Miksi palelee aina vain enemmän? Asiantuntija tietää siihen monta syytä - ja neuvoo monta lämmittävää keinoa.
Taas on vedettävä viltti päälle sohvankulmalta. Silti tuntuu, että aina vain paleltaa. Johtava tutkija Sirkka Rissanen Työterveyslaitokselta vahvistaa, että mututuntuma voi hyvin pitää paikkansa.
– Vanhemmiten ihmiset palelevat usein herkemmin. Yli 60-vuotiaan verisuonet eivät ole enää niin kimmoisat. Kun pintaverisuonet supistuvat kylmässä huonommin, lämmönhukka lisääntyy ja keho jäähtyy nopeammin.
Myös kylmää aistivat hermopäätteet voivat toimia heikommin. Ihminen saattaa havahtua kehon jäähtymiseen vasta, kun se on jäähtynyt jo todella paljon.
Liikunta kiihdyttää aineenvaihduntaa ja lisää lämmöntuottoa.
Liikunta kiihdyttää aineenvaihduntaa ja voi lisätä lämmöntuottoa jopa yli kymmenkertaiseksi lepoaineenvaihduntaan verrattuna. Kotona pysyy paremmin lämpimänä, kun liikuskelee ja touhuaa.
– Herkemmin voi palella siksikin, että lihasmassa vähenee vuosien myötä. Lihakset tuottavat hyvin lämpöä.
Jos ei halua palella, kannattaa siis suunnata kuntosalille tai vahvistaa lihaksiaan kotijumpalla.
Rasvakerros suojelee, jos rasvaa on kehossa tasaisesti.
Urheilullisessa kunnossa voi palella siksi, että hänellä on vähemmän lämpöä eristävää rasvakudosta.
– Rasvakerros suojelee palelemiselta etenkin paikallaan ollessa, jos rasva on jakautunut tasaisesti, Rissanen toteaa.
Tavallisessa valkoisessa rasvassa rasvasolut sitovat energiaa ja toimivat lämmöneristeenä, mutta selluliitissa sidekudoksen synnyttämät rasvamuhkurat heikentävät tätä ominaisuutta. Lämmittävät lihaksetkin ovat syvemmällä piilossa.
Kylmässä veren virtaus vähenee ja keho luovuttaa vähemmän lämpöä.
Kylmässä keho pyrkii säilyttämään ihmisen lämpimänä fysiologisten reaktioiden avulla.
– Aluksi ihon ja raajojen verisuonet supistuvat, jolloin veren virtaus vähenee ja keho luovuttaa vähemmän lämpöä. Kehon sisäosat pysyvät lämpiminä, mutta sormet ja varpaat kylmettyvät, Rissanen sanoo.
Joillakin verisuonet supistuvat voimakkaasti ja osa sormista tai varpaista voi valahtaa vitivalkoisiksi. Syy saattaa olla Raynaud’n ilmiössä eli valkosormisuudessa.
Jokainen tietää varmasti tunteen, kun hampaat kalisevat ja lihakset tärisevät.
Jos jäähtyminen jatkuu, lihasjännitys lisääntyy ja alkaa tulla tahdosta riippumattomia lihassupistuksia. Jokainen tietää varmasti tunteen, kun hampaat kalisevat ja lihakset tärisevät.
– Voimakas lihasvärinä voi lisätä lämmöntuotannon 4–5-kertaiseksi levossa olevan ihmisen lämmöntuottoon verrattuna.
Ruskea rasva tuottaa lämpöä, toisin kuin tavallinen valkoinen rasva.
Monet sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, hengityselinsairaudet ja diabetes, lisäävät kylmäherkkyyttä.
Kylmän kokemiseen vaikuttaa myös asenne. Vilukissakin voi halutessaan karaista itseään ryhtymällä avantouimariksi tai kylmien suihkujen ottajaksi.
– Kun altistaa itseään säännöllisesti kylmälle, ruskean rasvan määrä lisääntyy ja se aktivoituu herkemmin. Ruskea rasva tuottaa lämpöä, toisin kuin tavallinen valkoinen rasva.
Tämä on lyhennelmä jutusta, joka on julkaistu ET-lehdessä 4/24. Tilaajana voit lukea sen kokonaisuudessaan täällä. Jos et ole vielä tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun tai tee tilaus tästä.
Kerroksilla lämpöä
- Kerrospukeutumisen idea on, että väliin jää ilmaa, joka eristää lämpöä. Välikerrokseen sopivat ilmavat materiaalit fleece ja villa.
- Pue päällimmäiseksi tuulen- ja kosteudenpitävät housut ja takki, kovalla pakkasella untuva- tai vanuvuorelliset.
- Pue aluskerrokseen keinokuitua, silkkiä tai ohutta villaa, kuten kutisematonta merinovillaa. Nämä materiaalit eivät sido kosteutta.
