Vanha hokema ”Raha ei tee onnelliseksi” ei täysin pidä paikkaansa uusimpien tutkimusten mukaan.
Suurten lottovoittojen yhteydessä on ollut tapana siteerattu vanhaa tutkimusta, jonka mukaan loton pääpotin tai kasinon jackpotin voittaneen onnellisuus palautuu vuoden kuluessa entiselle tasolle. Toisin sanoen suuri summa rahaa ei lopulta vaikuttaisi ihmisen onnellisuuteen. Uusimpien tutkimusten mukaan voitto nostaa ihmisen onnellisuuden pysyvästi uudelle tasolle.
– Tulokset voivat vaihdella sen mukaan, minkälaiselle ihmisjoukolle ja missä paikassa tutkimus on tehty, kommentoi erikoislääkäri, psykoterapeutti ja filosofi Antti S. Mattila. Mattila on myös kirjoittanut kirjan Onnentaidot yhdessä lääkäri ja psykoterapiakouluttaja Pekka Aarninsalon kanssa.
Tarjoa kaverille, niin saat onnen itsekin
Mattila sanoo, että ihmisen arvot vaikuttavat siihen, tuoko raha onnea vai ei.
– Jos rikkaaksi tulleella on hyvin materialistinen elämänkatsomus, eli rahalla hankittavat hyödykkeet ovat tärkein asia, varakkuus ei yleensä lisää onnellisuutta. Sen sijaan jos raha koetaan keinoksi tuottaa hyvää tai järjestää yhteisiä elämyksiä perheen tai ystävien kanssa, niin silloin onnen hetkiä koetaan entistä enemmän, Antti S. Mattila sanoo.
Joidenkin tutkimusten mukaan raha lisää onnellisuutta niin kauan, kunnes perustarpeet on tyydytetty. Amerikassa ”onnellisuusraja” menee 75 000 dollarin vuosituloissa. Siihen asti lisääntyvät tulot sulostuttavat elämää, mutta sen yli menevät tulot eivät enää vaikuta onnellisuuteen. Meksikossa onnellisuus lisääntyy 4 000 euron vuosituloihin asti.
Ihmisten läheisyys tuo onnea
Hyvin köyhissä maissa kuten Intiassa, Venezuelassa tai Meksikossa, ihmiset ovat kuitenkin ainakin yhtä onnellisia kuin rikkaissa teollisuusmaissa. Mistä tämä sitten johtuu?
– Näissä maissa ihmisillä on sosiaalisuuteen liittyviä onnellisuustekijöitä. Siellä on tiiviit ihmissuhteet, jotka tekevät ihmiset onnellisiksi, Antti S. Mattila toteaa.
Esimerkkinä mainitaan usein myös amerikkalainen Amish-yhteisö, jonka jäsenet ovat onnellisia, vaikka eivät varakkaita olekaan. Läheisten ihmissuhteiden lisäksi Amishien onnellisuuteen vaikuttanee myös se, että heidän halunsa ja tarpeensa on sovitettu yhteisön elämäntyyliin.
