Kun lähipiirissä tapahtuu ero, lasta voi tukea antamalla aikaa ja tekemällä yhdessä tavallisia asioita. Jos lapsi juttelee erosta, aikuisen on tärkeää pysyä neutraalina.

Erotilanteessa kouluikäinen ei aina puhu ajatuksistaan ja tunteistaan.

– Kun vanhemmilla on kriisi päällä, lapsi voi olla tyyni. Kun aikuisten näkökulmasta tilanne on tasaantunut, lapsi voikin alkaa reagoida, sanoo Reetta Toivonen Kasvatus- ja perheneuvonta -yhdistyksestä.

 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Anna lupa puhua tai olla hiljaa

Vanhempien erotessa lapsi yleensä pyrkii olemaan lojaali molempia vanhempia kohtaan. Siksi lapsi ei aina kerro vaikeista tunteistaan vanhemmille. Hän ei välttämättä puhu erosta isovanhemmallekaan, vaikka luottaisi heihin muuten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Lapsen turvallisuuden vuoksi aikuisilla on velvollisuus puuttua tiettyihin vaikeisiin asioihin, kuten koulukiusaamiseen, vaikka lapsi itse vaikenisi siitä. Sen sijaan vanhempien erosta tai siihen liittyvistä tunteista puhumiseen ei voi pakottaa.

Toivosen mukaan onkin tärkeää, että isovanhempi ei koeta selvitellä tai kysellä lapsen mietteitä erosta.

”Tiedäthän, että kanssani voi aina jutella, jos haluat.”

Lapselle kannattaa kuitenkin antaa lupa puhua. Voi esimerkiksi sanoa, että ”tiedäthän, että kanssani voi aina jutella, jos haluat”.

– On tärkeää, että lapsen sanomiset otetaan tosissaan ja hän saa puhua asioistaan myös kavereille ja luotettaville perheen ulkopuolisille aikuisille. Silloin lapsi uskaltaa ehkä kertoa aikuiselle silloinkin, jos hänelle tapahtuu oikeasti jotain vakavaa.

 

Ymmärrä lapsen vaikeaa oloa

Vaikka lapsen tunnetaidot olisivat hyvät, hämmentävät tunteet näkyvät kaikkien lasten käytöksessä.

Jos lapsi reagoi kotitilanteeseen voimakkaasti, hän saattaa taantua. Esimerkiksi aiemmin hyvin sujunut aamuinen kouluun lähtö ei yhtäkkiä sujukaan. 

Kyläily isovanhempienkin luona voi vaikeutua.

– Ikävän tunteet aktivoituvat, kun lapsi joutuu olemaan erossa toisesta vanhemmasta. Kyläily isovanhempienkin luona voi vaikeutua.

Lapsen vaikea olo voi olla paikka- ja aikasidonnaista: se nousee pintaan tietyissä paikoissa tai tiettyinä aikoina, ja välillä unohtuu.

– Tällainen käytös voi hämmästyttää aikuisia, mutta lapselle on tyypillistä toimia ja käyttäytyä eri paikoissa eri tavoin.

 

Pysy luotettavana aikuisena

Isovanhemman koti voi olla lapselle hyvä turvapaikka, jossa saa olla välittämättä mieltä painavista asioista. Isovanhempien kannattaakin tehdä lapsenlapsen kanssa asioita, joita ennenkin on tehty.

Tunneasioita voi käsitellä yhteisen tekemisen avulla. Ikävästä ja erosta kertovat kirjat ja televisiosarjat saattavat auttaa lasta tuomaan tunteitaan esille. Alle kouluikäisille sopii esimerkiksi Tunteiden värit -lautapeli, koululaisten kanssa voi katsoa Inside Out -elokuvan.

– Tärkeintä on yhdessäolo ja turvan tunteen rakentaminen. Joskus lapsi voi alkaa puhua yhtäkkiä, mutta jos hän ei sitä tee, aikuisen on se hyväksyttävä.

"On tavallista, että lapsi kertoo esimerkiksi vihaavansa toista vanhempaa."

Joskus lapsi saattaa sanoa rajuja asioita omista vanhemmistaan.

– On tavallista, että lapsi kertoo esimerkiksi vihaavansa toista vanhempaa. Tunne voi kohdistua vuoronperään molempiin vanhempiin. Sen perusteella ei välttämättä pidä vetää johtopäätöksiä lapsen vanhempien tekemisistä.

Isovanhemman on tärkeää pysyä neutraalina ja ottaa lapsen tunteet vastaan.

– Lapselta voi kysyä, minkä takia hänestä tuntuu siltä miltä tuntuu.

Lapselle voi myös luvata, että ”vanhempasi pärjäävät kyllä”.

 

Näin voit tukea eroperhettä

Ero voi olla isovanhemmille mahdollisuus luoda uudenlaista suhdetta lapsenlapseen.

– Vanhemmat tarvitsevat usein enemmän apua ja ottavat sitä mielellään vastaan. Myös vanhemman rooli suhteiden välittäjinä voi muuttua. Isovanhemmat voivat ottaa aktiivisempaa roolia, esimerkiksi soitella lapselle enemmän.

Jos lapsenlapsesta on huoli, se kannattaa ilmaista ensisijaisesti lapsen vanhemmille.

Lasta voi tukea myös tukemalla vanhempia. Jos lapsenlapsesta on huoli, se kannattaa ilmaista ensisijaisesti lapsen vanhemmille. Vanhempia voi kannustaa myös hakemaan lapselle ulkopuolista keskusteluapua esimerkiksi koulukuraattorin tai koulupsykologin luota.

Eroon liittyvää vertaistukea sekä lapsille että aikuisille järjestävät muun muassa Kasvatus- ja perheneuvonta -yhdistys ja Yhden vanhemman perheiden liitto.

Nykyään ajatellaan helposti, että ero on hyvä asia koko perheelle. Reetta Toivosen mukaan vanhempien eroaminen on lapselle kuitenkin aina hankala ja vaikeita tunteita aiheuttava asia.

– Se ei silti tarkoita, että lapsella olisi koko loppuelämän ajan vaikeaa. Jos ero käsitellään hyvin, se voi olla lapsen tulevaisuutta ajatellen hyvä asia.

 

Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan ET-lehdessä 14/23. Tilaajana voit lukea sen myös täällä. Jos et ole vielä ET-lehden tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun tai tee tilaus tästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla