Vanha hokema ”Raha ei tee onnelliseksi” ei täysin pidä paikkaansa uusimpien tutkimusten mukaan.

Suurten lottovoittojen yhteydessä on ollut tapana siteerattu vanhaa tutkimusta, jonka mukaan loton pääpotin tai kasinon jackpotin voittaneen onnellisuus palautuu vuoden kuluessa entiselle tasolle. Toisin sanoen suuri summa rahaa ei lopulta vaikuttaisi ihmisen onnellisuuteen. Uusimpien tutkimusten mukaan voitto nostaa ihmisen onnellisuuden pysyvästi uudelle tasolle.

– Tulokset voivat vaihdella sen mukaan, minkälaiselle ihmisjoukolle ja missä paikassa tutkimus on tehty, kommentoi erikoislääkäri, psykoterapeutti ja filosofi Antti S. Mattila. Mattila on myös kirjoittanut kirjan Onnentaidot yhdessä lääkäri ja psykoterapiakouluttaja Pekka Aarninsalon kanssa.

Tarjoa kaverille, niin saat onnen itsekin

Mattila sanoo, että ihmisen arvot vaikuttavat siihen, tuoko raha onnea vai ei.

– Jos rikkaaksi tulleella on hyvin materialistinen elämänkatsomus, eli rahalla hankittavat hyödykkeet ovat tärkein asia, varakkuus ei yleensä lisää onnellisuutta. Sen sijaan jos raha koetaan keinoksi tuottaa hyvää tai järjestää yhteisiä elämyksiä perheen tai ystävien kanssa, niin silloin onnen hetkiä koetaan entistä enemmän, Antti S. Mattila sanoo.

Joidenkin tutkimusten mukaan raha lisää onnellisuutta niin kauan, kunnes perustarpeet on tyydytetty. Amerikassa ”onnellisuusraja” menee 75 000 dollarin vuosituloissa. Siihen asti lisääntyvät tulot sulostuttavat elämää, mutta sen yli menevät tulot eivät enää vaikuta onnellisuuteen. Meksikossa onnellisuus lisääntyy 4 000 euron vuosituloihin asti.

Ihmisten läheisyys tuo onnea

Hyvin köyhissä maissa kuten Intiassa, Venezuelassa tai Meksikossa, ihmiset ovat kuitenkin ainakin yhtä onnellisia kuin rikkaissa teollisuusmaissa. Mistä tämä sitten johtuu?

– Näissä maissa ihmisillä on sosiaalisuuteen liittyviä onnellisuustekijöitä. Siellä on tiiviit ihmissuhteet, jotka tekevät ihmiset onnellisiksi, Antti S. Mattila toteaa.

Esimerkkinä mainitaan usein myös amerikkalainen Amish-yhteisö, jonka jäsenet ovat onnellisia, vaikka eivät varakkaita olekaan. Läheisten ihmissuhteiden lisäksi Amishien onnellisuuteen vaikuttanee myös se, että heidän halunsa ja tarpeensa on sovitettu yhteisön elämäntyyliin.

Vierailija

Raha tekeekin onnelliseksi!

Mielestäni kummallinen kirjoitus tämä 8.4/klo 23.05, että muka asenne elämässä ratkaisee, ei se onko rahaa sopivasti tai puutetta siitä. Jos rahaa on niukasti niin että juuri ja juuri selviytyy niin ei siinä paljon mitään asenteita ajatella. Joskus olen löytänyt kadulta jonkun tipauttaman euron kolikon, mikä onnen tunne. Niillä, joilla on mielestään sopivasti ja riittävästi rahaa, on ehkä varaa ajatella asennetta toisin kuin minulla. Olen onnellinen kauniista, aurinkoisesta päivästä, luonnon...
Lue kommentti

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.

Kriisin voi laukaista onnettomuus, äkillinen sairastuminen tai läheisen kuolema. Kriisin käsittelyn neljä vaihetta tulee työstää läpi ennen kuin elämää voi jatkaa.

Kyllä se siitä. Elämä kantaa. Muista positiivinen asenne. Kannustuslauseet eivät auta, kun elämältä katoaa pohja ja horisontti.

Toipuminen lähtee siitä, että hyväksyy pikkuhiljaa uuden järkyttävän todellisuuden. Psykologian kielellä puhutaan traumaattisen kriisin työstämisestä.

Tyypillisiä traumaattisen kriisin laukaisijoita ovat onnettomuudet, läheisen kuolema tai äkillinen sairastuminen. Kriisin käsittelyssä on neljä vaihetta: sokki, reaktio, työstäminen ja uudelleensuuntautuminen.

1. Ensin tulee sokki

Traumaattisen kriisin sokkivaiheessa tietoisuus ja huomiokyky kaventuvat, todellisuudentaju horjuu. Tavallisia oireita ovat vetäytyminen, yliaktiivisuus, tapahtuman kieltäminen ja paniikkituntemukset.

Sokki on mielen aikalisä tilanteessa, jossa on mahdotonta käsitellä kaikkea uutta.

2. Reaktiovaihe valmistaa tulevaan

Reaktiovaiheessa traumaattinen kokemus tunkeutuu jatkuvasti mieleen. Ihminen yrittää päästä kärryille, miksi ja miten kaikki tapahtui.

Muutoksen täydellinen kieltäminen vähenee, ja tunteet heräävät. Prosessi sisältää usein ahdistuneisuutta, masennusta, itkuisuutta ja univaikeuksia.

3. Työstäminen on kovaa työtä

Työstämisvaiheessa ihminen alkaa rakentaa kielellistä kertomusta kokemastaan. Keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten tästä selviää. Kun työstämisvaihe etenee, keskittyminen tapahtuneeseen ja menneeseen elämään vähenee. Trauma alkaa hellittää.

Jos kriisireaktio lukkiintuu, tarvitaan ammattiapua.

4. Elämä kantaa sittenkin

Traumaattisen kriisin loppusuoralla ihminen alkaa pelata uusilla korteillaan ja elämä voittaa.

Elämä ei ole ennallaan, mutta joiltain osin se voi olla jopa todempaa, täydempää ja parempaa kuin ennen.

Traumaattisen kriisin työstäminen on tuottanut uudenlaisen luottamuksen. Elämä on arvaamaton, mutta elämisen arvoinen.

Lähde: Suomen mielenterveysseura

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 5/2017.