Minua osoitetaan aseella vain metrin päästä. Jään tuijottamaan suoraan piippuun silmää räpäyttämättä, kuin hypnotisoituna. Ikuisuudelta tuntuneen hetken jälkeen tavoitan ampujan katseen ja tunnen kylmät väreet selkäpiissä. Tiedän, että alikersantti Rokka on päättänyt vetää liipaisinta.

Kajaanin kaupunginteatterin uusi Tuntematon sotilas tulee liki. Sotilaat kulkevat katsomoon rakennetuilla pitkospuilla, ja kun joudun Rokan tähtäimeen, olen ampumahaudassa lähempänä kuolemaa kuin koskaan. Tätä varten teatteri on olemassa: tekemässä yleisestä myös yksityistä, liikuttamassa ja herättämässä. Ihmisiä on tapettu Suomessa, ihmisiä tapetaan sodissa nyt.

Kajaanissa näyttämölle on sovitettu Väinö Linnan Sotaromaani, jossa on vahva pasifistinen pohjavire. Mukana on Honkajoen iltarukouksen kaltaisia klassikkokohtauksia ja tuttua puheenpartta, mutta Juha Luukkosen ohjaus ei ole kertomus konekiväärikomppaniasta jatkosodassa. Näytelmä painottaa ihmisyyttä ja rauhanaatetta yleispätevästi. Teema on ajaton.

"Ei tarvittu kuria, ei isänmaata, ei kunniaa eikä velvollisuudentuntoa. Noita kaikkia mahtavampi käskijä ruoski heitä eteenpäin. Kuolema."

Valokuvat: Aki Loponen