Puhutko sinäkin ääneen asioita itseksesi? Hyvä niin – jos puheesi pysyy tietyn sävyisenä, sanoo NLP-kouluttaja Anu Vihonen. Itselleen puhumisesta voi nimittäin tulla myös ongelma.

1. Mikä saa ihmisen puhumaan itsekseen?

”Itsekseen puhuminen on ikään kuin ajattelua ääneen ja se auttaa meitä selventämään mielessä pyöriviä ajatuksia.

Meillä on lukemattomia ajatuksia yhtä aikaa ja ääneen puhumalla voimme ottaa niistä tarkempaan käsittelyyn tietyn asian. Voimme vaikkapa ääneen kysyä itseltämme kysymyksen, jolloin mieli löytää meille vastauksen helpommin ja nopeammin kuin jos ajattelisimme hiljaa mielessämme.

On myös sanottu, että ääneen puhuminen vahvistaa luovuutta. Siitä syystä moni taiteilija saattaa puhua ääneen.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuulon kautta maailmaa havainnoivat  höpöttävät usein itsekseen.

2. Millaiset ihmiset yleensä höpöttävät itsekseen?

”Osa meistä hahmottaa maailmaa eniten auditiivisesti (kuulo), osa visuaalisesti (näkö) ja osa kinesteettisesti (tunto, haju, maku).

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Erityisesti kuulon kautta luontaisimmin maailmaa havainnoivat henkilöt höpöttävät usein itsekseen. Näin he löytävät nopeammin vastaukset mieltä askarruttaviin asioihin kuin jos pohtisivat niitä hiljaa mielessään.

Yhtenä esimerkkinä on mieheni Pertti, joka on 30 vuotta kestäneen avioliittomme aikana esittänyt jatkuvasti muun muassa seuraavanlaisia kysymyksiä: 'Laitanko jalkaan farkut vai samettihousut?' 'Keittäisinkö riisiä vai perunoita?'

Luulin lähes 15 vuotta, että minun piti vastata hänen kysymyksiinsä – ja toki vastasinkin. Kerran hän sitten lempeästi sanoi minulle, että kysymykset ovat hänen ajatteluaan, jonka hän vain sanoo ääneen. Hän kertoi vastaavansa kysymyksiin mielessään itse, eikä odota minulta niihin vastauksia. Tämä oli suuri helpotus yhteisen arkemme sujumiseen. Olisipa hän kertonut tuon saman 15 vuotta aiemmin!

Ääneen puhumalla ajatukset selkiytyvät, kadotetut silmälasit löytyvät kotona entistä useammin ja ostoslistan mukaiset tavarat kaupasta helpommin. Uusien asioiden oppiminen helpottuu ja luovuus lisääntyy. Kehotankin kaiken ikäisiä puhumaan kannustavasti, rakastavasti ja lempeästi itselleen ääneen.”

3. Miksi ääneen puhuja saa niin helposti negatiivisen leiman?

”Ääneen puhumista erityisesti muiden joukossa saatetaan pitää kontrolloimattomana käytöksenä. Ja jos kaikki ajatukset sanotaan ääneen, niin sitä se mielestäni onkin.

Haitallista ääneen puhuminen voi olla esimerkiksi töissä tai muissa vastaavissa tilanteissa, joissa toimitaan ihmisten kanssa. Jos joku puhuu koko ajan ääneen omaa sisäistä ajatteluaan, saattaa se häiritä muiden keskittymistä.”

Lue myös: Mitä Suomessa saa sanoa – ja miten?

4. Milloin ääneen puhumisesta tulee ongelma?

”Mikäli ihminen puhuu ääneen lähes kaikki ajatuksensa, voi siitä tulla ongelma erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Lapsille tämä sallitaan, vaan aikuisen saattaa olla hyvä pitää vaikkapa jotkut kommentit tai mielipiteet vain omassa mielessään sisäisenä puheena.”

"Jos ääneen lausutut asiat ovat lannistavia, lisääntyvät sellaiset ajatukset entisestään."

5. Miten häiritsevää ääneen puhumista voi hillitä?

”Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä puhuu. Jos ääneen lausutut asiat ovat itseä tai muita lannistavia, lisääntyvät tämänkaltaiset ajatukset entisestään.

Mikäli sanot jatkuvasti itsellesi vaikkapa “olenpa taas tyhmä”, saatat tarpeeksi monta kertaa asiaa toistettuasi alkaa itsekin uskoa niin.

Negatiivinen puhe on kuitenkin mahdollista kääntää positiiviseksi ja mieltä vahvistavaksi. Ensimmäinen askel tähän suuntaan on huomata oma negatiivinen puheensa ja muuttaa lannistavat sanat kannustaviksi.”

6. Missä tilanteissa ääneen puhuminen itsekseen on hyödyksi?

”Tutkijat ovat huomanneet yksinpuhelun auttavan aikuisia, kun he yrittävät esimerkiksi löytää jonkin kadoksissa olevan tavaran. Ääneen puhuminen aktivoi aivojen visuaalista puolta, jolloin kuva etsittävästä tavarasta tulee mieleen. Kun kuva on mielessä, löytävät silmät kadonneen tavaran usein nopeammin.

Itsekseen puhuminen voi olla hyväksi myös oppimiselle. Esimerkiksi vieraan kielen opiskelussa moni kokee oppivansa helpommin, kun lausuu sanoja ja lauseita ääneen.

Itse koen, että ääneen puhumisesta on eniten hyötyä silloin, kun olen yksin ja haluan jäsentää ajatuksiani. Saatan olla vaikkapa matkalla kouluttamaan ja ajaessani autolla puhun ääneen asioita, jotka ovat kyseisen päivän ohjelmassa. Ajomatkan aikana koulutuksen yksityiskohdat ja rakenne muotoutuvat kokonaisuudeksi aivan kuin itsestään.

Tutkimusten mukaan ääneen puhuminen itsekseen muun muassa parantaa ajattelukykyä ja lisää keskittymiskykyä. Kannustavalla ja rauhoittavalla ääneen puhumisella voi saada vaikkapa huolia lievenemään itseltään.”

Asiantuntijahaastattelussa Anu Vihonen, henkilöstövalmentaja, NLP Trainer

Mikä on NLP?

Neuro-linguistic Programming eli neurokielellinen ohjelmointi

  1. Neuro viittaa aisteihin ja neurologisiin prosesseihin eli tiedon käsittelyyn.
  2. Linguistic tarkoittaa puhuttua ja kehon kieltä, jotka molemmat vaikuttavat ajatteluumme ja käyttäytymiseemme.
  3. Programming viittaa rakenteisiin ajattelussamme ja siihen, miten voimme vaikuttaa niihin.

Lähde: Anu Vihonen / True Hearts

Kysely

Puhutko sinä ääneen, kun olet yksin?

Kyllä
Kyllä
88.9%
En
En
11.0%
Ääniä yhteensä: 181
Vierailija

Hyviä viestejä täällä :-)

Ei mitään syytä huoleen meillä tavallisilla itsekseen ääneen tuumailijoilla. Onko sekään lopulta hyvä jos ei uskalla sanoa sanaakaan omissa oloissaan siinä pelossa ettei vaikuta pöljältä? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla