
Vaihtoehtoiset äänestystavat mahdollistavat äänestysoikeuden.
ÄÄNESTÄMÄTÖN nuoriso huolestuttaa laajoja kansalaispiirejä, vaikka tosiasiassa alle 24-vuotiaiden äänestysaktiivisuus on jatkanut kasvuaan eduskuntavaaleista toiseen.
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo on kiinnittänyt huomiota siihen, että kaikkein iäkkäimpien kansalaisten äänestysaktiivisuus on Suomessa matala ja äänestäminen vähenee jyrkästi 80 ikävuoden jälkeen. Esimerkiksi 87-vuotiaista vain puolet äänesti vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.
Vanhusasiavaltuutettu Topo kannustaa ikääntyneitä vaaliuurnille. Hän pitää tärkeänä sitä, ettei kukaan jätä äänioikeutta käyttämättä ainakaan sen vuoksi, että ei pysty menemään äänestyspaikalle. Äänioikeus on yleinen ja yhtäläinen, ja vaihtoehtoiset äänestystavat mahdollistavat jokaiselle kuuluvan oikeuden.
KOTIÄÄNESTYKSEEN ilmoittautuminen päättyy vuoden 2024 presidentinvaalissa tiistaina 16.1. klo 16. Äänestäjän on siis ilmoitettava etukäteen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle, että haluaa äänestää kotona.
Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero löytyy äänioikeusilmoituksesta, ja ilmoittautumisen kotiäänestykseen voi tehdä myös äänestäjän valitsema henkilö. Omaishoitajan äänestämisestä on kerrottava samalla kertaa.
Kotiäänestyksessä äänestäjän luokse saapuu sovittuna ajankohtana keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija. Kotiäänestyksessä tulee äänestäjän lisäksi olla läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö.
Äänestäjä saa käyttää avustajaa.
ERITYISIÄ ennakkoäänestyspaikkoja ovat muun muassa sairaalat, vanhainkodit, hoivakodit ja palvelutalot. Näissä paikoissa voivat äänestää ennakkoon vain hoidettavina olevat tai niihin otetut henkilöt.
Tällainen niin sanottu laitosäänestys toimitetaan vähintään yhtenä ennakkoäänestyspäivänä pääpiirteissään samalla tavalla kuin yleinen ennakkoäänestys.
Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa aina käyttää apunaan avustajaa. Avustaja voi olla joko vaalivirkailija tai äänestäjän itsensä valitsema henkilö.