Simolainen Martti Säisä, 71, oppi puhumisen merkityksen kovimman kautta.

Autotallini on aika äijämäinen paikka, jossa seinät ja hyllyt notkuvat tavaraa. Siellä kokoontuu pihapiirin Terapiatalli eli kolmen miehen keskustelukerho. Keväisin nostamme tuolit tallin edustalle aurinkoon.

Aihe on vapaa, ja keskustelu saa rönsyillä ikkunanpesusta ruuanlaittoon tai kodin korjaushommiin. Puhumme paljon terveydestä, ja muille voi kertoa myös joidenkin päivien nukkaisesta hälläväliä-olosta. Silloin ei saa mitään aikaiseksi, ja on lupa rojahtaa sohvalle lepäämään.

Irti isän opetuksista

Avoimuus on minulle aika uusi asia, koska isäni opetti, ettei mies valita eikä puhu. Kaikki muuttui vuonna 2011. Olin hirviporukan kanssa talkoissa, kun putosin polvilleni.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Keräsin voimani, ajoin mökille ja laitoin saunan päälle. Hengitys ei kulkenut, ja sanoin vaimolle meneväni lepäämään. Hän talutti minut autoon ja ajoi sairaalaan. Se pelasti henkeni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vaimo pelasti henkeni.

Minulla oli ollut pidempään hengenahdistusta ja puristavaa tunnetta rinnassa. Yritin peitellä tuntemuksiani vielä siinäkin vaiheessa, kun infarkti oli jo päällä.

Pelkäsin, että terveysongelmista kertominen rasittaisi kavereita, ja he lähtisivät karkuun.

Pelkäsin, että kaverit lähtevät karkuun.

Infarktin jälkeen aloin ymmärtää, miten vaarallista puhumattomuus on. Tapasin elokuvaohjaaja Joonas Berghällin, ja juttelimme huoltoaseman kahviossa. Hän etsi haastateltavia dokumenttielokuvaan Miehiä ja poikia. Mikä ihme äijä tämä on, ajattelin.

Joonaksella on erityinen läsnäolon ja kuuntelemisen taito, joka sai minutkin avautumaan. Tapaamisen jälkeen tunsin oloni kevyemmäksi.

Samaa periaatetta noudatamme Terapiatallissa. Kaikki saavat puhua ilman keskeytyksiä, ja kommentoimme vasta sitten.

Suomalainen korpisoturi

Ei suomalaisen miehen tarvitse olla yksinäinen korpisoturi. Jokaisella pitäisi olla joku, jolle uskoutua. Kuuntelen ihaillen, miten avoimesti 24-vuotias tyttärenpoikani puhuu elämästään.

Minun ikäluokkani miesten olisi myös hyvä opetella puhumaan ja lopettaa asiansa hautaaminen aivokoppaansa.

Kun juttelen miesten kanssa terveydestä, saatan käyttää aika jyrkkiä sanoja. Liian moni tuttu on menehtynyt ennen aikojaan.

Hyvät miehet: jos joudutte lähtemään saunasta kesken löylyjen pois tai ylämäessä kävellessä hengästyttää tai rintaa puristaa, älkää viivytelkö. Puhukaa tuntemuksistanne ääneen älkääkä peittäkö huonoa oloa huumorilla. Pitää oppia näkemään, mitä siellä vitsin takana on.

Koko jutun voi lukea ET-lehden numerosta 12/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla