Kirjoitukset avainsanalla juhannus

Juhannusjuhliin sisältyy valtava tunnelataus. Ehkä juuri siksi niillä on tapana epäonnistua tavalla tai toisella. Sataa kaatamalla, itikat syövät elävältä ja kokko kieltäytyy syttymästä. Joku känninen saa päähänsä lähteä soutelemaan ja keskellä järveä tulee tietysti pakottava tarve heittää vettä.

Epäonnistuneiden juhannusjuhlien joukkoon liittyi keskiviikkoiltana Suomen Saksan-suurlähetystön kansanjuhla Berliinissä.

Satoja ja taas satoja ihmisiä odotti turhaan pääsyä suurlähetystön sisäpihalle tutustumaan suomalaisiin juhannusperinteisiin ja nauttimaan musiikkiesityksistä.

Lähetystö oli rummuttanut etukäteen näyttävästi, kuinka se juhlistaa vuoden pisintä päivää juhannusjuhlilla, joissa pohjoisen ainutlaatuinen yöttömän yön taika saapuu keskelle Berliinin Tiergartenia.

Suurlähetystön sisäpihan oli määrä muuttua kesämaisemaksi, jossa vieraita hellivät suomalaisen juhannuksen parhaat palat: tuoksuvat koivut, suomalaisherkut ja pihalla lämpiävän saunan löylyt.

Ilmaisen juhannusjuhlan piti olla osa eri puolilla maailmaa vuosittain vietettävää Fête de la Musique -kaupunkijuhlaa. Samalla suuren kansanjuhlan oli määrä olla yksi Suomi 100 -juhlavuoden päätilaisuuksista Saksassa, mutta toisin kävi.

Kävi niin, että eliitti pääsi juhlimaan mutta kansa ei.

Ovatko suomalaiset näin epäkohteliaita?

Kansainvälinen väkijoukko odotti lähetystöpihan porttien avaamista kutsuvierastilaisuuden jälkeen kello 20. Suuri osa ihmisistä oli pukeutunut juhlavasti. Ilmassa oli innostunutta toiveikkuutta, paljon hymyjä ja iloista puheensorinaa.

Mitään ei kuitenkaan näyttänyt tapahtuvan. Kello kävi, odotus jatkui ja jatkui.

Suurlähetystöstä kukaan ei tullut kertomaan, miksi juhliin ei pääse. Kukaan ei tiennyt, kannattaako odottaa. Kaikki olivat yhtä epätietoisia, ja vähitellen tunnelma ympärillä muuttui vakavaksi. Ei kai vain mitään ikävää…

Ihmisiä alkoi valua hiljalleen alueelta, ja monet lähtivät jo tässä vaiheessa vihaisesti sadatellen. Kun lähetystön ulkopuolelle kerääntynyt ihmisjoukko sitten kuuli ohjelman sisällä alkaneen, pettymys purkautui silminnähtävästi.

Ihmisvirta kääntyi poispäin. Kadulla vanha herra lohdutti kesämekkoon pukeutunutta rouvaa, joka kyynelehti pettymyksestä. Joku kyseli tuohtuneena, mikä oikeuttaa tällaisen ylimielisen kohtelun. Ovatko suomalaiset näin epäkohteliaita ja piittaamattomia?

Suomi-kuva sai taas melkoisen kolauksen. Omalta osaltani olin paitsi pettynyt myös häpeissäni. Luikin väkijoukosta tieheni korvat luimussa, enkä tiedä vieläkään, miksi juhliin ei päässyt.

Suurlähetystö oli etukäteen luvannut järjestää Berliinissä suuren kansanjuhlan suomalaisissa kesätunnelmissa. Tavallaan meni ihan nappiin.

Päin mäntyä.

Kommentit (13)

Ulkosuomalaimen

Tapahtumaa markkinoitiin näyttävästi. FB-sivulla juhlaan oli kertonut osallistuvansa yli 800 ihmistä ja 2600 oli kiinnostunut tapahtumasta. Tämän olisi pitänyt indikoida järjestäjälle jotain suosiosta.

Kansainvälisen ja odottavan joukon kommentit eivät olleet Suomi-kuvaa imartelevia. Saakeli että hävettää.

suomalainen

Todella hävettävää toimintaa. Aivan kerrassaan luvatonta. Mikä on suurlähetystön toiminta ja keitä siellä on vastuussa tapahtuneesta??? Keskustelun paikka

Maalin

Ehkä on syytä kertoa mikä aikataulut alunperin sekoitti. Suurlähetystön henkilökunta oli varautunut aloittamaan juhlan ajallaan. Juontajat pyysivät ihmisiä asettumaan paikoilleen. Tämä oli mainittu kutsussakin. Kutsuvieraat oli pyydetty paikalle jo 16.30. Paikoillaa tuli istua klo 17.15. Kuoro- ja musiikkiesitykset olivat valmiita käynnistymään ajallaan. Missä meni pieleen? Tärkein kutsuttu vieras, isäntämaan varakansleri, ulkoministeri Sigmar Gabriel ei saapunut. Kuoro ja Iiro Rantala esittivät ylimääräisiä numeroita, viivytys jatkui. Gabriel oli miltei tunnin myöhässä, piti puheensa ja meni menojaan. Tätä viivettä ei järjestänyt suurlähetystö mutta se käänsi koko ohjelman ja aikataulun ja siten illan järjestelyt raiteiltaan.

Siellä juhlatiloissa oli kutsutilaisuuden päättyessä hyvää tilaa, kutsuvieraat näet enimmältään poistuivat toisesta ovesta oman osuutensa päätteeksi. Pari laskematonta elementtiä oli varmaan pelissä; Berliinissä oli tuona iltana kaupungilla ruuhkaksi asti poikkeuksellisen paljon väkeä liikkeellä. Ensinäkin, viereisessä puistossa oli ns. Firmenlauf-juoksutapahtuma, missä juoksijoita oli 17 000 ja yleisöä moninkertaisesti enemmän. Toisekseen, kaupunkifestivaali Fête de la Musique toi 100 näyttämöllä ja sadoilla kaduille esiintyvien bändien voimin ihmisiä massoittain liikkeelle. Näin suurlähetystön ympäristössä valtavasti väkeä, jotka eivät olleet siellä Suomen lähetystön juhlan vuoksi, mutta huomasivat sitten, että kas, siellä on jatkot, kysyivät minultakin tietä ja ryntäsivät kohti Suomen lähetystöä. Tunnetuin seurauksin.

Jarti Malin

Itse asiassa Suomen Suurlähetystö ilmoitti, että kaikki halukkaan pääsivät illan aikana juhliin sisään ja mukaan juhlimaan. Viivästys johtui turvatarkastuksista. Näinä terrorismin aikoina osoittaa vastuullista juihlien järjestämisen  tapaa, huolehtia vieraiden turvallisuudesta. Juhlissa oli hyvät esiintyjät, upea poikakuoro Cantores Minores,  oivallinen pianisti Iiro Rantala, räväkkää suomalaista tangoa,  hauskoja sovituksia perinteisistä suomalaisista kansanlauluista, hyviä ruokia, hauskaa saunomista ja miellyttävä skandinaavinen ilmapiiri. On vaikea käsittää ,miksi eläkeläisten lehti Suomessa haluaa mustamaalata sadoille ja sadoille kansainvälisille vieraille hienon muiston tarjonnutta isänmään 100 vuotistaivalta kunnoittavaa  juhlaa ja samalla suomalaista juhannuksen viettoa. 

Hyvämieli
Liittynyt24.8.2015

Hei Malin, en tunne tapausta henkilökohtaisella tasolla mutta uskallan epäillä että kaikki olisi sujunut hienosti kertomallasi tavalla. Jos ihmiset ovat kerääntyneet odottamaan juhlan alkua ja mitään ei tapahdu, kukaan ei kuuluta mitään tapahtumien kulusta, niin kyllä siinä sisukkainkin odottelija kypsyy. Luulen että kutsuvieraista huolehtiminen on vienyt kaiken huomion suurlähetystön henkilökunnalta ja siinä on tehty kaikki mitä on heidän mielestään ollut tarpeellista ja silloinhan juhlat sujuivat heidän mielestään hyvin jos kutsuvieraat olivat tyytyväisiä. Jos  ei pysty hallitsemaan eikä organisoimaan asioita paremmin niin ei pidä myöskään niitä niin suureellisesti mainostaa. Mikään ei ärsytä ihmisiä enemmän kuin tyhjät lupaukset.

Vierailija

Siellä kuulutettiin megafonin voimalla monen kertaan ja ihmisiä pidettiin tilanteen tasalla.  Jos oli selvin päin, niin kyllä se magafonin saman kadun laidalla ollessa pystyi kuulemaan. Kutsuvierastilaisuus oli päättynyt siinä vaiheessa kun koko kansan juhla oli alkava, eli kutsuvieraista ei ollut siinä vaiheessa minkäänlaista huolehdittavaa.  

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015

Kiitos asiallisista kommenteista. Kuvailin tekstissä alkuillan kokemuksiani, ja tilanne on varmasti vaihdellut myöhemmin illan mittaan. − Hyvää juhannusta kaikille! 

"Äly etsii, mutta sydän löytää." www.etlehti.fi/geron

ulkosuomalainen

En ymmärrä, mitä  Geron tai muut  suomalaiset häpesivät.  Taitaa olla liitoittelua, että juhannusjuhlat menivät muka päin mäntyä. Ei siinä Suomen maine  tai  Suomi- kuva saanut mitenkään kolausta ja kansakin pääsi juhlimaan. Geron on ainoa, joka tässä levitää huonoa Suomi-kuvaa nimen omaan Suomessa. Hyvä, ettei hän kirjoittanut saksaksi Saksassa. Geron tekee kärpäsestä härkäsen. Koko tapahtumaa saati oletettua epäonnistumista ei nimittäin mainittu  Saksassa valtakunnantasolla uutisissa eikä juorulehdissäkään. (Asun 600 km Berliinistä lounaaseen.)  Berliinissä asuu 3,5 miljoonaa asukasta ja jokunen pettyi, ettei päässyt silloin sisään kun halusi. Ei näes ollut pääsylippuja ja varattuja istuinpaikkoja vaan kaikille vapaa pääsy.  Sellaista sattuu Saksassa ja Berliinissä, ja sitten on ihmisillä tapana sättiä järjestäjiiä niin kuin Geronkin tekee. Tiergartenissa ja Fête de la Musiquessa oli näillekin sättijöille tarpeeksi muuta ohjelmaa.

Malttia juhlintaan

Suunnilleen noin. Paitsi, että lähetystö ilmoitti omalla nettisivullaan, että kaikki halukkaat pääsivät sisään.  On totta, että kaikki eivät päässeet sisään juuri sillä siunaaman hetkellä kun itse halusivat. Sanokaapa yksi massatapahtuman mittainen ilmaisjuhla, missä näin tapahtuu? 

Vierailija

Onkohan edellinen  "ulkosuomalainen" lähetystön läheisiä  ja mistä hän osaa kirjoittaa miten järjestelyt sujuivat asuessaan 600km päässä Berliinistä jos itse ei ollut paikalla. Asioista on hyvä kertoa eikä ole mikään puolustelu kuinka paljon asukkaita on Berliinissä. Yhtä hyvin voisi sanoa että  eripuolilla saksaa olisi ollut paljon ohjelmaa mutta jos ihmiset halusivat mennä juuri lähetystön kekkereihin.

Journalistiset menetelyt sekaisin

Olisi kiinnostavaa kuulla ET-lehden, eli ilmeisesti eläkeläisten asiaa Suomessa ajavan julkaisun kommentit siitä, millaisiin tarkoituksiin heidän netisivujaan käytetään.  Ja miten lehden journalistinen linja vastaa tässä yllä nähdyn kaltaista julkaisutoimintaa.  Alkeellisiin lehtimiestapoihin kuluu ottaa taustoista selvää: mitä tapahtui ja minkä vuoksi tapahtui.  Mikä johti siihen, mitä havaitsija näkee ja kuulee.  Alkeellisiin lehtimiestapoihjin kuuluu kuulla molempia tai kaikkia osapuolia samassa yhteydessä.  Alkeellisiin journalistisiin menettelyihin kuuluu, että ei missään nimessä mennä kirjoittamaan asiassa, missä itse on jollakin tavalla osallinen tai osapuoli.  Tässä wannabe - tahtoisin olla - journalisti - kirjoitelmassa rikottiin kaikkia näitä perustavia sääntöjä. 

Vierailija

Sattuuto kukaan  suureen ääneen valittajista huomaamaan minkä maan lähetystö  sijaitsee Berliinissä suoraan Suomen lähetystöä vastapäätä, hyvin kapean kadun toisella  puolella? Siinä on Syyrian lähetystö. Eli ihan vaan muistutuksena siitä, että vaikka Pohjoismailla ja Pohjoismaiden lähetystöillä on aika vapaamielinen meininki ja rennot tavat, niin ei se julma ja "paha maailma" ole muutamaa metriä kauempana. Tämä siis tekee ymmärretäväksi, sen syyn miksi ihmisiä ei voi laskea lähetystörakennuksiin ihan noin vain, kuin ladon ovesta sisään. Turvatarkastukset ovat terrorin maailmassa nykypäivää. Joka tätä ei käsitä, ei sitten tunnusta tämän päivän todellisuutta.  Ja turvatarkastkset kestävät oman aikansa. Tai ajatelkaa, jos niitä ei tehdä - lasketaan satamäärin , muutama tuhat ihmistä  Suomen lähetystön alueella ja siellä tapahtuukin terroriteko. Mitäs sitten? 

Juhannuksena mässäillään taas päiväkaupalla. Koko kesä tuntuu huipentuvan vertaansa vailla oleviin bakkanaaleihin, joista ei puutu rasvaista ruokaa eikä alkoholipitoista juomaa.

Silmään pisti aamulla marketin mainos, jossa lihamestari tyrkyttää grilliin japanilaista härän ulkofileetä 300 euron kilohintaan. Seepraa, sammakkoa, kengurua ja krokotiiliäkin näyttää tiskissä olevan tarjolla.

Juhannusiltana hoivakodin ruokakärrystä jaetaan sen sijaan kesäkeittoa. Osastolla on taas minimimiehitys, eikä henkilökunta ehdi siinä kiireessä huolehtia, että vanhukset saisivat lipitettyä sopan lautaselta.

Kotihoidossa kukaan ei ole huolehtimassa ruoka-ajoista muulloinkaan, oli arki tai pyhä.

Niinpä yhdeksän kymmenestä vanhuksesta on aliravittuja tai heillä on vakava aliravitsemuksen riski. Vain syöty ruoka voi antaa ihmiselle ravintoa elintoimintojen ylläpitämiseksi.

Samaan aikaan kun joka niemeen, notkoon ja saarelmaan viritellään juhannustulia – koska grillaus on meille sydämenasia – hoidossa olevat vanhuksemme tuijottelevat nälkiintyneinä ikkunasta ja odottavat paastonajan loppua.

Kovasydäminen kohtalo.

Kommentit (0)

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat