Suola on hyväksi. Eiku. Kahvi on hyväksi. Eiku. Terveydestä kirjoitetaan paljon - mistä tiedät, mihin luotat? Terveysjournalismin tutkija neuvoo.

Terveysjournalismin tutkija ja toimittaja Ulla Järvi on havainnut, että terveydestä - erityisesti ravitsemuksesta - on tullut osa päivittäistä uutisointia. Yksittäisiä mielipiteiden omaisiakin juttuja kelpuutetaan osaksi julkista tiedonvälitystä.

- Uskomushoidot, yksittäiset ihmeparanemiset ja esimerkiksi kieltäytymiset lääketieteellisesti tutkituista syöpähoidoista saavat entistä useammin palstatilaa, aiheesta kirjan kirjoittanut Ulla Järvi kertoo.

Syy ilmiölle on selvä. Lääketieteellisestä tutkimuksesta tulee paljon uutta kerrottavaa. Tiede on itseään korjaava mekanismi, ja uusi tutkimustieto voi jopa kumota vanhaa tutkimusta tai tuoda ainakin uusia näkökulmia vanhoihin käsityksiin.

- Kärjistäen voisi sanoa, että vuoden jokaisena päivänä voi löytää tutkimuksen, joka kertoo, onko kahvi terveellistä vai sittenkin vaarallista.

Löydä luotettava tieto

Mistä sitten voi tietää, mikä tieto terveydestä uutisvirrassa on luotettavaa?

- Jos joku uusi hoito kuulostaa liian hyvältä, se yleensä on sitä. Jos yksittäinen aine lupaa parantaa kaikki syövät, se on huuhaa-juttu. Syöpä on niin monimuotoinen rykelmä tauteja, ettei mikään hoito paranna niitä kaikkia, Ulla Järvi muistuttaa ja kumoaa myös yhden melko yleisen mielipiteen:

- Sellainen salaliittoteoria, jonka mukaan ylikansallinen lääketeollisuus pimittää meiltä tehokkaimmat hoidot ja lääkkeet, on sekin huuhaata. Kukapa meistä ei alkaisi tuottaa ja myydä halpaa hyvää lääkettä, jos sellainen olisi vaikeimpiinkin sairauksiin keksitty.

Itse Ulla Järvi vierastaa sankaritarinoita. Mitään sairautta kun ei "selätetä" tai "voiteta" yksin.

- Tykkään kyllä lukea ihmisistä, jotka ovat onnistuneet tulemaan sinuiksi oman sairautensa kanssa. Jonkun paraneminen antaa varmasti toivoa toiselle, joka vielä on sairas.

Kuolemanpelkoako?

Ulla Järven mukaan terveysjutuissa on elämän koko kirjo. Niissä kerrotaan ihmisen kokoisia tarinoita, jotka koskettavat ja auttavat usein muita kohtalotovereita saamaan sanat omalle sairaudelleen.

- Media tekee vaietuistakin sairauksista ikään kuin salonkelpoisia. Masennuksestakin voi nykyisin jo puhua ääneen, samoin työuupumuksesta tai syövästä. Vielä minun toimittajan urani alussa näistä vaiettiin – ja haastateltavat usein esiintyivät anonyymisti.

- Sairausjutut myös valistavat ja antavat tietoa sairauksien ehkäisystä ja hoidosta. Lääkärien ja hoitajienkin on hyvä kuulla mediasta, miten ihmiset puhuvat sairauksistaan ja miten kokevat saamansa hoidon ja ylipäänsä oman elämänsä sairaus kumppanina.

Yhdestä asiasta Ulla Järvi on huolissaan. Terveys ei saisi näyttäytyä julkisuudessa liiaksi suorituksina: TEE NÄIN! LIIKU NÄIN!

- Suorittamalla terveystekoja lunastamme muka kuolemattomuuden. Ei onnistu.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju