Sjögrenin syndrooma eli oireyhtymä on tyypillisimmillään naisten sairaus, joka on alkanut ruuhkavuosien aikaan, mutta diagnosoidaan usein 50-vuotiailla.

  1. Sjögrenin syndrooma on tulehduksellinen reumasairaus. Oireyhtymään kuuluu monenlaisia vaivoja, joista osa saattaa piinata pitkäänkin salakavalana ennen kuin niille saadaan yhteistä selittäjää. Keskeisimmät oireet ovat silmien, suun ja sukuelinten limakalvojen kuivuminen. Suu esimerkiksi saattaa tuntua kuivalta, nieleminen vaikeutuu ja ääni käheytyy.
  2. Kansanomainen nimitys Sjögrenin oireyhtymälle voisi olla ”rauhasreuma”. Taudille on tyypillistä, että erittävät rauhassolut eivät toimi normaalisti. Esimerkiksi sylkeä, kyynel- ja mahanesteitä ei tule riittävästi.
  3. Primaaria Sjögrenin syndroomaa sairastavia henkilöitä on Suomessa jopa 208 000. Oireyhtymä voi kehittyä itsenäisenä eli primaarisena tautina tai se voi liittyä muihin reumaattisiin autoimmuunitauteihin, erityisesti nivelreumaan ja SLE-tautiin. Jälkimmäinen määritelmä tarkoittaa sekundaarista Sjögrenin oireyhtymää.
  4. Oireet ilmaantuvat tyypillisimmillään 35–45-vuotiailla, mutta diagnoosi tehdään keskimäärin vasta kymmenen vuoden kuluttua, yli 50-vuotiaana. Tauti voi kuitenkin puhjeta jo lapsena tai vasta vanhukselle. Tähän hitaasti etenevään sairauteen ei toistaiseksi ole  parantavaa hoitoa.
  5. Yleisoireita on monia. Väsymys on tavallisin ja vaikein oire. Niin ikään tautiin liittyvät muun muassa nivel- ja lihaskivut, masennus, valkosormisuus sekä ihon, emättimen ja hiuksien kuivuus. Nenän limakalvojen ja hengitysteiden kuivuus altistaa myös toistuville ylähengitystieinfektioille.
  6. Sjögrenin syndroomaan liittyy monia sisäelinmuutoksia ja -sairauksia, kuten kilpirauhashäiriöt ja -tulehdukset, ruokatorven ja suoliston häiriöt, keuhko-ongelmat, lihastulehdus, verisuonitulehdus (vaskuliitti), neuropsykiatriset oireet, hyvänlaatuiset imusolmukemuutokset ja lymfooma.
  7. Tietoa sairastuneille sairastuneille jakaa Suomen Sjögrenin syndrooma -yhdistys. Yhdistyksessä päivystää muun muassa Sjögren-puhelin tiettynä viikonpäivänä.

    Lähteet: Suomen reumaliitto ja Suomen Sjögrenin syndrooma -yhdistys

Kansainvälistä Sjögren-päivää vietetään keskiviikkona 23. heinäkuuta. Se on sairauden löytäjän, Henrik Sjögrenin, syntymäpäivä. 

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju