Isovanhempien tärkeys lapsenlapsen elämässä tunnistetaan myös laissa. Riitatilanteessa mummon ja papan oikeudet ovat kuitenkin lähes olemattomat.
Kun perheessä tulee ero, moni asia muuttuu. Koko suku ei enää keräänny saman katon alle jouluna ja juhannuksena. On vuoroviikkoja ja useita koteja.
Isovanhempia saattaa huolestuttaa, etääntyvätkö lapset mummosta ja papasta. Saako lapsenlapsia enää edes tavata?
Lapsen on tärkeää luoda kiintymyssuhteita muihinkin aikuisiin kuin omiin vanhempiinsa. Se on ihmisille luonnollista ja biologisesti välttämätöntä, sillä me olemme laumaeläimiä.
Ihmiset ovat laumaeläimiä.
– Isovanhemmat ovat siitä hyviä kiintymyksen kohteita, että he ovat yleensä elämää nähneitä ja turvallisiakin hahmoja. Heillä voi olla aivan erityinen merkitys lapselle, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Isovanhemmilta saatu tuki vaikuttaa lapsen kehitykseen positiivisesti.
– On tutkimusnäyttöä, että lapset, joiden isovanhemmat – erityisesti isoäidit – ovat läsnä, menestyvät paremmin. He ovat terveempiä, kouluttautuvat pidemmälle ja heidän toimeentulonsa ja työmarkkina-asemansa ovat parempia.
Suvun pienimpien kanssa vietetty aika on tietysti hyväksi myös isovanhemmille. Aktiivinen yhteydenpito lapsenlapsiin tekee tutkimusten mukaan etenkin äidinäideistä onnellisempia.
Muuttuva mummous
Isovanhemmuus on viime vuosikymmeninä ollut muutoksessa. Kun vielä pari sukupolvea sitten isovanhemmat ja lapsenlapset asuivat usein samaa maalaistaloa, nykyään harva perhe jakaa kodin isovanhempien kanssa.
Samaan aikaan ihmiset elävät aiempaa pidempään, minkä myötä lapset ja isovanhemmat saavat enemmän yhteisiä vuosia.
Isovanhemmilta saatu tuki vaikuttaa lapsen kehitykseen positiivisesti.
Myös ajatus lapsen parhaasta on muuttunut. Lapsenhuoltolaki tuli Suomessa voimaan 1980-luvulla, ja ennen sitä vallalla olivat hyvin erilaiset ajatukset. Katsottiin esimerkiksi, että vanhempien erotessa lapselle oli parasta, jos vain toinen vanhemmista jäi huoltajaksi.
Uuteen lakiin otettiin mukaan yhteishuoltajuus ja toteamus, että lapsella on oikeus turvaan ja hellyyteen.
Vaikka isovanhempia ei laissa mainittu, taustalla oli jo ajatus siitä, että lapsella voi olla useita läheisiä ihmissuhteita.
Kun huoltajuuslakia uudistettiin jälleen kolme vuotta sitten, myös nämä suhteet otettiin selkeämmin huomioon.
Laissa todetaan nyt, että vanhempien lisäksi myös ”muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava”.
Lain mukaan lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava.
– Laissa ei mainita nimenomaan isovanhempia, mutta lain esitöissä heidät on mainittu. Hallituksen esityksessä lähtökohtana on, että ihanteellista olisi se, että opimme tuntemaan isovanhempamme, sanoo oikeustieteellisen tiedekunnan yliopistonlehtori Hannele Tolonen Helsingin yliopistosta.
Laissa todetaan myös, että lapsi voi saada tapaamisoikeuden vanhempien lisäksi myös muuhun erityisen läheiseen henkilöön.
Eteenpäin on siis menty.
Käytäntö vastassa
Isovanhempien laillisia oikeuksia joudutaan punnitsemaan useimmiten vasta erilaisissa ristiriitatilanteissa, kuten lapsen vanhempien erotessa.
– Suurin osa eroista tapahtuu asiallisesti, mutta silloin tällöin riitatilanteissa lasta käytetään myös välineenä, sanoo lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen.
Vaikeissa eroissa vanhemmat saattavat esimerkiksi yrittää rajoittaa ex-puolisonsa tai isovanhempien mahdollisuuksia tavata lasta.
Tolosen mukaan isovanhemman oikeudet ovat tällaisissa tilanteissa yhä hyvin rajalliset. Lapsen huoltoa koskeva laki käsittelee nimenomaan lapsen oikeuksia, ei niinkään sitä, millaiset oikeudet aikuisilla on.
Varsinkin erotilanteissa olisi tärkeää, että lapsella säilyy yhteys sukuihinsa.
Jos isovanhemman katsotaan olevan lapselle erityisen läheinen henkilö, tuomioistuin voi määrätä lapselle oikeuden tavata häntä. Tämä on kuitenkin tarkoitettu lähinnä tilanteisiin, joissa isovanhempi on toiminut lapsen huoltajan tavoin.
– Ei riitä, vaikka olisi päivittäin hakenut lasta koulusta tai päiväkodista. Tässä on ajateltu esimerkiksi yhdessä asumista, Tolonen sanoo.
Tiukan rajauksen taustalla voi olla erityisesti se, että laissa asiaa katsotaan nimenomaan lapsen yksilöllisen hyvinvoinnin näkökulmasta.
Lapselle ei aina välttämättä ole parhaaksi, että jokainen isovanhempi saisi automaattisesti tapaamisoikeuden myös riitaisissa tai muutoin vaikeissa tilanteissa.
Isovanhemman huoli
Vaikka isovanhemmilla on vain vähän laillisia oikeuksia lapsenlapsiinsa, he ovat usein hyvin kiinnostuneita lasten elämästä.
Lapsiasiavaltuutetun toimistoon tulee yhteydenottoja huolestuneilta isovanhemmilta esimerkiksi tilanteissa, joissa perheissä on vaikeita ristiriitoja tai lastensuojelun tarvetta.
– Isovanhemmat ovat usein niitä, jotka ajattelevat nimenomaan lasta. Vanhemmat saattavat olla kriisitilanteessa itsekin niin kriisissä, että he eivät pysty pysähtymään lapsen äärelle ja näkemään tilannetta lapsen silmin, Pekkarinen sanoo.
Isovanhemmat ovat usein niitä, jotka ajattelevat nimenomaan lasta.
Hänen mielestään isovanhemman kannattaakin pyrkiä ratkomaan ongelmia jo ennen niiden kärjistymistä. Silloin laillisia oikeuksia ei jouduta pohtimaan, ja lapsikin luultavasti kärsii aikuisten riidoista vähemmän.
– Varsinkin erotilanteissa olisi tärkeää, että lapsella säilyy yhteys sukuihinsa. Sitä kautta hän voi tuntea olevansa osa laajempaa, omaa yhteisöään.
Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 4/2023. Voit lukea koko lehden Digilehdet.fi-palvelusta.
Mistä ajankohtaisesta ilmiöstä haluaisit lukea tällä palstalla?
Ehdota aihetta tai asiantuntijaa sähköpostitse osoitteeseen et-lehti@sanoma.com
Merkitse aiheeksi ”Ilmiö”.
Aikuisen vai lapsen etu?
Lapsi ensin
Lapsenhuoltolaki tähtää lapsen yksilölliseen etuun.
Perheiden ja huoltajien vastuulle jää tulkita esimerkiksi se, keitä lapselle läheiset ihmiset ovat ja kuinka lasten suhdetta näihin ihmisiin vaalitaan.
Pois kriisipesäkkeestä
Jos välit omaan lapseen ovat tulehtuneet, voi lastenlasta pyrkiä tapaamaan neutraalissa ympäristössä.
Retki kahvilaan, puistoon tai elokuviin kaksin lapsenlapsen kanssa voi olla kyläilyä parempi ratkaisu yhteydenpitoon.
Mummolan turva
Isovanhempien tärkeys lapsen elämässä on huomioitu myös lastensuojelulaissa.
Ennen kuin lasta sijoitetaan vieraaseen perheeseen tai lastenkotiin, täytyy selvittää, voisivatko läheiset, kuten isovanhemmat, ottaa lapsen asumaan luokseen.
