Kirjoitukset avainsanalla yhteisöllinen asuminen

Vaikka suurin osa iäkkäistä haluaa asua omassa kodissaan, toivomus asua muualla kuin kotona yleistyy toimintakyvyn tai terveyden heikentyessä.

Vanhusasiavaltuutettu vastustaa ympärivuorokautisen hoivan jatkuvaa vähentämistä.

IKÄÄNTYNEIDEN kotihoitoa ja ympärivuorokautista hoitoa supistetaan parhaillaan rajusti taloudellisista syistä. Samalla hallitus ja hyvinvointialueet edistävät hartiavoimin niin sanottua yhteisöllistä asumista korvaamaan ympärivuorokautista palveluasumista.

Lain mukaan yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa.

Yhteisöllinen asuminen on edullisempaa, sillä henkilökunta ei ole koko ajan läsnä. Edullisuus, tuo sotepalvelujen maaginen taikasana! 

Yksinäisyyden taustalla olevien syiden tunnistaminen ja huomioiminen olisi tärkeää. Kuva: THL

VANHUSASIAVALTUUTETTU Päivi Topo on jo saanut yhteydenottoja erittäin vaikeista tilanteista, joissa iäkkäät ihmiset ovat jääneet vaille tarvitsemiaan palveluja. Toistaiseksi on epäselvää, miten yhteisöllinen asuminen saadaan vastaamaan esimerkiksi muistisairautta sairastavien jatkuviin avun ja tuen tarpeisiin.

Vanhusasiavaltuutetun mielestä kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan jatkuva vähentäminen on lopetettava. ”Karuimmat tilanteet eivät todennäköisesti kuulu vanhusasiavaltuutetun toimistoon asti, ja olen hyvin huolissani heistä, joilla ei ole ketään läheistä tukenaan”, Topo sanoo.

Vanhusasiavaltuutettu vaatii päättäjiä kantamaan uudistuksissa vastuun siitä, että iäkkäät ihmiset saavat tarvitsemansa lakisääteiset palvelut. Se ei onnistu ilman riittäviä taloudellisia resursseja. 

Kotihoidon asiakkaista joka kolmas kokee yksinäisyyttä.

SUURIN osa iäkkäistä haluaa asua omassa kodissaan. Kuitenkin THL:n tuoreessa tutkimuksessa joka kuudes kotihoidon asiakas tai hänen läheisensä arvioi, että asiakkaan olisi parempi asua muualla kuin kotona.

Kotihoidon asiakkaista peräti joka kolmas kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys ja toive asua muualla kuin kotona taas lisäävät muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Tällainen palvelujen yhteensopimattomuus kuormittaa niin asiakasta kuin palvelujärjestelmää.

Jotkut iäkkäät ihmiset voisivat hyötyä yhteisöllisestä asumisesta, mikäli heidän todelliset palvelutarpeensa ja toiveensa otettaisiin huomioon. Mutta miten sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta järjestyy yhtäkkiä ilman rahaa? Simsalabim!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram