Jos hengästyttää pahasti tai happi tuntuu loppuvan, kannattaa käydä lääkärillä. Hengenahdistuksen syytä ei voi yleensä itse selvittää.
Ihminen tarvitsee happea, jotta elimistö pystyy käyttämään ravintoa solujen polttoaineena. Hengittämisen ja hapen kiertokulun ongelmat voivat aluksi tulla esiin liikkuessa, kun lihasten hapen- ja energiantarve kasvaa.
Syynä voi olla hengityssairaus.
– Ihminen saattaa sanoa lääkärille, ettei harrasta liikuntaa, koska henki menee niin tiukalle. Kun asiaa tutkitaan, voi paljastua reipas astma. Silloin vaiva voidaan saada hoidettua pois melko suoraviivaisesti, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho Terveystalosta.
Johtuuko hengästyminen sairaudesta?
Jos hengenahdistus ja hengästyminen lisääntyvät pikkuhiljaa, takana on yleensä jokin hoitoa vaativa sairaus. Diagnoosin tekemistä googlailemalla Heinäaho ei suosittele.
– Tämä on haastava oire, ja sen taustalla voi olla lukuisia eri syitä hyvin lievistä hyvin vakaviin. Tutkimatta ei voida sanoa, onko syytä huoleen. Useimmiten ei onneksi ole vaaraa.
Voi tuntua, että ilma ei kulje, ei saa happea, pakahtuu tai tukehtuu.
Oireet voivat olla monenlaisia. Hengittäminen voi olla raskasta tai tukalaa. Voi tuntua, että ilma ei kulje, ei saa happea, pakahtuu tai tukehtuu. Rasituksessa voi hengästyttää poikkeuksellisen paljon. Kurkkua voi kuristaa tai rinnassa olla painontunne.
– Hengenahdistuksesta kannattaa kertoa terveyskeskus- tai yleislääkärille. 10–20 minuutin keskustelulla päästään alkuun ja saadaan selvitettyä, tarvitaanko tutkimuksia ja jos, niin millaisia.
Hengenahdistus voi liittyä muihinkin sairauksiin kuin astmaan, esimerkiksi keuhkokuumeeseen, keuhkoahtaumatautiin tai koronatautiin. Keuhkokuumeessa on hengitysongelmien ohella kuumetta ja vointi huononee usein nopeasti. Sairaus voi kuitenkin joskus olla myös kuumeeton, etenkin yli 65-vuotiailla.
Keuhkoahtaumatauti vaivaa lähinnä tupakoijia. Se alkaa ahdistaa henkeä, kun tauti on nakertanut keuhkoja pitkään ja keuhkoputket ovat ahtautuneet. Tupakoijilla on myös suurempi riski sairastua hengitystieinfektioihin, esimerkiksi koronatautiin.
Kuinka pitkään korona näkyy keuhkoissa?
– Koronassa keuhkot tulehtuvat ja hengitys voi olla raskasta ja epämiellyttävää taudin jälkeen vielä pitkään, jopa kuukausia. Liikunta kannattaa aloittaa kehoa kuulostellen ja lisätä rasitusta vähitellen, Heinäaho sanoo.
Koronan jälkeen hengitys voi olla raskasta ja epämiellyttävää jopa kuukausia.
– Hyvä fyysinen kunto suojelee sydän- ja keuhkoterveyttä. Jos keuhkojen kapasiteetti pienenee taudin aikana 20 prosenttia, se tuntuu huonokuntoisissa keuhkoissa enemmän kuin hyväkuntoisissa.
Miten raskas hengitys liittyy sydänsairauksiin?
Huono kunto ja ylipaino saattavat tehdä hengittämisestä vaikeaa ja työlästä ilman sairauksiakin. Hengenahdistus on tavallinen oire myös vaikeassa anemiassa. Anemiassa hapen kuljetus elimistössä huononee, suorituskyky heikkenee ja väsyttää.
Hengenahdistusta voivat aiheuttaa myös sydänperäiset syyt. Sepelvaltimotaudissa ahdistusta tulee yleensä fyysisessä tai psyykkisessä rasituksessa, kun sydänlihaksen verentarve lisääntyy. Myös sydämen vajaatoiminnassa hengenahdistus vaivaa aluksi erityisesti rasituksessa. Pidemmälle edenneessä sairaudessa se voi tuntua myös makuuasennossa.
Jos äkillinen, voimakas hengenahdistus iskee levossa, syynä voi olla keuhkoveritulppa.
– Sydänsairauksia löydetään etenkin yli kuusikymppisiltä. Moni sairastaa vakavaa sairautta tietämättään. Sepelvaltimotautitapauksista jopa puolet todetaan vasta, kun tulee ensimmäinen sydänkohtaus. Hengenahdistusta ja sydänoireita on todennäköisesti ollut jo aikaisemmin, Heinäaho sanoo.
Jos äkillinen, voimakas hengenahdistus iskee levossa, syynä voi olla keuhkoveritulppa. Joskus se kehittyy hiljalleen useiden päivien aikana ja hengenahdistus pahenee vähitellen. Tyypillisesti veritulppa tulee pitkään jatkuneen paikallaanolon jälkeen.
– Se vaatii välitöntä hoitoa, joten lähimpään päivystykseen pitää hakeutua heti. Se on hyvin hoidettavissa, kun hoitoon pääsee nopeasti.
Voiko hyperventilointi olla vaarallista?
Lievän hengenahdistuksen taustalla voi olla psyykkisiä tekijöitä. Paniikkihäiriö voi aiheuttaa kuristumisen, hengenahdistuksen tai tukehtumisen tunnetta. Hengitys muuttuu liian tiheäksi tai syväksi, ihminen hyperventiloi. Myös masentuneella tai ahdistuneella voi olla tuntemuksia hengityksen pakahtumisesta.
Puhtaasti psyykkisistä syistä johtuva hengenahdistus on fyysisesti vaaratonta, mutta erittäin epämiellyttävää.
Toisinaan syy oireiden takana jää perusteellisista tutkimuksista huolimatta epäselväksi. Se saadaan kuitenkin selville, onko hengenahdistus vaarallista. Jos se on vaaratonta, fysioterapeutti voi selvittää, onko kehossa hengittämistä hankaloittavia virheasentoja tai esimerkiksi rintarangan jäykkyyttä. Lääkkeeksi tulee silloin tavallisesti omatoimisia harjoitteita.
Juttu on julkaistu ET-lehdessä 7/23. Tilaajana voit lukea lehden myös täältä. Jos et vielä ole ET-lehden tilaaja, tee tilaus täällä tai tutustu digilehdet.fi-palveluun.
