Tuliko lykättyä lääkäriin menoa? Ajateltua, että oire ehkä paranee odottelemalla? Psykologi kehottaa miettimään, mikä asiassa pelottaa.

Tuttavalla oli häiritsevä jalkavaiva, jota hän alkoi selvittää tosissaan vasta kymmenen vuotta sinniteltyään.

Läheinen taas on valitellut vatsa-oireita iät ajat, mutta ei ole saanut lähdettyä lääkäriin. Kun hän on vaivan kanssa kuitenkin jotenkin pärjäillyt.

Ja tietäähän sen itsekin, miten vaikeaa joskus on ryhtyä varaamaan lääkäriaikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Psykologille tämä ilmiö on tuttu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Suomalaisilla on taipumusta lykätä lääkäriin menoa ja ajatella oireistaan, että ei tämä niin vakavaa ole. Taustalla on usein ajatus siitä, että pitäisi selvitä itse, sanoo Annamari Heikkilä, joka on Terveystalon työterveyspsykologi.

Pärjäämisen mentaliteetti istuu syvässä suomalaisessa kulttuurissa, eikä korona-aika ole ainakaan helpottanut sitä.

Pärjäämisen mentaliteetti istuu syvässä suomalaisessa kulttuurissa

– Moni on vältellyt tartunnoille altistumista, mutta toisaalta samalla ajatellut, että vakavammat asiat pitää ensin hoitaa alta pois ja siksi lykännyt perussairauksiensa hoidattamista. On kuitenkin huono juttu, jos niitä ei hoideta ajoissa.

Osa ihmisistä edustaa toki toista ääripäätä: lääkärillä rampataan pienimmästäkin oireesta. He ovat Heikkilän mukaan kuitenkin pieni vähemmistö.

– Suomalaisia saa ennemmin patistaa lääkäriin kuin kannustaa pärjäilemään ilman.

Pelko sairastumisesta vaikuttaa

Aikaansaamattomuus tilanteissa, joissa olisi ihmisen oma etu tarttua toimeen, on tunnistettu psykologisissa tutkimuksissa. Sitä on tutkittu paljon nimenomaan terveyteen liittyvän käyttäytymisen yhteydessä.

– Kun sitä mietitään lääkärissä käymisen osalta, niin merkittävin käyttäytymistä ohjaava tekijä on pelko. Pelätään, mitä oireiden takaa paljastuu, jos niitä aletaan tutkia, Heikkilä sanoo.

– Pelko on kuitenkin huono ajuri, koska se usein ohjaa meitä toimimaan omaa etuamme vastaan.

Pelko voi saada aikaan välttelykäyttäytymistä, joka näkyy esimerkiksi omien oireiden vähättelynä.

Ei tähän lääkäriä tarvita!

Silloin ihminen voi ajatella vaikkapa, että eihän tämä nyt niin vaarallista ole, vaikka jalkaan vähän sattuu. Mummoltakin katkesi jalka, mutta itse hän sen harjanvarrella lastoitti. Ei tähän mitään lääkäriä tarvita.

Tällaisia ajatuskulkuja rakennellaan oman välttämiskäyttäytymisen tueksi, Heikkilä kuvailee.

Välttelevä terveyskäyttäytyminen on ihmiselle hyvin luontaista. On luonnollista haluta, että tarpeet tyydytetään välittömästi ja helposti, mutta omasta terveydestä huolehtiminen ei useinkaan tuo nopeaa tyydytystä.

– Esimerkiksi diabeteksen tai rasitusvamman hoidon kohdalla saatetaan elätellä toivoa nopeasta helpotuksesta, vaikka niistä huolehtiminen vaatii todellisuudessa sinnikästä ja omaehtoista työtä, sanoo Heikkilä.

– On hirmu ymmärrettävää, että lääkärissä käyntiä lykätään, koska halutaan välttää tähän hankalaan työhön tarttumista.

Yksi syy vältellä lääkäriin menoa voi olla välinpitämättömyys itseä kohtaan. Jos ei arvosta itseään eikä halua huolehtia omasta voinnistaan, miksi menisi lääkäriin?

Oletko välinpitämätön itseäsi kohtaan?

– Ehkä ajatellaan, että en ansaitse hoitoa tai en voi viedä paikkaa ihmiseltä, jolla on asiat vielä huonommin.

Kaikilla ei myöskään ole hyviä kokemuksia lääkärillä käymisestä. Jos ei ole tullut kuulluksi tai huolet on vastaanotolla ohitettu, niitä ei välttämättä tee mieli jakaa jatkossakaan.

– Me ihmiset opimme huonoista kokemuksista, että niitä pitää välttää, Heikkilä sanoo.

Vähätellyksi tulemisen kokemuksia voi tulla varsinkin epämääräisten oireiden ja harvinaisten sairauksien kohdalla, joita lääketiede ei vielä tunne kovin hyvin. Tällaisia ovat esimerkiksi sisäilmaoireet tai vaikkapa long covid.

– Jos ihminen kokee, että häntä pidetään luulosairaana, vaikuttaa se haluun hakeutua lääkäriin. On silti hyvä muistaa, että Suomessa lääkärin etiikka valtuuttaa lääkäreitä ottamaan potilaan ja hänen oireensa todesta, Heikkilä sanoo.

Mitä sanoisit ystävälle?

Ovatko terveys ja hyvässä kunnossa pysyminen itselle tärkeitä arvoja? Sitä kannattaa pohtia, jos jokin omassa terveydessä mietityttää, mutta ei silti saa aikaiseksi mennä lääkärille.

–  Jos sinulle on tärkeää kohdella itseäsi hyvin ja elää hyvää, elinvoimaista elämää, oireita kannattaa ryhtyä selvittämään ajoissa, Annamari Heikkilä sanoo.

Hän kannustaa miettimään, miten puhuisi hyvälle ystävälle samassa tilanteessa. Sanoisiko, että älä liioittele vai kehottaisiko tutkituttamaan oireet.

Kehoittaisitko ystävää tutkituttamaan oireet?

– Voi olla hyvä tunnistaa itsessään pelko vakavasta sairaudesta ja samalla muistaa, että monesti sairauksien ennuste paranee, jos niitä päästään hoitamaan ajoissa.

Heikkilä muistuttaa, että turhia lääkärikäyntejä ei ole.

– On tärkeää saada keskustella terveydestä ammattilaisen kanssa. Jaettu taakka on pienempi. Psykologisesti tärkeää on myös saada se tieto, että asiat ovat ihan hyvin, jos mitään ei tutkimuksissa löydykään.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2022.

Sisältö jatkuu mainoksen alla