
Saiturin joulu -baletti pysyy uskollisena alkuperäiselle kertomukselle.
SUOMEN kansallisbaletissa sai kantaesityksensä Charles Dickensin (1812–1870) tarinaan perustuva tanssiteos Saiturin joulu. Uuden koko illan baletin takana ovat brittikoreografi David Bintley ja -säveltäjä Sally Beamish.
Britannian teattereissa Saiturin joulu on lähes pakollinen joulun ajan näytelmä. Viime vuosikymmeninä siitä on tehty sovituksia myös Suomessa, mutta teos nähdään nyt ensimmäistä kertaa balettina.
Kutsu toteuttaa klassikkotarina Suomen kansallisbaletissa oli unelmien täyttymys David Bintleylle. Hän sanoo miettineensä Saiturin joulua baletin aiheena yli 40 vuoden ajan. Englanninkielisessä kulttuurissa Dickensin kertomus on yhtä olennainen osa jouluperinteitä kuin mistelinoksa, kuusi tai joulupukki.
KOREOGRAFI David Bintley pitää Saiturin joulua suuren balettiryhmän teoksena, jossa on lukematon määrä erilaisia hahmoja. Jokainen heistä vaikuttaa siihen, miten saituri Ebenezer Scrooge muuttuu joulun aikana katkerasta vanhasta miehestä jouluilon tuojaksi.
Scrooge on näyttämöllä käytännössä koko baletin ajan. Välillä hän on tapahtumien keskiössä, välillä taas katoaa varjoihin seuraamaan näkymättömänä omaa elämäänsä – menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Kitupiikin roolin kansallisbaletissa tanssivat Johan Pakkanen, Antti Keinänen ja Sergei Popov. Nuorena Scroogena nähdään Michal Krčmář, Florian Modan, Clark Eselgroth ja Jun Xia. Kansallisoopperan orkesteria johtaa Paul Murphy, joka toimii Birminghamin Royal Ballet’n ylikapellimestarina.
Scrooge kohtaa menneisyytensä haamut.
JOULUTARINASSA hyvyys ja oikeudenmukaisuus voittavat, totta kai. Scrooge kohtaa menneisyytensä haamut ja oppii, mikä elämässä on oikeasti tärkeää: välittäminen, jakaminen ja toisten ihmisten kunnioitus.
David Bintley on uskollinen alkuperäiselle kertomukselle Jumalan siunausta myöten. Baletti tanssitaan viktoriaanisessa Englannissa 1800-luvulla, mikä näkyy myös Anna Fleischlen puvustuksessa. Sinänsä komeasta epookista muodostuu kuitenkin taiteellisen kokonaisuuden heikoin lenkki. Se jäykistää teoksen mielikuvituksellisuuden, vaikka haamut ja henget ovat yhtä hienoja kuin Michael Jacksonin Thriller-videossa.
Vähän jäin pohtimaan, mikä on ylipäänsä ollut Suomen kansallisbaletin motiivina näin peribrittiläiseen balettiin. Toki Dickensin tarina, perinteiset brittitanssit ja Sally Beamishin säveltämä musiikki kelloineen sopivat koko perheelle, mutta ei tästä taida ihan jouluklassikkoa syntyä. Lumihiutaleet leijaavat kyllä kauniisti.