Oletko ystäväsi huolien likasanko? Eikö hän kuuntele sinua? Ero on toisinaan hyväksi, kertoo psykologi. Hän antaa vinkkinsä nyt kuuteen kinkkiseen ystävyyspulmaan.

1. Kun tapaan ystäväni, en saa häneltä suunvuoroa. Miten keskeyttäisin hänet ja ottaisin paikkani keskustelussa?

Mieti ennen tapaamista, mitä odotat ja miten toimit, jos ystäväsi pälpättää vain omista asioistaan eikä anna sinulle suunvuoroa. Kaikissa ystävyyssuhteissa on hyvä miettiä, mikä aiheuttaa hiertymiä ja kuinka tärkeää sinulle on ottaa asia puheeksi.  Pohdi, miten pidät puoliasi rakentavasti. Ole asiallinen. Ilmoita, että myös sinulla olisi kerrottavaa ja että toivoisit, että hän kuuntelisi sinua vuorostaan.

2. Ystäväni soittaa minulle outoihin aikoihin ja vuodattaa murheensa. Kun minä koetan soittaa hänelle, hän ei vastaa puhelimeen. Mitä pitäisi tehdä?

Ystäväsi on ilmiselvä pomottaja, joka ei arkaile astua varpaille, käskyttää ja dominoida. Hän ei välttämättä perusta kohteliaista ja järkiperäisistä perusteluista tai toiveista. Mieti, miten tärkeää sinulle on säilyttää tällainen ystävyyssuhde. Jos koet saavasi häneltä jotakin vastineeksi, jämäköidy. Sano, että teidän on aika sopia yhteisistä pelisäännöistä ja sellaisista soittoajoista, jotka myös sinulle käyvät. Ilmoita napakasti, että odotat hänen vastaavan puhelimeen myös silloin, kun sinä soitat.

Tällaisessa ympäristössä yksinäisyys lisääntyy

3. Ystäväni tölvii minua pukeutumisestani ja väittää, että suoraan puhuminen on ystävän velvollisuus. Onko niin?

Ystäväsi tietää omasta mielestään asiat muita ihmisiä paremmin ja on kova huomauttelemaan kaikesta. Hän ei luultavasti tarkoita loukata sanoillaan, hän ei vain mahda itselleen mitään.
Koeta suhtautua hänen heittoihinsa huolettomasti ja vakavalla naamalla. Sano vaikka, että ”hienoa, kun huomasit, että puseroni ja housuni eivät sovi yhteen!”

4. Näemme ystäväni kanssa aina hänen lähellään sijaitsevissa paikoissa. Minä taas joudun matkustamaan pitkästikin. Miten puuttuisin tähän asiaan?

Onkohan ystävässäsi vapaamatkustajan vikaa? Hänelle ei ehkä ole kasvuiässä asetettu riittävästi rajoja ja niiden löytäminen voi nyt ystävyyssuhteessakin olla vaikeaa. Pompottelijalle on hyvä näyttää rehdisti kaapin paikka kieltäytymällä tiukasti mutta kohteliaasti hänen omaa etujaan ajavista vaatimuksista.
Sano, että ”olen pahoillani, mutta haluan meidän tapaavan tällä kertaa minun luonani”. Jos hän koettaa taivutella sinua matkustamaan, käytä rikkinäisen äänilevyn taktiikkaa ja toista aiempi virke: ”olen pahoillani, mutta haluan meidän tapaavan tällä kertaa minun luonani.”

5. Soitin ystävälleni ja kerroin, että tarvitsisin hänen apuaan. Hän sanoi olevansa kiireinen ja soittavansa takaisin. Eipä soittanut. Miten oppisin pois kynnysmattoroolistani?

Vältteleeköhän ystäväsi velvollisuuksiaan? Jos haluat pitää häneen yhteyttä, pidä kiinni siitä, että hän ei pääse polkemaan oikeuksiasi. Sano napakasti, että ”sinähän lupasit soittaa, näin oli sovittu”. Jos hän väittää jälkeenpäin, että olet ymmärtänyt hänet väärin, pidä puolesi. Hänelle on sanottava suoraan, että hän petti lupauksensa.

Innostava tieto: Lukeminen auttaa ihmissuhteissa

6. Olen ystäväni tapaamisen jälkeen aina ihan puhki, enkä koe saavani energiaa. Haluan lopettaa suhteemme – miten sen tekisin?

Jos olet varma siitä, että ystävyyssuhde on sinulle vain kuormaa, niin voit sen totta kai lopettaa. Mieti kuitenkin ensin, millainen on ystävyytenne suuri kuva: Kadutko, jos katkaiset suhteenne?
Suhteen lopettamiseen ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, mieti, mikä tapa sopisi sinulle. Voit vain lakata pitämästä häneen yhteyttä ilman suurempaa dramatiikkaa. Älä silloin vastaa puheluihin tai tekstiviesteihin. Tai kerro hänelle suoraan, mihin olet ystävyyssuhteessanne pettynyt ja mitä olisit kaivannut. Voit myös ilmaista toiveesi suoraan: ”Älä pidä enää yhteyttä”.

Asiantuntijana psykologi ja psykoterapeutti Arto Pietikäinen Tampereen Terveystalosta.
 

Facebook on alavieskalaiselle Meeri Rinta-Joupille, 67, tärkeä keino tuulettaa mieltä. Alzheimeria sairastavan miehen hoidosta ja eläkkeelle jäämisestä kirjoittaminen ja jutteleminen helpottaa oloa.

Meeri Rinta-Jouppi:

"Mieheni on ollut Alzheimerin takia laitoksessa puhe- ja liikuntakyvyttömänä yli kymmenen vuotta. Olen vielä töissä, mutta vietän joka ilta pari tuntia hänen luonaan.

Saan usein taistella niin vaipoista, lääkkeistä kuin ruuastakin. Kun miehelläni oli keuhkokuume, kävin lääkärin kanssa tiukan neuvottelun lääkityksestä. Vaadin sitä ja sain tahtoni läpi.

Kun pääsen kotiin, painelen usein heti koneelle. Puran kiukkuani mieheni hoidon ongelmista päivittämällä ajatuksiani Facebookiin. Saan siitä voimaa. En koskaan kohdista purkaustani ihmisiin, vaan järjestelmiin. Tunteiden sanoittaminen auttaa minua jäsentämään ajatuksiani.

Minulla on Facebookissa sopiva määrä lukijoita: ystäviä, sukulaisia, omaishoitajatuttuja ja uudelleen löytyneitä koulukavereita. Se on vertaistukiryhmäni, jolle saan rauhassa purkaa ajatukseni. Kirjoitan muutaman kerran viikossa, viikonloppuisin olen aktiivisin. Saan myös palautetta, joka antaa uusia näkökulmia.

Eläkkeelle jäämiseni on pelottavan lähellä. Kipuilen sitäkin päivityksissäni. Miten osaan olla eläkkeellä, kun työ ympäristöterveydenhuollon johtajana on ollut elämäni tukiranka? Monet sanovat tunteneensa samoin. Virittelimme jo entisten työkaverien kahvilaryhmää.

Kerron mukavistakin asioista. Aamukävelyn jälkeen kirjoitan, mitä ihanaa näin luonnossa. Myönteisistä havainnoista kertominen vahvistaa myönteisyyttä.

Sanaisen arkkuni voi avata aamun sanomalehti, lukemani kirja tai vaikka huono palvelu autokaupassa. Kun olin ostamassa uutta autoa, meikäläinen vanha muori oli kaupassa kuin lude sängyn raossa. Myyjä tuli luokseni vasta kun istahdin autoon."

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2018.

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.