitä tarvitse peitellä.

Rouva Koivisto on halunnut vapauttaa myös muut puhumaan.

– Alzheimerin tauti voi olla yhtä luonnollinen tai luonnoton – miten sen nyt ottaa – kuin mikä tahansa muu sairaus. Ei niitä voi sillä tavalla luokitella, että tämä olisi erityisen pelättävä tai vaikea.

Asenteenmuutos on suuri. Vielä 1980-luvulla presidentti Urho Kekkosen ja presidentti Ronald Reaganin sairauksia piiloteltiin.

Yhteys säilyy.

Presidentti Mauno Koivistolla todettiin Alzheimerin tauti vuonna 2008. Elämänsä loppuajan hän asui hoitokodissa.

Tellervo Koivisto kuvaa, että kaikki kävi pikkuhiljaa. Muisti heikkeni kaiken aikaa, mutta kesti kauan, ennen kuin piti esimerkiksi alkaa kirjoittaa muistilappuja.

Rouva Koivisto kertoo, että lopulta yhteiset keskustelunaiheet muuttuivat. Enää ei voinut jutella hiljan tapahtuneista asioista eikä tehdä tulevaisuudensuunnitelmia. Yhteys oli silti tallella.

– Mieheni oli se sama ihminen. Yhteyden löysi, kun vähän kosketti ja höpisi, niin kuin kaiken ikää yhdessä olleet avioparit tekevät.

Heidi Härmä haastatteli rouva Tellervo Koivistoa Muistiliiton Muisti-lehteen 3. huhtikuuta. Presidentti Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta 2017. Muistiliitto edistää muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä elämänlaatua ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Jäsenyhdistykset palvelevat kautta maan.

Kommentit (0)

Kun uudet kunnanvaltuutetut aloittavat kesäkuun alussa, he joutuvat suoraan myrskyn silmään. Heinäkuussa on määrä perustaa uusien maakuntien väliaikaishallinto.

Jokaisessa maakunnassa aloittaa silloin väliaikainen toimielin, joka käyttää valtaa, kunnes varsinaiset maakuntavaltuustot toimivat. Vastuun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on kaavailtu siirtyvän maakunnille vuonna 2019.

Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtajan Kaija Majoisen mielestä uudet kunnanvaltuustot tulevat olemaan muutosjohtamisen ytimessä. Toteutuessaan uudistus on Suomen hallintohistorian suurimpia muutoksia.

Millainen sitten on tulevaisuuden kunnan hyvinvointirooli iäkkään ihmisen kannalta?

Kaija Majoinen muistuttaa, että liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalveluilla on merkittävä rooli ikäihmisten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntien ja järjestöjen yhteistyön vahvistaminen tuottaa myös ikäihmisille mielekästä toimintaa ja vähentää yksinäisyyttä.

Uusi kuntalaki tekee mahdolliseksi monenlaisen osallisuuden. Ikäihmiset tulee ottaa oikeasti mukaan suunnitteluun ja aktiivisiksi toimijoiksi. On mahdollista järjestää erilaisia raateja ja kehittää palautejärjestelmiä. Vanhusneuvostojen kehittäminen ja osallistuva budjetointi ovat hyviä keinoja.

Ketkä vaaliehdokkaat lupaavat ottaa iäkkäiden ihmisten osallisuuden asiakseen?

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on kunnan sydän.

Monet järjestöt kampanjoivat omilla kuntavaalitavoitteillaan. Paikallisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on Suomessa noin 10 000. Osaltaan järjestötoiminta ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta luovat toimivan kunnan ja ehjän yhteiskunnan.

Vanhustyön keskusliitto jäsenjärjestöineen painottaa järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön vahvistamista myös muuttuvassa sote-järjestelmässä. Kuntien hankinnoissa on turvattava lähipalvelut iäkkäille ihmisille ja huomioitava paikalliset palveluntuottajat.

Muistiliitto taas rakentaa muistiystävällistä kotikuntaa. Kunnissa on panostettava muistisairauksien ennaltaehkäisyyn sekä muistisairaiden ihmisten kuntoutukseen ja hoitoon.

Muistisairaan ja hänen läheistensä on voitava luottaa, että kotikunnassa saa palvelua, joka tukee omannäköistä ja turvallista elämää. Muistisairaus ei ole este edes vaaliehdokkuudelle.

Onko ehdokkaasi sitoutunut rakentamaan muistiystävällistä kuntaa?

Kommentit (0)

Kenenkään ei tarvitse hyväksyä väkivaltaa ja huonoa kohtelua. Puhuminen luotettavan henkilön kanssa on avuksi ja auttaa jaksamaan, koska yhdessä on helpompi löytää uusia keinoja tilanteen ratkaisemiseksi.

Aina kyse ei ole kaltoinkohtelusta. Puhumisen tarve voi syntyä muutenkin. Meistä jokainen kaipaa toisen ihmisen läsnäoloa ja kuulijaa, mutta etenkin iäkkäänä on vaara jäädä yksin. 

Onneksi tukea, palvelua ja neuvontaa saa myös puhelimitse kotiin, ja puheluista peritään yleensä vain soittajan oman operaattorin sopimuksen mukainen paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksu.

Kannattaa kokeilla ja keventää sydäntään. Yksi ainoa puhelinsoitto voi olla uuden alku.

Turvallisen vanhuuden puolesta

Suvanto-linjalle voi soittaa kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä, väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneet ikääntyneet tai kuka vain ikääntyneen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolestunut. Suvanto-linjalle saa soittaa myös nimettömänä. Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry.  − Suvanto-linja päivystää tiistaisin ja torstaisin klo 12–16 numerossa 0800 06776.

Aamukorva kuuntelee joka aamu kello 5–9

Aamukorva on yli 60-vuotiaille tarkoitettu puhelinpalvelu, joka päivystää vuoden jokaisena aamuna klo 5–9. Puhua voi mistä tahansa aiheesta. Kyse saattaa olla esimerkiksi ikääntymiseen, sairauteen, yksinäisyyteen, turvattomuuteen, toimeentuloon tai ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Läheisen ihmisen menetys tai elämänmuutosten tuomat ongelmat voivat myös olla syy soittamiseen. Kaikki aiheet ovat yhtä tärkeitä. HelsinkiMissio − Aamukorva päivystää joka aamu klo 5–9, puh. 045 341 0504.

Tukea omaishoitotilanteisiin

Omaishoidossa tarvitaan monenlaisia palveluja ja tukimuotoja. Jaksaakseen tehtävässään omaishoitajan on hyvä huolehtia myös itsestään ja omien voimavarojensa riittävyydestä. Henkisen väsymyksen kanssa ei saa jäädä yksin. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry. − Omaishoidon neuvontaa tarjotaan ma–to klo 9–15, puh. 020 7806 599.

Tukea muistisairaan läheiselle

Vertaislinja-tukipuhelin tarjoaa neuvoja ja tukea muistisairaan omaisille arjen tilanteisiin vuoden jokaisena päivänä. Puheluihin vastaavat kokeneet ja koulutetut omaishoitajat. Muistiliitto − Vertaislinja palvelee klo 17-21 numerossa 0800 9 6000.

Tietoa muistisairauksista

Muistineuvo-tukipuhelin tarjoaa muistisairauksiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Muistineuvossa vastaavat aina muistityön ammattilaiset. Muistiliitto − Muistineuvo palvelee ma, ti, to klo 12–17 numerossa 09 8766 550.

Valtakunnallinen kriisipuhelin

Oletko sinä tai läheisesi vaikeassa elämäntilanteessa tai kokenut järkyttävän tapahtuman? Tuntuuko sinusta ettet jaksa enää? Onko sinulla itsemurha-ajatuksia? Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville. Suomen mielenterveysseura − Kriisipuhelin päivystää arkisin klo 9–07, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–07 numerossa 010 195 202.

Löydä oikea viranomainen

Kansalaisneuvonta auttaa kansalaista löytämään oikean viranomaisen asiansa hoitamiseen. Lisäksi Kansalaisneuvonta vastaa yleisluontoisiin julkisia palveluita koskeviin kysymyksiin. Palvelussa ei ole mahdollista saada vireille viranomaisasioita, vaan se ohjaa oikean viranomaisen luokse. Yksi palvelun tavoitteista on vähentää yleiseen hätänumeroon tulevia kiireettömiä ohjaus- ja neuvontapuheluita. Valtiokonttori − Kansalaisneuvonta palvelee ma–pe klo 8–21 ja la klo 9–15 numerossa 0295 000

Kuvat: HelsinkiMissio ja Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry

Kommentit (0)

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat