Kivuliaista ja ikävän näköisistä suonikohjuista pääsee helposti eroon. Vaahtoruiskutus- tai laserhoito voidaan tehdä vastaanottohuoneessa, ja liikkeelle voi lähteä heti ilman rajoituksia.

Vaahtoruiskutus­hoito

Ensimmäisellä vastaanottokerralla lääkäri tekee ultraäänitutkimuksen, jossa tutkitaan viallisten suonten sijainti. Toisella kerralla tehdään toimenpide, jossa vaahto ruiskutetaan neulalla viallisiin suoniin. Lääkäri voi puuduttaa neulan pistokohdan, mutta sen jälkeen vaahto toimii puudutusaineena. Yhden jalan hoitaminen kestää puolisen tuntia. Jos kohjuja on molemmissa jaloissa, ne hoidetaan samalla kertaa.

Vaahtoruiskutus sopii kaikenlaisille suonille. Siitä ei jää haavoja eikä arpia, ja potilas pääsee kävelemään heti. Toimenpiteen jälkeen pidetään parin viikon ajan hoitosukkaa, jotta vaahto kuivuu rauhassa ja liimaa suonet kiinni. Tämän jälkeen suonet surkastuvat vähitellen. Toimenpiteen jälkeen säärissä saattaa tuntua puristusta ja arkutta, mutta ei kipua.

Hoidon seurauksena voi tulla mustelmia. Vaahtoruiskutus saattaa aiheuttaa laskimoissa niin sanottua tukkotulehdusta, jonka seurauksena iholle muodostuu kovettuneita värjäytymiä. Kovettumat voidaan imeä ruiskulla pois.

Hoidon jälkeen voi heti elää normaalisti. Suihkuun ja uimaan pääsee hoitosukkien kanssa jo seuraavana päivänä. Lentomatkustuksessa ja saunomisessa on oltava viikon tauko.

Vaahtohoidon hyödyt tuntuvat nopeasti. Kipu, turvotus ja paineentunne jaloissa häviävät. Siniset muhkurat katoavat ja jalan pinta tulee sileäksi. Valtaosalla hoidetut suonet pysyvät ummessa eivätkä aiheuta enää ongelmia, mutta noin 25 prosentilla suonet aukeavat viiden vuoden kuluessa ja toimenpide täytyy uusia. Yhden jalan ultraäänitutkimus ja hoito
maksaa 900–1500 euroa. Kela korvaa siitä noin 200 euroa.

Laserhoito

Laserhoito on vaihtoehto vaahtoruiskutukselle. Alkuun on suonien ultraäänitutkimus ja varsinainen toimenpide tehdään toisella vastaanottokerralla paikallispuudutuksessa. Ultraäänilaitteella ohjaten laserkatetri työnnetään oikeaan paikkaan, ja katetria pois vedettäessä laserin lämpö kutistaa suonen.

Laserilla voidaan hoitaa pitkiä, suoria pintalaskimorunkoja. Hoitomuodon valintaan vaikuttaa myös suonen laajuus: mitä laajempi suoni, sitä suurempi syy on käyttää laseria. Lisäksi vaikuttaa potilaan ikä: laseria suositellaan nuoremmille potilaille, sillä tulokset ovat pysyvämpiä kuin vaahtoruiskutuksessa.

Viiden vuoden kuluessa vain noin neljällä prosentilla hoidetuista lasertoimenpide joudutaan uusimaan. Laserhoitoon menee aikaa enemmän eli noin tunnissa hoidetaan yhden jalan suonet. Siten hoito on myös kalliimpi kuin vaahtoruiskutus. Jos potilaalla on kohjuja myös muissa kuin runkosuonissa, tehdään lisäksi täydentävä vaahtoruiskutus tai paikallinen leikkaus. Laserhoidon jälkeen potilas pääsee heti liikkeelle, ja hoitosukkaa pidetään 3–7 päivää.

Yhden jalan ultraäänitutkimus ja hoito maksaa 1300–2200 euroa. Kela korvaa siitä noin 300 euroa.

Pintasuonien ruiskutushoito

Säärissä ja reisissä voi olla niin sanottuja katkenneita verisuonia tai hiussuonia, jotka eivät ole suonikohjujen tapaan koholla mutta näkyvät iholla ohuina, sinisinä tai punaisina juovina. Ne eivät liity läheskään aina varsinaiseen suonikohjutautiin, mutta joskus suonikohjuja voi olla piilossa ihonalaisissa laskimoissa. Jos näin on, ne on syytä hoitaa samalla.

Ulkonäköä häiritsevät hiussuonet saadaan häviämään ruiskuttamalla niihin glycerolia, joka on ihon pinnalle vaahtoa miedompi aihe. Hyvä tulos saadaan yleensä kahdella hoitokerralla.

Hiussuonten hoidossa ei aina tarvita ultraäänitutkimusta, mutta jos tarvitaan, sen hinta on yhdeltä jalalta noin 370 euroa ja molemmilta 580 euroa. Yhden jalan pintasuonien ruiskutus maksaa 210–330 euroa, kahden jalan 210–500 euroa. Kela ei korvaa mitään.

Leikkaus

Vaikka yksityisissä lääkärikeskuksissa suonikohjuja hoidetaan enimmäkseen vaahtoruiskutuksella ja laserilla, leikkauksillakin on paikkansa. Julkisessa terveydenhuollossa noin puolet suonikohjutoimenpiteistä tehdään leikkaamalla ja puolet kevyemmillä hoidoilla.

Leikkaus voidaan tehdä selkäydinpuudutuksessa tai nukutuksessa. Leikkauksessa poistetaan nivusesta nilkkaan ulottuva suonirunko usein kokonaan ja lisäksi voidaan poistaa sen haaroja.

Kotiin pääsee leikkauspäivänä tai sitä seuraavana. Nivusen ompeleet poistetaan noin viikon kuluttua ja reisien ja säärien ompeleet 10–12 päivää leikkauksesta. Sääret pidetään sidottuina 2–4 viikkoa. Kävelyä suositellaan voinnin mukaan.

Yhden jalan ultraäänitutkimus ja leikkaushoito maksaa 1600–3000 euroa, josta Kela korvaa 180–280 euroa.

Asiantuntija ylilääkäri Tom Schröder sairaala Laserista. Hinnat on kysytty Sairaala Laserista ja Sairaala Siluetista Helsingistä sekä Tampereen Lääkärikeskuksesta. Laserissa ja Siluetissa saa kaikkia hoitoja, Tampereen Lääkärikeskuksessa muita paitsi ei laserhoitoa.

Julkisellekin pääsee

Julkisessa terveydenhoidossa suonikohjuhoidot ovat kiireetöntä hoitoa.
Hoitoon pääsee, jos suonikohjutauti luokitellaan riittävän hankalaksi. Luokittelu tehdään sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan pisteillä, joita lasketaan sairauden oireista, sen aiheuttamista muutoksista ja haitoista.

Vain ulkonäköä haittaavia suonikohjuja ei hoideta. On kuitenkin paljon potilaita, jotka kokevat oireensa hankaliksi mutta eivät kuitenkaan saa riittävästi ”pisteitä” päästäkseen julkisen terveydenhuollon hoitoon.

Lähetteen erikoissairaanhoidon tutkimuksiin voi saada omalta terveyskeskuslääkäriltä, yksityislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä.

Lähde: Verisuonikirurgian dosentti Anders Albäck, Jorvin sairaala

Kesän pikku haaverit hoituvat lääkekaapin avulla, mutta tositilanteessa kännykkä auttaa vaikka elvyttämään.

1. Mitkä ovat yleisimmät ensiapua vaativat tilanteet kesämökeillä?

Tavanomaiset lomailijan vammat syntyvät kesäpuuhissa: auringonpaisteessa oleskellessa ja ulkosalla touhutessa sekä luonnossa liikkuessa. Seurauksena on auringonpistoja, palovammoja, hyönteisten pistoja, haavoja ja nyrjähdyksiä.

2. Paljain jaloin kävely on kesän nautintoja. Entä jos astun lasinsiruun tai naulaan?

Puhdista haava heti vedellä. Jos vesihuuhtelu ei putsaa haavaa kunnolla tai siihen jää esimerkiksi lasia, on käytävä lääkärissä.

Jos kyseessä on viiltohaava, laita sen reunat yhteen haavansulkijateipillä tai laastarilla. Tyrehdytä verenvuoto ja peitä haava sidetaitoksella. Tarkista, onko haavan saaneen jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Tulehtunut haava punoittaa ja kuumottaa. Sitä voi myös särkeä. Jos oireet eivät helpota, vaikka haavaa puhdistaa lisää, on mentävä lääkäriin.

Runsaasti vuotavaa haavaa pitää painaa sormin tai kämmenellä ja peittää se sitten painesiteellä.

3. Mistä tunnistaa auringonpistoksen?

Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja heikotuksen tunne. Auringosta on syytä siirtyä pois ja vilvoitella itseään viileällä vedellä tai kylmillä kääreillä pään ja kaulan alueella. Vettä pitää juoda, vaikka ei janottaisikaan.

4. Minkä kokoisen palovamman voi hoitaa omatoimisesti ja miten se tapahtuu?

Palovammasta kärsivän omaa kämmentä pienempää vammaa voi hoitaa itse, ellei se ala tulehtua eikä siinä ole rakkuloita. Palanut iho punoittaa, turpoaa ja on kivulias. Syvemmässä palovammassa ihoon nousee myös rakkuloita.

Viilennä vammautunutta ihoa kymmenisen minuuttia vedellä. Varo jäädyttämästä ihoa.

Rakkulainen iho pitää suojata suojasiteellä. Älä riko rakkuloita.

5. Millaisia ensiaputarvikkeita mökille pitää varata?

SPR suosittelee seuraavia: ensiapuside, haavanpuhdistuslaput, haavateippi ja laastarit, kertakäyttökäsineet, kylmäpakkaus, pikasiteet, pinsetit tai punkkipihdit, sakset, sidetaitokset, suojapeite ja tukiside.

Lisäksi kannattaa varata mukaan kuumemittari, aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta.

6. Entä lääkevarasto?

Mökin lääkekaapista pitäisi löytyä ainakin antihistamiinivalmiste, kortisonivoide, kyypakkaus, lääkehiiltä, maitohappobakteereita ja matkapahoinvointi-, ripuli- ja ummetus- sekä tulehduskipulääke. Lisäksi jokaisen mökkeilijän on varmistettava henkilökohtaisten lääkkeidensä riittävyys. Älä käytä vanhentuneita tai talven yli väärin säilytettyjä lääkkeitä.

7. Riittävätkö aikuiselle käärmeenpureman hoidoksi kyypakkauksen pillerit?

Eivät riitä, kaikenikäisten on käytävä lääkärissä. Kyypakkauksen kaksi kortisonipilleriä ovat ensiapu. Ne voivat hillitä mahdollisia allergisia reaktioita. Jos purema on jalassa, se kannattaa lastoittaa. Pureman saanut kannetaan paikalta. Pureman saanutta raajaa ei nimittäin pitäisi liikutella. Raajan pitäminen koholla on suositeltavaa.

Lue myös: Kevään ensiapuopas puremiin, pistoksiin ja vammoihin

8. Miten lastoittamisesta selviää, jos ei ole sitä koskaan tehnyt?

Avaa SPR:n nettisivut punainenristi.fi ja klikkaa otsikko "Opi ensiapua". Sieltä löydät 1-2 minuutin mittaisia videoita, jotka opastavat toimintaan eri tilanteissa. Videoiden avulla voi harjoitella rauhassa kotona.

SPR järjestää jatkuvasti ensiapukursseja eri puolilla maata. Peruskurssi kestää 16 tuntia ja sen hinta on paikkakunnasta riippuen 92-107 euroa.

9. Mökillä ei aina ole tietokonetta. Voiko ensiapuohjeita ladata kännykkään?

Kyllä. SPR:n ilmaisessa mobiilisovelluksessa on ohjeet 24 erilaisen onnettomuus- ja tapaturmatilanteen tai sairauskohtauksen varalta ja samat opastusvideot kuin nettisivuilla.

Sovelluksesta voi myös soittaa suoraan 112-hätänumeroon niin, että hätäkeskus näkee soittajan sijainnin karttakoordinaatteina. Sovelluksen löytää sovelluskaupoista hakusanoilla Punainen Risti. Ensiapuohjeita voi seurata kännykästä, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.

Katso opetusvideo: Näin lataat kännykkääsi ensiapusovelluksen

10. Miten toimin, jos joku menee tajuttomaksi?

Ensimmäiseksi yrität herättää hänet puhuttelemalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti hätänumeroon 112 ja pane puhelimen kaiutin päälle. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä osoitteessa olet. Sen jälkeen odota ohjeita sulkematta puhelinta. Noudata hätäkeskuksen antamia neuvoja. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

11. Millaista ensiapua tajuttomalle henkilölle annetaan?

Tärkeintä on turvata hänen hengityksensä, joten tarkista ensin, hengittääkö hän. Aseta hänet selälleen ja kohota hänen leukaansa. Kokeile poskellasi, tunnetko ilmavirran hänen suustaan.

Jos tajuton hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa, kunnes ensihoitaja tai lääkäri on paikalla ja voi ottaa hänestä vastuun.

Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys. Paina keskeltä rintalastaa 30 kertaa ja puhalla sitten 2 kertaa ilmaa tajuttoman keuhkoihin niin että rintakehä nousee. Jatka samalla 30:2-rytmillä tauotta, kunnes ammattihenkilö on ehtinyt paikalle.

Punaisen Ristin sivuilla ja mobiilipalvelussa on opastusvideot myös elvytyksestä.

12. Onko muita numeroita kuin 112, jotka pitää laittaa näkyville?

Ainakin Myrkytystietokeskus 09471 977 ja meripelastus 0294 1000. Kirjaa myös oma numerosi, mökin tarkka osoite, reittiohje ja karttakoordinaatit. SPR:n sivuilta voit tulostaa tätä varten kätevän turvataulun.

Asiantuntijana Punaisen Ristin terveyden ja ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Varmista apu perille

Lataa 112-sovellus

112 Suomi -kännykkä-sovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Kun soitat 112-hätänumeroon sovelluksen kautta, hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi, vaikka et itse sitä tietäisi.

Saat Ilmaiseksi

Maksuton sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa, joiden sovelluskaupasta se löytyy. Lisää tietoa ja sovelluksen asennusohjeet saat Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta www.112.fi

Jo 40 000 x apua

Digian ja Hätäkeskuslaitoksen kehittämän sovelluksen avulla on soitettu jo 40 000 hätäpuhelua.

Vinkit antoi Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.