Ukkovarvas vääntyy kohti muita varpaita. Kipua, hiertymiä, känsiä. Vaivaisenluuhun tepsivät kunnon kengät ja jumppa, joka voi jopa korjata vaivan.

1. Vääränkokoiset kengät

Suurin syyllinen vaivaisenluuhun ovat vääränkokoiset kengät. Kapeakärkiset jalkineet eivät jätä varpaille tilaa liikkua, minkä lisäksi naisilla on taipumus ostaa liian pieniä kenkiä.

Moni katsoo kengässä pelkkää numeroa, ei kokoa. Saman numeron kenkä voi olla toisella valmistajalla pienempi kuin toisella. Myös perintötekijät vaikuttavat vaivan syntyyn.

2. Varpaat suoraan

Hyvässä kengässä kaikki varpaat mahtuvat olemaan suorassa ja erillään. Kenkiä ostaessa on syytä tutkia ensimmäiseksi lesti.
Jos laajuusmerkintää ei löydy kengän sisäpinnasta, kysy sitä myyjältä. F-kirjain tarkoittaa normaalilestiä, joka sekin on aika kapea suomalaiseen jalkaan. H-lesti soveltuu sekä leveälle että vaivaisenluuta potevalle jalalle.

3. Eläköön lättäpohja!

Hyvä kenkä kiertyy, kun sitä vääntää keskikohdasta. Joustavuus vapauttaa jalkaterän toimimaan luonnollisesti.

Kelpo kengänpohja on ohut ja taipuu päkiästä. Silloin jalkaterän ja varpaiden lihakset tarttuvat napakasti alustaan ja pääsevät tekemään työtä. Ohuet pohjat kehittävät myös tasapainoa. On jopa arveltu, että niillä kaatuillaan vähemmän.

Jalkineiden aatelia ovat kevytjalkineet eli paljasjalkakengät. Sukkamaisen ohut pohja antaa tunteen kuin kävelisit paljain jaloin, mutta silti se suojaa jalkoja kaikelta terävältä. Jos jaloissa on pahoja kipuja, kevytjalkineissa voi käyttää iskua vaimentavia pohjallisia.

4. Korot alas

Korkokengät ovat jalkojen vihollinen numero yksi. Mitä korkeammat korot, sitä pahemmin lanneranka vääntyy notkolle ja paino putoaa päkiöiden ja varpaiden varaan.

Työkengissä paras on 1–2 sentin korko. Päivän aikana kengät on myös hyvä välillä riisua, jotta varpaat saavat liikkua vapaasti ja jalkaterä levitä rauhassa oikeaan asentoon.

Vannoutuneen korkokenkäihmisen kannattaa vaihdella erilaisia korkoja – ja totutella myös matalampiin. Jos käytät aina vain korkokenkiä, akillesjänteesi lyhentyvät ja koroitta kulkeminen käy vähitellen kivuliaaksi.

5. Sukalla on väliä

Liian pienessä sukassa varpaat taipuvat koukkuun. Se edistää vaivaisenluun syntyä ja pahentaa jo valmista vaivaa. Sukka saisikin olla yhden tai kaksi numeroa suurempi kuin kenkä, sillä sukkien ja kenkien numeroinnit eivät vastaa toisiaan. Erityisen hankalia ovat hoitosukat, koska ne vetävät varpaat suppuun. Avovarpaiset versiot ovat parempia, niissä varpaita voi liikutella. Jos suosii umpinaisia, varpaita pitäisi muistaa jumpata käytön jälkeen.

6. Paljain jaloin

Hyvä tapa ehkäistä ja hoitaa vaivaisenluuta on kulkea mahdollisimman paljon avojaloin. Se on laiskan ihmisen jalkajumppaa ja riittää hyvin, jos vaivaisenluuta ei ole.

7. Sitkeää voimistelua

Jos vaivaisenluu on jo päässyt syntymään, jalkaterapeutin opettama spiraalidynaaminen voimistelu auttaa. Voimistelu opettaa jalkaterän ja jalan kaaret liikkumaan oikealla tavalla. Usein liikkeiden korjaukset lähtevät lantiosta asti.

Voimistelun avulla lievä ja keskivaikea vaivaisenluu voivat korjautua jopa täysin, mutta harjoitteluun on sitouduttava kunnolla ja kärsivällisesti. Tulokset alkavat näkyä aikaisintaan kuuden viikon kuluttua.

8. Apua välineistä

Apteekin apuvälineet helpottavat vaivoja. Punoittavaan kyhmyyn voi kokeilla ohutta vaivaisenluun suojaa. Se ehkäisee painetta ja kipua ja estää ihon hankautumista.
Ilman suojaa kyhmy saattaa paisua kananmunan kokoiseksi. Sukan sisään laitettava, Epitactsilikonilevystä leikattava soikio ehkäisee jatkuvaa ihon hankausta ja punoitusta.

Fleecy web -ihonsuojamateriaali suojaa hankaukselta esimerkiksi juoksu- tai sauvakävelylenkin aikana. Ensiapua antaa myös pehmeä Superlon-suojaputki.
Saatavissa on myös jalkaterän ja isonvarpaan ympärille sidottava Hallufix-lasta, joka helpottaa kipua ja korjaa varpaan virheasentoa. Lastaa voi käyttää sekä yöllä nukkuessa että päivällä kengän sisällä.
Sen sijaan vaivaisenluuhun tarkoitetut huoparenkaat voivat jopa lisätä hankausta, kun iho pursuaa ulos renkaasta.

9. Leikkaus on viimeinen vaihtoehto

Leikkaus on viimeinen vaihtoehto, kun mikään muu keino ei auta ja kivut haittaavat päivittäistä elämää. Leikkauksesta ei vain välttämättä ole lopullista apua, ja suurella osalla se joudutaankin uusimaan.

Kotijumppa-ohjeet

  1. Leikkaa tennispallo terävällä veitsellä puoliksi. Istu tuolilla ja laita pallon puolikas päkiänivelten taakse. Pidä kantapää lattiassa.
  2. Paina päkiää palloa vasten niin, että päkiänivelten rystyset näkyvät ja varpaat osoittavat suorina lattiaa kohti. Pidä tämä asento 10 sekuntia. Toista liike 10 kertaa. l Istu tuolilla ja laita tennispallo jalkapohjan alle.
  3. Paina jalkapohjaa, erityisesti sisäkaarta, palloa vasten ja pyöritä edestakaisin. Paina eri voimakkuuksilla, jotta saat tuntuman, mikä on tehokasta. Tee liikettä 2–4 minuuttia kummallakin jalkapohjalla.
  4. Laita tennispallon puolikas isovarpaan tyvinivelen alle.
  5. Paina tyviniveltä alustaa vasten niin, että pallo menee lyttyyn. Pidä jännitystä 10 sekuntia. Toista 10 kertaa.

Lisätietoja

Lähimmän jalkaterapeutin löydät Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry:n nettisivuilta www.sjjl.fi.

Lue myös: et:n lukijat testasivat paljasjalkakenkiä

Vierailija

Näin pääset eroon vaivaisenluista

Vaivasenluut ei kyllä jumpalla parane. On meinaan sellaiset potit meikäläisellä isovarpaan vieressä. Monille ihmisille käy samalla tavalla kun tarpeeksi tallaa maanteitä siis kun on vuosia mittarissa riittävän paljon. Leikkaus on ainoa keino saada kauniit ja sopusuhtaiset jalat vaan enpä anna leikata kun vielä kykenen kävelemään jos on sopivat jalkineet. Jumppa tosin vahvistaa jalan lihaksia, joten ei se hukkaan mene jumppailla vaan eipä ne vaivaisluun potit mihinkään silti katoa. Enempi on...
Lue kommentti
Vierailija

Näin pääset eroon vaivaisenluista

Vaivaisenluista ei noilla jumppakeinoilla pääse eroon, mutta ovat hyviä keinoja niiden ennaltaehkäisyssä. Tärkeitä ovat myös kunnon jalkineet, niinkuin kaikki varmaan tietävät että kapeakärkiset kengät vääntävät peukalovarpaan luonnottomaan asentoon ja edesauttavat vaivaisenluun kehittymistä.
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju