Vaikeus saada palveluja aiheuttaa vakavaa haittaa sadoilletuhansille iäkkäille.
VANHUSASIAVALTUUTETTU saatiin Suomeen vasta pitkän väännön jälkeen. Kaksi vuotta sitten virassa aloitti valtiotieteiden tohtori Päivi Topo. Tällä viikolla hän luovutti eduskunnalle ensimmäisen selontekonsa ikääntyneiden asemasta ja oikeuksien toteutumisesta.
Vanhusasiavaltuutetun päähuomio kahden toimintavuoden kokemusten ja tutkimustiedon pohjalta on se, että valtaosa iäkkäistä voi hyvin. Ikäihmiset ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat merkittävillä panoksilla muiden hyvinvointia ja yhteiskunnan toimivuutta.
Toinen yhtä tärkeä havainto on se, että liian pienet tulot, esteelliset asuinympäristöt sekä vaikeudet saada sotepalveluita - ja yhä useammin myös muita välttämättömiä palveluja - aiheuttavat vakavaa haittaa sadoilletuhansille iäkkäille.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/vanhuus-suomessa.jpg?itok=YJWuezpN)
IKÄÄNTYNEET ovat hyvin monimuotoinen ihmisjoukko. Yli 65-vuotiaita on Suomessa jo 1,3 miljoonaa. Heistä valtaosa tulee toimeen tuloillaan, mutta mitä vanhempien ikäryhmien tilannetta tarkastellaan, sitä suurempi osuus on pienituloisia. Ikääntyneitä ihmisiä koskettaa myös syrjäytyminen.
Monesti iäkkäiden ongelmat ovat kertyneet jo aiemman elämänkulun varrella, tai sitten ne kasautuvat toimintakyvyn romahtaessa nopeasti tai elämäntilanteen muuttuessa yllättäen.
Iäkkäiden ihmis- ja perusoikeuksien toteutuminen liittyy myös vähemmistöjen asemaan yhteiskunnassa. Iäkkäistä moni kuuluu kieli-, kulttuuri-, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin. Tietoa heidän tilanteestaan on liian vähän.
Ikääntyneiden asemaan liittyvät haasteet ovat ratkaistavissa.
VANHUSASIAVALTUUTETTU ehdottaa eduskunnalle useita keinoja, joilla voidaan muuttaa ikääntyneiden kokemaa eriarvoisuutta ja tehdä korjauksia kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevien ikääntyneiden asemaan. Monet suositukset lisäisivät myös nuorempien sukupolvien hyvinvointia.
Suositusten vaatimat kustannukset ovat monessa kohdin maltillisia, mutta esimerkiksi kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon tarvitaan lisärahoitusta. Olennaista on myös huomioida vaihtoehtoiset kustannukset yhteiskunnalle, jos mitään ei tehdä.
”Kertomuksemme antaa ehkä karun kuvan ikääntyneiden asemasta Suomessa. Listaamme ongelmia, mutta ehdotamme myös ratkaisuja. Me haluamme näyttää suosituksillamme, että ikääntyneiden asemaan liittyvät haasteet ovat ratkaistavissa poliittisilla toimenpiteillä ja resursseilla”, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo sanoo.
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/presidentinvaali_ylabanneri_fi.jpg?itok=wVLfn8UH)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/tuti-kotihoito-tarpeet2023_920px.png?itok=ykEqEuH6)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/ruusu-kasiraudat-geron.jpg?itok=2IR0Sy4G)
Ongelma on hyvin konkreettinen : Kuka nostaa vanhuksen vuoteesta, ruokkii, vaihtaa marat vaipat, vie ulkoilemaan, juttelee jne, Ratkaisu ei loydy lain muutoksesta, politiikasta, systeemeista jne. Joku on ehdottanut jopa robottihoitajaa tai digitalisointia. Ei ihme, etta ratkaisua ei olla loydetty. Eika tallaisilla ratkaisuilla tulla koskaan loytamaankaan.
Vanhuksen, vauvan, sairaan ihmisen hoitamiseen tarvitaan toista ihmista. Tasta tulisi aloittaa ratkaisun loytaminen.
niin kukahan sen tekee,,,SE NIMITTÄIN KUULUU HOITJAN TEHTÄVIIN JA KODINHOITAJAN,,,PITÄÄKÖ HOITOHENKILÖKUNTAA ALKAA VANHUSTEN YM..PALVELEMAAN...KYLLÄ SE ON NIIN NIINKUIN ENNENKIN ON OLLUT JA PITÄÄ OLLA ON PARASTA VAIHTAA ALAA JOS EI USKALLA SUUTAN AVATA ETTÄ KUNTIIN TARVITAWN LISÄÄ KODINHOITAJIS TAI VASTAAVIA ALAN TEKIJÖITÄ,,,TYÖMATKAT ESIM ,,40 TAI 35 KM ON LYHYT KUN TYÖSUHDEAUTOT KÄYTÖSSÄ,,,,ISOT PALKAT KYLLÄ KELPAQ MUTTEI IHMISTEN HOITAMINEN
Totta
Joo