Kirjoitukset avainsanalla mediataidot

Valtaosa ikääntyneistä suomalaisista kokee television riittävän uutislähteeksi.

Tavalliset ihmiset joutuvat auttamaan toisiaan digiarjessa.

IKÄÄNTYNEET suomalaiset seuraavat maailman menoa etupäässä television, radion ja sanomalehtien välityksellä. Vanhustyön keskusliiton tuoreessa kyselytutkimuksessa jopa 95 prosenttia yli 65-vuotiaista vastaajista kertoo television olevan heidän ensisijainen tiedonlähteensä.

Seniorit tuntuvat olevan varsin tyytyväisiä median käyttöönsä, eivätkä he koe tarvetta laajentaa viestinten valikoimaa. Valtaosa ei myöskään katso tarpeelliseksi lisätä omaa osallistumistaan ajankohtaiseen keskusteluun digitaalisilla alustoilla. 

Osa kokee uudet välineet haastaviksi, mutta toisaalta seniorit ovat valmiita opettelemaan uutta, jos kokevat siitä olevan hyötyä. Nyt keskustelua ja omaa sisällöntuotantoa digitaalisessa ympäristössä ei pidetä erityisen merkityksellisenä. 

Suosittuja kanavia asioiden ja uutisten seuraamiseen ovat myös radio, printtilehtien digiversiot sekä verkkouutiset ja -sivustot. Kuva: Milla Karkulahti, VTKL
Suosittuja kanavia asioiden ja uutisten seuraamiseen ovat myös radio, printtilehtien digiversiot sekä verkkouutiset ja -sivustot. Kuva: Milla Karkulahti, VTKL

KYSELYTUTKIMUS luo kuvan senioreista perinteisen median vakiintuneina kuluttajina. Tutkimuksen loppusanoissa kysytään aiheellisesti, miksi median ajankohtaiskeskustelu ei tunnu ikääntyneiden mielestä merkitykselliseltä.

Mikä mahdollisuus senioreilla on vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin ilman osallistumista mediaan? Jäävätkö heidän äänensä ja kokemuksensa kuulumattomiin? Tasoittuvatko sukupolvien väliset erot, kun seniorien mediataidot tulevaisuudessa mahdollisesti paranevat?

Joka tapauksessa yhteiskunta hyötyisi eri-ikäisten ihmisten vuoropuhelusta ja medianäkyvyydestä. Nykyisellään digi-Suomi on vielä kaukana tasa-arvon mallimaasta.

Digitukea tarjotaan monesti vain digitaalisena.

DIGITAALISET taidot ovat yhä tärkeämpiä yhteiskunnan toimintaan osallistumisessa ja arjen asioiden hoitamisessa. Digi- ja väestötietoviraston uusi raportti paljastaa, että peräti 89 prosenttia suomalaisista joutuu tukemaan läheisiään digiasioissa. 

Läheisten ihmisten antamalla digituella on kuitenkin rajansa. Kaikilla ei ole läheisiä, joilta voisi pyytää ja saada apua luotettavasti. Monella ei ole aavistustakaan, mistä muualta digitukea voisi kysyä, ja vähäinenkin tieto tarjotaan usein järjenvastaisesti vain digitaalisissa kanavissa. 

Digi- ja väestötietovirasto muistuttaa, että viranomaisilla on velvollisuus tukea kansalaisia omien palveluidensa käytössä. Julkisissa palveluissa annettavan digituen saavutettavuutta täytyy parantaa ja tuen vaikuttavuus on varmistettava säännöllisellä mittaamisella. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram