Kirjoitukset avainsanalla robotiikka

Helsinki ei ole jäänyt odottamaan kansallista sote-uudistusta vaan rukkaa sosiaali- ja terveyspalveluja nyt vauhdikkaasti omin päin. Kalasataman kaupunginosaan aukesi vastikään uljas uusi terveys- ja hyvinvointikeskus, jonka mannekiinina keikailee humanoidirobotti Pepper.

Hienolta kuulostava humanoidi kykenee todellisuudessa varsin yksinkertaisiin touhuihin. Robotti yrittää matkia ihmisen toimintoja sen mukaan, mitä se on ohjelmoitu tekemään.

Terveys- ja hyvinvointikeskuksen aulassa robotin luvataan neuvovan ilmoittautumisautomaattien käytössä ja kertovan, mistä päin potilas löytää oikean vastaanottohuoneen. Lisäksi se ottaa vastaan palautetta samanlaisilla hymiöpainikkeilla, joita on kaupoissa ja virastoissa.

Pepperin yhteydessä kuntapäättäjät puhuvat mielellään sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatiosta, mutta todellisuudessa romuluinen robotti lähinnä viihdyttää uuden terveyskeskuksen asiakkaita. Se osaa ketkuttaa kaksi erilaista tanssia ja todeta, että Huh, tässähän tuli hiki tai Sepäs teki hyvää nivelille.

Ei vaatteita ollenkaan!

Helsinki lupaa kehittää käyttäjälähtöistä digitalisaatiota, joka parantaa palvelujen saatavuutta, asiakaskokemusta ja vaikuttavuutta. Kalasataman humanoidirobotilla ei ole mitään tekemistä tämän palvelulupauksen kanssa.

Pepper on kuin yksi yhteen H. C. Andersenin satuklassikon Keisarin uudet vaatteet kanssa. Jokainen muistaa tarinan, jossa veijarit valehtelevat, että he tekevät turhamaiselle keisarille uudet hienot vaatteet. Valhe leviää, kunnes kaupungilla pieni lapsi huutaa, ettei keisarilla ole vaatteita ollenkaan.

Katsokaa nyt tuota Pepperiä.

Video: Helsingin sosiaali- ja terveystoimi

Suksikaa kuuseen!

Pepper-robotti on järkyttävän kallis lelu. Helsingin Sanomien mukaan ostaminen ja ohjelmointi on maksanut 55 000 euroa ja ylläpitoon kuluu kuukausittain tuhat euroa. Toimialajohtaja Juha Jolkkonen kertoi minulle Kalasatamassa, että robotteja ollaan kumminkin hankkimassa lisää.

Eikä tässä vielä kaikki. Luin Talouselämä-lehdestä viime viikolla uutisen, jonka mukaan Pepperissä on havaittu merkittävä tietoturvaongelma. Hyökkääjä voi kiristää omistajaa, lamauttaa robotin ja saada sen toimimaan väkivaltaisesti tai vaikka kiroilemaan asiakkaille.

Jos terveys- ja hyvinvointikeskuksen mekaaninen aulaisäntä kehottaa potilaita jonain aamuna suksimaan kuuseen, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimella ei ole ollut enää varaa maksaa lunnaita.

Kommentit (3)

Maija
Liittynyt15.10.2015

Pepper on niin sanottu sosiaalinen robotti. Se on kehitetty nimenomaan leluksi, jonka kanssa ihmiset voivat viettää hetkisen aikaa odotellessaan vaikkapa vastaanotolle päääsyä.  Kuten kerroitkin, alkeellinen Pepper osaa  tanssahdella ja vastata muutamaan kysymykseen, joihin vastaukset on ohjelmoitu valmiiksi, eikä mitään muuta. Pepperin tarkoitus on vain viihdyttää ja samalla ehkä hälventää ihmisten robotteja kohtaan tuntemia ennakkoluuloja. Nähtävästi se ei tällä kertaa siltä onnistunut.

Robotit, joilla terveydenhuoltoa tehostetaan, ovat asia erikseen. Niitä käytetään esimerkiksi leikkaussaleissa, desinfioinnissa ja varastoissa. Robotti voi vaikkapa steriloida välineitä, mikä parantaa työturvallisuutta ja säästää ihmiskäsiä.

Ja digitaaliset palvelut taas, nekin ovat eri asia kuin Pepper-robotti. Niitä ovat esimerkiksi fiksut laitteet, joilla diabeetikot voi seurata entistä helpommin veriarvojaan. Hyvä esimerkki digitaalisesta palvelusta on myös jatkuvasti laajentuva Terveyskylä-verkkosivusto, joka  tuo tietoja, omahoitopolkuja ja jatkossa myös verkossa annettavaa hoitoa erikoissairaanhoidon aloilta jokaisen saataville. 

Tekninen kehitys sisältää aina myös ongelmia ja riskejä, joiden esille tuominen auttaa korjaamaan laitteiden vikoja ja kehittämään niitä eteenpäin. Kehitys kuitenkin kehittyy,  ja mielestäni hyvä niin. 

Jos ihminen, päättäjä tai joku muu, on hölmö, ei se ole robotin vika.

Vierailija

Lääkärikeskusten lääkäri pulastahan päästään kun hankitaan robottilääkäreitä. Robottilääkäri painaa nappia ja sinulla on lähete kourassa laboratorioon/röntgeniin, riippuen siitä mitä olet sanellut robotille!

Lanta- ja lypsyrobotit ovat korvaamattomia navetoissa. Tuotantolaitoksissa teollisuusrobotit taas hitsaavat ja kokoavat tasalaatuisia tuotteita 24/7 vähentäen työvoiman tarvetta etenkin mekaanisessa vuorotyössä.

Myös vanhustenhoitoa robotoidaan jo silmät kiiluen säästöjen himosta, mutta onko kukaan muistanut kertoa näille putkiaivoisille insinööreille ja liukaskielisille konsulteille, että vanhus ei ole lantakasa eikä työstettävä metallikappale?

Vanhustenhoidon robotointia perustellaan ennen kaikkea sillä, että uljas uusi tekniikka tarjoaa henkilökunnalle aikaa ja voimavaroja vanhusten kanssa seurusteluun. Hyvinvointi lisääntyy. Katin kontit! Lyön vetoa, että ihmisille jaetaan potkuja sitä mukaa kuin robotit marssivat vanhustyöhön.

Mustavalkoinen tarina hyvistä tai pahoista roboteista ei tietenkään kerro koko totuutta. Ikäteknologia tarjoaa jo nyt loistavia sovelluksia, ja robotiikka saattaa parantaa myös vanhusten elämänlaatua, jos sillä ei yritetä ensisijaisesti kompensoida ihmisten välisen kosketuksen ja kohtaamisen puutetta. 

Nykyisin vähät hoitajat siivoavat, pesevät pyykkiä, laittavat ruokaa, annostelevat lääkkeitä ja istuvat tietokoneella, joten vanhusten hoitoon ja hoivaan jää aina vain niukemmin aikaa.

Jospa ei edes yritetä korvata hoitajaa sosiaalisella tai vuorovaikutteisella robotilla. Osaisiko insinööri sen sijaan ohjelmoida robotin tiskaamaan, pyykkäämään ja huolehtimaan vanhustentalon jätehuollosta? Käyttäisikö robottiauto mummoja ja pappoja vaikka ajelulla? Voisiko seksirobotti olla paremman puutteessa ihan okei?

Vanhustyössä robotin ja ihmisen yhteispeli ei ole eettisesti lainkaan ongelmatonta. Milloin sitä aletaan pohtia? 

Lisätietoja: Jari Pirhonen, Geronteknologiasta gerobotiikkaan?
Gerontologia-lehti 1/2016
 

Kommentit (2)

Maija
Liittynyt15.10.2015

Minulle sopisi vallan hyvin yksin asuminen robottien avustamana vanhana, kun en yksinäisyyttä kavahtanut nuorenakaan. Ihmiset ovat läheisyyden tarpeeltaan ja seurallisuudeltaan erilaisia.

Seuraa 

Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies'

Olen Ari Liimatainen, geronomi, järjestöviestijä ja freelancer, joka innostuu sekä viestinnästä että vanhustöistä.

Geronomi toimii sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntijana ja kehittää laadukkaita palveluja ikääntyneille. Palveluksessanne!

Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat