Viimeinen ilta

17.8.2025 klo 15:20

Katri Helenan jäähyväiskonsertissa laulut olivat kaikille yhteisiä. Kuvat: Vilma Norokorpi

Katri Helenan juhlakonsertissa laulu yhdisti sukupolvet. Myös bloggaaja vilkuttaa jäähyväisiksi.

ISKELMÄLAULAJA Katri Helena täyttää tänään 80 vuotta. Parhaat onnittelut!

Eilisiltainen Helsingin Olympiastadionin konsertti sinetöi yli 60 vuotta kestäneen elämäntyön unohtumattomasti. Viimeinen ilta -konsertti oli kaunis sukupolvia yhdistävä kokemus, joka tallentui myös kansallisen kulttuuriperintömme omintakeiseksi osaksi.

Jäähyväiskonsertissa oli 42 000 ihmistä, ja Katri Helena teki konsertillaan historiaa. Kukaan hänen ikäisensä kotimainen artisti ei ole aiemmin täyttänyt Olympiastadionia – eikä vastaavaa ole nähty kovin usein edes maailmanlaajuisesti.

Yle esittää Katri Helenan konsertin televisiossa itsenäisyyspäivänä.

KONSERTISSA kuultiin ehtymätön hittiputki. Katri Helena aloitti show’n hieman arkaillen mutta vapautui silminnähtävästi Katson sineen taivaan -avauksen jälkeen. – Tervetuloa! hän huikkasi katsomoon.

Rakastettu artisti sai yleisön syömään kädestään. Laulut olivat yhteisiä meille kaikille. Esityslistalta kuultiin klassikkoja kerta toisensa perään: Nuoruus on seikkailu, Vasten auringon siltaa, Puhelinlangat laulaa, Paloma Blanca, Katson autiota hiekkarantaa, Johnny Blue ja Kai laulaa saan.

Kyynelkanavat aukenivat viimeistään siinä vaiheessa, kun Suvi Teräsniska astui taustakuorosta esittämään Sing & Shine -lapsikuoron kanssa sodanvastaisen kappaleen Äänesi mä kuulen. Kuului historian siipien havinaa, kun yleisö sai nähdäkseen Katri Helenan manttelinperijän ja valtakunnan uuden iskelmäkuningattaren.

Muu häviää, mutta jäljelle jää
vain sateenkaaremme tää.
Me teimme sen silmät kimmeltäen,
tuon sillan kahden sydämen.
Me saimme aikaan sen.

KATRI Helena herkisteli vielä Almaz, onnen lapsi -kappaleen ajan, mutta sitten irroteltiin Leri Leskisen 20-henkisen orkesterin säestyksellä Kesän lapsi, Vie minut, Letkis ja Minne tuuli kuljettaa. Ikävä vain, että Golden Circle -alue katsomon etuosassa oli myyty aivan liian täyteen ja ihmiset joutuivat taituroimaan parituntisen ahtaasti sulloutuneena.

Hilpeiden muisteloiden jälkeen syysillan haikea tunnelma tiheni taas käsin kosketeltavaksi – vielä viimeisen kerran. Joulumaa, Syysunelma, Ei kauniimpaa, Mun sydämeni tänne jää, Lintu ja lapsi… Yhdessä edettiin vääjäämättä jo kohti loppuhuipennusta ja ilotulitusta.

Katri Helena lauloi Juha Vainion sanoittaman Me teimme sen ja Jukka Kuoppamäen Anna mulle tähtitaivas. Laulajan testamenttina kuultiin Elämän tie, jonka Elton John teki alun perin Leijonakuningas-elokuvaan vuonna 1994. Valojen himmetessä lavan laidalta vilkutti onnellinen iskelmälaulaja.

Tämä on viimeinen kirjoitukseni ET-lehden blogeissa. Kiitos mieltä ilahduttaneista palautteista ja kohtaamisista lähes kymmenen vuoden ajalta! Ystävällisesti tervehtien Ari Liimatainen, geron.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Geron

Seela Sella vie salaisuutensa hautaan – mutta hautajaisiin kaikki ovat tervetulleita

klo 12:02 | 9.6.2025

Näyttelijänä Sella Sellan unelmasta tuli elämä. Kuvat: Sabrina Bqain

Seela Sellan elämäntarinassa riittää muisteltavaa.

NÄYTTELIJÄ Seela Sellan, 88, viimeinen ensi-ilta on vielä edessäpäin. Ei sillä ole edes mitään kiirettä, koska tässä puhutaan jo iäisyyskutsusta ja Sellan haudalle pääsevät aikanaan kaikki.

”Vaikka jokainen Suomen pultsari tulis, niin tervetuloa – haluun näyttää kaikille, millaiset on juutalaiset hautajaiset. Ja pennut saa laittaa kuolinilmoitukseen, että tulkaa kattomaan Seelan viimeinen ensi-ilta, hän on pääroolissa.”

Näin sanailee nainen, joka on juutalaisessa seurakunnassa pessyt ja laittanut arkkuun kymmeniä vainajia. Hyvällä näyttelijällä on halu elää ja ottaa selvää niin elämästä kuin kuolemasta.

Seela Sellan kanssa Antti Heikkinen pääsi kyseenalaistamaan omia käsityksiään taiteesta.

KIRJAILIJA Antti Heikkinen on tallentanut Seela Sellan roolit ja elämänkaaren värikkääseen muistelmateokseen Sellasta – Seela Sellan tarina. Kirjassa Sella keskustelee Heikkisen kanssa niin teatterista kuin elämänkatsomuksellisista kysymyksistä.

Ja muisteloita riittää, kun vastanäyttelijöitäkin on jo seitsemältä vuosikymmeneltä. Kohdalleen osuvia ovat myös tervejärkiset kommentit nykyajan kotkotuksista. Taannoin käytiin vaikkapa keskustelua siitä, kuka saa näytellä mitäkin.

Seela Sella huokaisee, ettei ymmärrä semmoista ajattelua, että ihmisen täytyisi kokeilla huumeita voidakseen näytellä narkomaania. ”Herran jumala kun tässä työssä on kyse siitä, että sää oot joku muu! Olen sentään näytelly Hitleriä enkä ole kansanmurhaa tehny.”

Toivon, että saisin säilyttää muistoni.

NÄYTTELIJÄN työ ei ole ollut Seela Sellalle mikään ammatti. ”Elämä se on ollu”, hän toteaa elämäkerturilleen. ”Vois sitä elämännäläksikin sanoa.”

Oman ikäluokkansa näyttelijöiden kanssa Sella pääsee työskentelemään enää harvoin. Mitä pitempään ihminen saa elää, sitä useammat hyvästit hän joutuu heittämään. ”Sitä toivon, että saisin säilyttää muistoni. Että sais elää sitten niissä, jos ympäröivä maailma käy pieneks.”

Muistojen lisäksi Seela Sella haluaa pitää salaisuutensa. Roolihahmoilla täytyy aina olla jokin salaisuus, mutta myös näyttelijällä tulee olla sellaista, minkä hän kätkee. ”En mäkään o kaikkee ittestäni kertonu kellekään, vaikka on ihmisiä, jotka mut koko hyvin tuntee. Enkä kerro. Mää vien salaisuuteni hautaan.”

Lainaukset Antti Heikkisen kirjoittamasta elämäkerrasta Sellasta – Seela Sellan tarina. Otava 2025

Geron

Rakkaus kuuluu kaikille

klo 22:50 | 19.5.2025

Pekka ja Paavojuha ovat olleet yhdessä 40 vuotta. Elämänmakuisessa dokumenttisarjassa miehet palaavat myös kipeisiin muistoihin. Kuvat: Yle

Sateenkaariseniorit kertovat kaksoiselämästä, itsensä hyväksymisestä ja rakkaudesta.

SATEENKAARISENIORIT ovat seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvia ikäihmisiä. He ovat syntyneet, kasvaneet ja eläneet aikana, jolloin heidän suuntautumisensa oli ensin rikos ja sitten sairaus. Moni on viettänyt kaksoiselämää.

Uusi elämänläheinen dokumenttisarja Kun saa rakastaa kertoo, millaista on ollut elää vuosikymmenet ilman ihmisoikeuksia ja oikeutta omannäköiseen parisuhteeseen. Nykyhetki on monella onneksi toisin, vaikka ennakkoluuloja on yhä.

Menneisyyden rankat kokemukset ovat osa sateenkaarisenioreiden elämää, mutta nykyisyyttä leimaavat hersyvä huumori, suuret tunteet ja hetkessä elämisen taito.

Mikko Nummelin, 79, on elänyt koko ikänsä kaapissa ja kärsinyt yksinäisyydestä. Miten käy, kun Mikko uskaltautuu nyt kertomaan veljelle homoudestaan?

DOKUMENTTISARJA näyttää, miten elämä hymyilee, kun saa vihdoin rakastaa. Paavojuha Klementjeff, 85, ja Pekka Tolvanen, 75, ovat olleet yhdessä 40 vuotta. Sarjassa he muistelevat, mitä kaikkea pitkään parisuhteeseen on mahtunut, ja nähdään yllättävä sitoutumisen hetki. Onnenpäivien lomassa miehet palaavat kipeisiinkin muistoihin.

Lissu Suhosen, 70, ja Hillevi Häkkisen, 69, yhteiselo on kestänyt 30 vuotta. Kahden hyvin erilaisen persoonan arkea ryydittää humoristinen sanailu. Ikääntymisen myötä mahdollinen hoitolaitokseen joutuminen pelottaa. Joutuvatko he erilleen toisistaan, jos vanhustenhoidossa ei tunnisteta samaa sukupuolta olevan avioparin tarpeita?

Tanja von Knorring, 64, teki sukupuolenkorjausleikkauksen vanhoilla päivillään ja elää vihdoinkin identiteettinsä mukaista elämää naisena. Avioliitto Sandra von Knorringin, 48, kanssa on ennen kaikkea sielunsisaruutta, sillä he tunnistavat kumpikin transnaisen vanhenemiseen liittyvät pelot.

Tunteellinen matka ihmisyyteen.

SUOMALAISTEN sateenkaarisenioreiden taival on ollut kuoppainen. Homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi peruutettiin rikoslaista vuonna 1971, mutta kehotuskielto kumottiin vasta 1999. Lääkintöhallitus poisti homoseksuaalisuuden sairausluokituksesta 1981. Laki rekisteröidystä parisuhteesta astui voimaan 2002, ja tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan 2017.

Nykyisin ymmärretään, että seksuaalinen suuntautuminen, identiteetti, sukupuolen ilmaisu tai fetissit ovat osa normaalia ihmislajin kirjoa eikä niistä voi tai tarvitse parantua.

– Kun saa rakastaa -sarjassa ei ole kyse ainoastaan siitä, että jokainen saa olla oma itsensä, vaan siitä, ketä saa rakastaa, toteaa sarjan ohjaaja Kirsi Marie Liimatainen. Päähenkilöt vievät meidät tunteelliselle matkalle ihmisyyteen, ihmisoikeuksiin ja universaaliin rakkauden kaipuuseen. Häpeän aika on ohi.

Kun saa rakastaa -dokumenttisarjan kaikki jaksot voi katsoa Yle Areenassa. Yle TV1 esittää sarjaa keskiviikkoisin kello 20.

Seuraa

Instagram

Tilaa RSS

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Teemat

Hyvinvointi, Kulttuuri, Puheenaiheet