Munuaissiirtojen tulokset ovat parantuneet jatkuvasti, ja moni elinsiirron saanut viettää aivan normaalia elämää.

– Siirretyistä munuaisista 94 prosenttia toimii vuoden kuluttua ja puolet vielä 20 vuoden jälkeen. Pisimpään aivokuolleelta luovuttajalta saatu munuainen on toiminut 42 vuotta. Kaikista elinsiirron saaneista yli 80 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua siirrosta, kertoo HYKS:n elinsiirto- ja maksakirurgian osaston ylilääkäri, professori Helena Isoniemi.

Ensimmäinen munuaissiirto tehtiin Suomessa 50 vuotta sitten. Munuaissiirtoja on tehty noin 6 500, ja kaikkiaan Suomessa on tehty jo yli 8 000 elinsiirtoa.

Munuaissiirtojen lisäksi tehdään maksan-, sydämen- ja keuhkonsiirtoja. Viime vuosina on aloitettu myös haimansiirrot vaikeaa diabetesta sairastaville ja ohutsuolensiirrot. Valtaosa elinsiirroista tehdään aikuisille, mutta myös pieni lapsi voi tarvita elinsiirron. Lapsille tehdään vuosittain 15–20 elinsiirtoa.

– Munuaissiirto parantaa merkittävästi elämänlaatua. Moni voi palata takaisin työhön tai opiskelemaan, ja viettää normaalia elämää perheensä kanssa, kertoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Elimistä on pula

Suomessa lähes 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa.

– Siirrettävät elimet saadaan yleensä aivokuolleelta ihmiseltä. Yhdeltä luovuttajalta saaduilla elimillä voidaan pelastaa jopa kuuden ihmisen henki. Terve, täysi-ikäinen ihminen voi myös luovuttaa munuaisen läheiselleen, Helena Isoniemi sanoo.

Lain mukaan aivokuolleen henkilön elimiä ja kudoksia voidaan käyttää toisen ihmisen hyväksi, jos hän ei ole sitä eläessään vastustanut. Vainajan mielipide selvitetään elinluovutuskortista, tai jos sitä ei ole, keskustelemalla hänen omaistensa kanssa.

Euroopan elinsiirtopäivää vietetään lauantaina 11.10.