Jospa sitten otan mieluummin luonnonmukaista punariisiä kuin statiinia kolesterolin hoitoon, ajattelee moni, mutta vikaan menee.

Punariisi on lisäravinne, jota valmistetaan kasvattamalla erästä rihmasienilajia keitetyn riisin päällä. Rihmasieni värjää riisin punaiseksi.

Punariisistä saadaan monakoliini K:ta, joka on rakenteeltaan samanlainen kuin kolesterolilääkkeenä käytetty lovastatiini.

Punariisipohjaiset ravintolisät vähentävätkin veren kolesterolia aivan samalla mekanismilla kuin kolesterolilääkkeet. Monet päätyvät käyttämään korkean kolesterolin hoitoon punariisivalmistetta sen sijaan, että käyttäisivät lääkärin määräämää statiinia.

– Ilmeisesti ihmiset ajattelevat, että lisäravinne on jotenkin luonnollisempi tuote kuin lääke, mutta tässä tapauksessa vaikuttava aine on aivan sama. Se ei siis itsessään ole sen luonnonmukaisempi kuin lääkkeen sisältämä lovastatiini, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma.

Taustaa: Onko sinulla statiinilääkitys?
Tässä maailman helpoin konsti lisätä terveyttäsi

Statiineista sivuvaikutuksia

Osmo Saarelma tietää, että joskus potilaat puolustelevat punariisin käyttöä sanomalla, että sillä on vähemmän sivuvaikutuksia kuin lääkestatiinilla.

Statiinin yleisin sivuvaikutus on lihaskipu. Jos potilas on saadakseen sivuvaikutuksena lihaskipuja, hän saa niitä, jos käyttää vaikuttavaa ainetta riittävästi – on se sitten punariisivalmisteessa tai lääkestatiinissa.

– Lisäravinteiden valmistusketjua tai laatua ei valvota yhtä tarkkaan kuin lääkkeiden valmistusta, ja siksi vaikuttavan aineen määrä punariisivalmisteessa saattaa vaihdella paljonkin. Voi siis olla, että punariisissä vaikuttavan aineen pitoisuus on ollut niin pieni, ettei sivuvaikutuksia ole tullut.

Osmo Saarelman mukaan punariisivalmisteiden käyttöä tulisi välttää, koska annostelua ja tehoa on vaikea määritellä. Lääkkeessä vaikuttavaa ainetta on aina täsmälleen sama määrä. Lisäksi punariisissä olevan pölyn hengittäminen voi aiheuttaa allergisia reaktioita.

Onko kolesterolilääkkeen syönti turhaa?

Mitä sitten kannattaisi tehdä, jos lääke aiheuttaa kiusallisia lihaskipuja ja kolesterolia pitäisi kuitenkin hoitaa?

– Statiineissa on eroja, joten kannattaa kysyä lääkäriltä, olisiko mahdollista kokeilla toista lääkettä.

Osmo Saarelma on sitä mieltä, että joissakin tapauksissa kolesterolilääkkeen syönti voi olla turhaa.

– Jos potilas on muuten terve, mutta kolesteroli on korkealla, en ehkä määräisi lääkettä. Jos potilaalla on sen lisäksi muita riskitekijöitä, kuten runsaasti ylipainoa ja verenpainettakin, silloin lääke on paikallaan.

Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin kokeilla ensin elämäntapamuutosta: lopettaa mahdollinen tupakointi, keventää ruokavaliota ja lisätä liikuntaa.

Lue myös: Statiineista haittoja vain pienelle osalle käyttäjistä

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: