Pelko kuuluu elämään ja auttaa meitä suojelemaan itseämme. Arkista elämää rajoittava pelko on kuitenkin ongelma, josta moni kärsii yksin. Työpsykologi Satu Kaski antaa vinkit pelon selättämiseksi.

Melkein joka viides suomalainen jätti menemättä hammaslääkäriin pelon vuoksi. Tieto on vuonna 2016 tehdystä tutkimuksesta.

Monelle hammaslääkäriin rennosti suhtautuvalle koko ajatus voi tuntua omituiselta. Kaikki meistä kuitenkin tietävät miltä pelko tuntuu. Menisitkö hammaslääkäriin, jos ajatuskin menemisestä saisi kädet hikoamaan ja tärisemään, suun kuivumaan ja vatsan sekaisin?

– Pahimmillaan pelot alkavat rajata ihmisen elämää, sanoo työhyvinvointiin erikoistunut työpsykologi Satu Kaski.

Pelkojen takana on turvattomuutta, yksin jäämistä, hallinnan menettämistä.

Satu Kaski nimittää näitä ydinpeloiksi.

– Pelot liittyvät usein jonkinlaiseen täydelliseen epäonnistumiseen, joka paljastaa ympäristölle, että pelkääjä on huono, paha tai heikko, Kaski kertoo.

Tutkimuksessa yli puolet vastaajista ei tiennyt miten he voisivat lievittää omia pelkojaan. Lähes joka kolmas arveli, ettei voi saada mistään apua pelkoihinsa.

Satu Kaski kehottaa pelkääjää kaivelemaan rohkeasti omien pelkojensa ydintä. Sen voi aloittaa vaikka kysymällä, mikä on pahinta mitä minulle voi tapahtua? Mitä ajattelen muiden pahimmillaan ajattelevan minusta?

– Toinen askel on miettiä asioita, jotka rauhoittavat. Kannattaa listata ylös minkälaisia rahoittumiskeinoja on.

Ajattelustrategioiksi Sanna Kaski nimittää ajatusmalleja, jotka rentouttavat. Hammaslääkärissä tämä voi tarkoittaa vaikka huomion kiinnittämistä erilaisiin yksityiskohtiin itse tilanteen sijaan, kuten vaikka vaatteisiin tai koruihin. 

– Vielä vahvempi keino on luoda turvapaikka oman päänsä sisälle, muistaa sellaisia ääniä, maisemia, hajuja ja makuja jotka tuovat turvaa, Satu Kaski sanoo. 

Pelkojaan ei koskaan tarvitse kohdata yksin.

Satu Kaski muistuttaa, ettei ole mikään häpeä ottaa turvallista ihmistä mukaan vaikka hammaslääkärin vastaanotolle. Ja mikäli oma pää ei taivu itse tuotettuihin keinoihin, löytyy apua myös muualta.

– On inhimillistä ajatella, että kukaan ei voi minua auttaa. Pelolla on tapana vahvistua ajan kanssa, Kaski toteaa.

Jos pelko hallitsee tai rajoittaa elämää liikaa, kannattaa rohkeasti hakeutua psykologille.

Psykologin kanssa asioita käydään askel askeleelta läpi. Tekojen tasolla pohditaan, mitä esimerkiksi käsien vapinalle voisi tehdä. Henkisellä tasolla pohditaan esimerkiksi pelkojen ydintä ja turvallisia tilanteita. Pelot porrastetaan, mietitään sitä mikä on todella pelottavaa ja mikä vähemmän pelottavaa. Jos et voi istua hammaslääkärin penkille, voitko mennä edes vastaanottohuoneeseen?

– Rohkeus ei ole pelon puutetta vaan toimintaa, sitä että uskaltaa pelosta huolimatta mennä haluamiaan asioita kohti. Avun hakeminen ei ole häpeällistä vaan viesti siitä, että arvostat elämääsi niin paljon, että haluat tehdä siitä hyvää. Muutama käyntikin voi riittää sinuiksi pelkojensa kanssa pääsemiseksi.

Tutkimuksen pohjoismaalaisten peloista teetti Samsung Electronics Nordic.