Tuntuuko, että joustat aina muiden hyväksi, vaikka et oikeastaan haluaisi? Jämäkkyyttä voi oppia.

Jäitkö taas siivoamaan mökkiä, kun muu suku lähti kotiin korjaamatta jälkiään? Tai hoiditko viikonloppuna lapsenlapsia, vaikka olit suunnitellut meneväsi konserttiin?

Esimerkiksi tällaisia tilanteita voi tulla eteen silloin, kun kieltäytyminen tuottaa itselle vaikeuksia. Psykologi Eva Kemppaisen mukaan liika myöntyvyys voi toisinaan kasvaa omaa hyvinvointia syöväksi ongelmaksi.

– Kyky tehdä kompromisseja on ehdottomasti myönteinen ominaisuus, mutta joustavuuden vastapainoksi tarvitaan sopiva määrä jämäkkyyttä, Kemppainen sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tuntuuko epäreilulta?

Pulmalliseksi muodostuneen mukautuvuuden tunnistaa ennen kaikkea jatkuvasta epäreiluuden kokemuksesta. Silloin sosiaalisista tilanteista jää toistuvasti olo, etten taaskaan pystynyt pitämään puoliani ja että tulin muiden jyräämäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sosiaalisista tilanteista jää toistuvasti olo, etten taaskaan pystynyt pitämään puoliani.

Pahimmillaan ihminen saattaa kokea elävänsä vuosikymmenestä toiseen omien arvojensa vastaisesti. Seurauksena on katkeruutta tai jopa ahdistusta ja masennusta.

Ikä ei ole este

Muutosta tilanteeseen on Eva Kemppaisen mielestä mahdollista hakea omin voimin. Tukea ja vinkkejä voi etsiä vaikkapa aihetta käsittelevistä kirjoista ja artikkeleista. Ammattiapu voi kuitenkin nopeuttaa ja helpottaa prosessia.

– Tämä on hyvin yleinen teema omallakin vastaanotollani. Lohdullista kyllä, olen saanut todistaa, ettei milloinkaan ole myöhäistä harjoitella sanomaan ei. Ihmiset ovat oppineet jämäkkyyttä vielä pitkältä yli 60-vuotiaina.

Kieltäytymisen harjoittelun voi aloittaa todellisten tapahtuneiden tilanteiden analysoimisesta.

– Kannattaa kirjoittaa ihan konkreettisesti auki jokin vaivaamaan jäänyt kohtaaminen, jossa ei kyennyt pitämään puoliaan. Miten silloin käyttäydyin? Millaisia sanoja käytin? Mitä kehossani tapahtui? Mitä ja missä vaiheessa olisin voinut tehdä toisin, jotta lopputulos olisi ollut erilainen?

Vain omaan käytökseen voi vaikuttaa

Olennaista on keskittyä omaan toimintaan ja tuntemuksiin. Toisten ihmisten käytöksen ja motiivien spekuloiminen on hedelmätöntä.

– Kykenemme lopulta vaikuttamaan ainoastaan omiin valintoihimme. Samalla olemme vastuussa teoistamme. Ei voi panna täysin muiden ihmisten syyksi, jos ei kykene ilmaisemaan omaa tahtoaan.

Kykenemme lopulta vaikuttamaan ainoastaan omiin valintoihimme.

Kannattaa pohtia, milloin kieltäytyminen tuntuu itsestä kaikkein vaikeimmalta ja milloin taas luontevammalta. Harjoittelu on järkevää aloittaa helpoimmasta päästä.

– Joillekin hankalinta on kieltäytyä ystävien ehdotuksista, mutta perheenjäsenille on hieman helpompaa olla suora. Osalle taas pulmallisimpia saattavat olla vaikkapa asiointitilanteet täysin vieraiden ihmisten kanssa.

Opettele tapoja kieltäytyä

Kaikenlaiset kieltäytymistä helpottavat tekniikat ovat sallittuja.

– Voi esimerkiksi sanoa harkitsevansa tuttavan retkiehdotusta ja mietittyään asiaa lähettää perään tekstiviestin, ettei tällä kertaa osallistu.

Tavoitteena ei ole oman toiminnan muuttaminen kokonaan erilaiseksi kuin aiemmin. Periaatteellinen kaikkea vastaan vänkääminen ei tietenkään ole parempi tapa kuin ainainen myöntyminen.

Aggressiiviseksikaan ei tarvitse opetella, vaan kieltäytyä voi kohteliaasti mutta silti yksiselitteisesti.

– Kaikkein parasta on, jos pystyy valitsemaan omat kynnyskysymykset ja pitämään niistä kiinni. Muissa, vähemmän merkityksellisissä asioissa on sitten mahdollista joustaa ilman, että kokee joutuvansa kävellyksi yli. Sopiva kompromisseihin kykeneminen ihmissuhteissa puolin ja toisin on miellyttävää ja käytännöllistä kaikille.

Mikä on itselle tärkeää?

Kynnyskysymykset kirkastuvat miettimällä, mikä itselle on tärkeää ja tekee elämästä omannäköistä.

Se voi olla esimerkiksi halu palautua riittävän usein rauhassa luonnossa liikkuen. Tämän asian oivaltaminen puolestaan auttaa ilmaisemaan vaikkapa, että myös muun suvun on osallistuttava iäkkään läheisen avustamiseen, jotta itselle jää aikaa myös luonnossa liikkumiseen.

Lähipiirissä uudenlainen tapa toimia saattaa herättää aluksi vastustusta. Tätä ei pidä pelätä liikaa.

– Tai jos tiedostaa kuormittuvansa erittäin voimakkaasti viime hetken muutoksista suunnitelmiin, voi alkaa kieltäytyä niistä.

Lähipiirissä uudenlainen tapa toimia saattaa herättää aluksi vastustusta. Tätä ei pidä pelätä liikaa.

– Voi käydä niinkin, ettei vastarintaa edes nouse. Ja joka tapauksessa muut tottuvat lopulta muutokseen, Kemppainen sanoo.

Älä tunne syyllisyyttä

Omat syyllisyydentunteet ovat tyypillisiä muutoksen alkuvaiheessa. Niiden käsittelemisessä auttaa sen tiedostaminen, että oma hyvinvointi on aidosti tärkeää. Jos vaikkapa lastenlasten hoitamiseen osallistuu pitkään yli omien voimavarojen, ei viimein pysty olemaan avuksi kenellekään.

Parhaimmillaan jämäkkyyden opettelusta voi saada palkkioksi kokemuksen oman elämän ohjaksiin tarttumisesta. Myös vaikutus ihmissuhteisiin on yleensä lopulta positiivinen, kun kommunikointiin tulee uutta suoruutta ja rehellisyyttä.

–Jos ein sanominen tuntuu kohtuuttoman vaikealta,  kannattaa asian miettimiseen käyttää hetki aikaa. Jo pieni muutos jämäkkyydessä voi lisätä omaa hyvinvointia merkittävästi.

 

Juttu on julkaistu ET-lehdessä 17/22.

Näin sen teet

Oletko lupautunut muuttoavuksi, vaikka selkä on kipeä? Mieti, pahastuisitko itse, jos joku kieltäytyisi tällaisen asian takia.

Voit ehdottaa kompromissia: osallistun sukujuhlien järjestelyihin mutta vain, jos muitakin lähtee mukaan. Tee silti ainoastaan sellaisia sopuratkaisuja, joista tulee itselle aidosti hyvä mieli.

Pyri suoruuteen ja selkeyteen kieltäytymistä harjoitellessasi. Katso silmiin ja puhu rauhallisesti. Anteeksi ei tarvitse pyydellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla