Pelko kuuluu elämään ja auttaa meitä suojelemaan itseämme. Arkista elämää rajoittava pelko on kuitenkin ongelma, josta moni kärsii yksin. Työpsykologi Satu Kaski antaa vinkit pelon selättämiseksi.

Melkein joka viides suomalainen jätti menemättä hammaslääkäriin pelon vuoksi. Tieto on vuonna 2016 tehdystä tutkimuksesta.

Monelle hammaslääkäriin rennosti suhtautuvalle koko ajatus voi tuntua omituiselta. Kaikki meistä kuitenkin tietävät miltä pelko tuntuu. Menisitkö hammaslääkäriin, jos ajatuskin menemisestä saisi kädet hikoamaan ja tärisemään, suun kuivumaan ja vatsan sekaisin?

– Pahimmillaan pelot alkavat rajata ihmisen elämää, sanoo työhyvinvointiin erikoistunut työpsykologi Satu Kaski.

Pelkojen takana on turvattomuutta, yksin jäämistä, hallinnan menettämistä.

Satu Kaski nimittää näitä ydinpeloiksi.

– Pelot liittyvät usein jonkinlaiseen täydelliseen epäonnistumiseen, joka paljastaa ympäristölle, että pelkääjä on huono, paha tai heikko, Kaski kertoo.

Tutkimuksessa yli puolet vastaajista ei tiennyt miten he voisivat lievittää omia pelkojaan. Lähes joka kolmas arveli, ettei voi saada mistään apua pelkoihinsa.

Satu Kaski kehottaa pelkääjää kaivelemaan rohkeasti omien pelkojensa ydintä. Sen voi aloittaa vaikka kysymällä, mikä on pahinta mitä minulle voi tapahtua? Mitä ajattelen muiden pahimmillaan ajattelevan minusta?

– Toinen askel on miettiä asioita, jotka rauhoittavat. Kannattaa listata ylös minkälaisia rahoittumiskeinoja on.

Ajattelustrategioiksi Sanna Kaski nimittää ajatusmalleja, jotka rentouttavat. Hammaslääkärissä tämä voi tarkoittaa vaikka huomion kiinnittämistä erilaisiin yksityiskohtiin itse tilanteen sijaan, kuten vaikka vaatteisiin tai koruihin. 

– Vielä vahvempi keino on luoda turvapaikka oman päänsä sisälle, muistaa sellaisia ääniä, maisemia, hajuja ja makuja jotka tuovat turvaa, Satu Kaski sanoo. 

Pelkojaan ei koskaan tarvitse kohdata yksin.

Satu Kaski muistuttaa, ettei ole mikään häpeä ottaa turvallista ihmistä mukaan vaikka hammaslääkärin vastaanotolle. Ja mikäli oma pää ei taivu itse tuotettuihin keinoihin, löytyy apua myös muualta.

– On inhimillistä ajatella, että kukaan ei voi minua auttaa. Pelolla on tapana vahvistua ajan kanssa, Kaski toteaa.

Jos pelko hallitsee tai rajoittaa elämää liikaa, kannattaa rohkeasti hakeutua psykologille.

Psykologin kanssa asioita käydään askel askeleelta läpi. Tekojen tasolla pohditaan, mitä esimerkiksi käsien vapinalle voisi tehdä. Henkisellä tasolla pohditaan esimerkiksi pelkojen ydintä ja turvallisia tilanteita. Pelot porrastetaan, mietitään sitä mikä on todella pelottavaa ja mikä vähemmän pelottavaa. Jos et voi istua hammaslääkärin penkille, voitko mennä edes vastaanottohuoneeseen?

– Rohkeus ei ole pelon puutetta vaan toimintaa, sitä että uskaltaa pelosta huolimatta mennä haluamiaan asioita kohti. Avun hakeminen ei ole häpeällistä vaan viesti siitä, että arvostat elämääsi niin paljon, että haluat tehdä siitä hyvää. Muutama käyntikin voi riittää sinuiksi pelkojensa kanssa pääsemiseksi.

Tutkimuksen pohjoismaalaisten peloista teetti Samsung Electronics Nordic.

Aika eläkeiästä eteenpäin on merkittävä elämänvaihe. Seniorikouluttaja ja psykoterapeutti Marjatta Grahn kertoo, miten siihen voi valmistautua.

1. Etsi itsellesi esikuvia

Kiinnostu vanhemmista ihmisistä. Katsele ympärillesi. Mikä vanhoissa koskettaa sinua? Entä mitä toivot, että sinusta välittyisi niille, jotka sinut näkevät?

Ala kuvitella ja suunnitella omaa vanhenemistasi. Minkälainen vanha ihminen haluat olla?

2. Seuraa aikaasi

Kun pidät itsesi ajan tasalla, et syrjäänny. Lue lehtiä, seuraa uutisia ja ajankohtaisohjelmia.

Voit myös osallistua keskusteluihin nuorempien kanssa – siten pääset perille tämän hetken puheenaiheista.

3. Etsi sanoja itsellesi

On tärkeää lukea kirjoja, jotka sanottavat omia kokemuksiasi. Silloin et jää niiden kanssa yksin.

Myös huumori huojentaa. Esimerkiksi Eeva Kilven teokset Rajattomuuden aika ja aforismikokoelma Kuolinsiivous ilmaisevat hyvin sitä hämmennystä, joka meidät valtaa kun muutumme.

”-- minun täytyy hoitaa tämä vanhus, jossa asustan ja jonka etenevään haurastumiseen olen sidottu kuin rapistuvaan yksiöön.” (Kuolinsiivous, 2012)

Meissä on iätön tarkkaileva minä, vanhus, nuori ja lapsi.

4. Tutustu muuttuvaan ulkonäköösi

...ja opi pitämään siitä. Ulkonäön muokkaamista ei tarvita. Älä säikähdä muutoksia – ja kun kuitenkin säikähdät, katso peiliin ja näe kuvasi hyväksi. Muista, miten murrosikäisenä katsoit peiliin ja aloit etsiä uutta nuoren naisen tai nuoren miehen olemustasi.

5. Vanhenemista ei tarvitse peitellä

Vaateta itsesi kuitenkin niin, ettet tunne hankaluutta tai häpeää ulkoisesta olemuksestasi, jotta siitä ei tulisi estettä vuorovaikutukselle. Kun voit olla huolitellusti huoleton ulkonäkösi suhteen, saat itseluottamusta ja olet vapaa kohtaamisiin.

Joka tapauksessa edustat vanhaa ihmistä. Mieti: minkälainen vanhuuden edustaja olet?

6. Säilytä kiinnostuksesi

Pysy uteliaana loppuun asti. Ole kiinnostunut sukupolvien ketjusta ja sukusi nuorimmistakin jäsenistä.
 

Lue Marjatta Grahnin henkilöhaastattelu ET-lehden numerosta 19/2017.

Polku unelmien luo ei ole koskaan helppo. Välillä tuntuu kuin niistä ei saisi kiinni ollenkaan. Joskus ne loistavat yllättäen äärikirkkaina – mutta miten sellaiseen tilaan pääsee tai edes unelmoinnin alkulähteelle?

Etkö tiedä, mitä haluaisit tehdä eläkkeellä? Tai edes viikonloppuna? Onko päivittäisestä työstäsi tai parisuhteestasi kadonnut into? Tahtoisitko touhuta unelmiesi harrastuksen parissa, mutta et osaa määritellä sitä omaa juttuasi?

Vain sinä itse voit luoda unelmasi ja pitää niistä kiinni – tai päästää ne irti, kunnes löydät taas uuden unelmoinnin kohteen. Mutta entäpä, jos omat mielihalut ja haaveet ovat tallautuneet jonnekin arjen oravanpyörään? Ei ole harvinaista, että olo on myös niin vetämätön tai stressaantunut, että unelmointi on vaikeaa.

Miten löydän unelmani parhaiten, kouluttaja Marika Rosenborg?

– Ensin pitää olla läheinen itselleen. Tutustu siis itseesi ja löydä asiat, joista innostut.

Unelmien löytämiseen on monta tapaa. Toiset kirjoittavat niitä päiväkirjaansa. Jotkut tekevät opastavia aarrekarttoja, joissa he kuvin ja sanoin selittävät haaveitansa.

– Aarrekartta voi toimia toisilla, mutta oma tie unelmiisi voi olla toisaalla, esimerkiksi keskusteluissa, hiljaisuudessa tai missä vain, Marika sanoo.

Miksi ihmiset eivät sitten puhu ääneen unelmistaan?

"Mitäpä jos kysyisit jo huomenna kaveriltasi, mistä hän unelmoi?"

– Ehkä he puhuisivatkin, jos joku kysyisi. Mahtuvatko unelmat arkeemme? Kannustaisinkin puhumaan niistä. Mitäpä jos kysyisit jo huomenna kaveriltasi, että mistä hän unelmoi, Marika neuvoo.

Selvitä kuitenkin heti aluksi omat unelmasi, jos ne ovat hukassa. Kysymyspatteriston unelmien löytämiseen näet alla.

Unelmastartti x 5

Löydä vastaukset alla oleviin kysymyksiin ja ala toteuttaa elämäsi parasta asiaa.

  1. Mikä on kutsumuksesi?
  2. Mistä sinä haltioidut?
  3. Mikä saa sinut loistamaan?
  4. Mitä pitäisi tapahtua, että olisit onnellisempi ja tyytyväisempi elämääsi?
  5. Mitä pitäisi poistaa elämästäsi, jotta voisit paremmin ja voisit kirkastaa unelmiasi?

Lähde: Marika Rosenborgin haastattelu

Lue myös: Marika vastaa – mistä syntyy vetovoima kahden ihmisen välillä?

Kysely

Mistä sinä unelmoit tänään?

Ihmissuhteesta
Ihmissuhteesta
24.3%
Rahasta
Rahasta
21.6%
Terveydestä
Terveydestä
18.9%
Kodista
Kodista
13.5%
Lomasta
Lomasta
13.5%
Työpaikasta
Työpaikasta
8.1%
Ääniä yhteensä: 37