Moni pohtii, voiko muistia mitenkään tukea ja virkistää omassa arjessa. Vastaus on, että kyllä voi – ja helposti. Aivoja voi huoltaa läpi elämän. Tarkista aluksi vaikka nämä kolme asiaa:
Syötkö aivoterveellistä ruokaa?
Ruualla on suuri merkitys aivoille. Se, mikä tekee hyvää sydämelle ja verisuonistolle, tekee hyvää myös aivoille ja muistille.
Marjoissa on paljon terveydelle hyödyllisiä flavonoideja.
Tutkimuksissa on saatu selvä näyttö Välimeren ja Itämeren ruokavalioiden hyödyistä. Niihin kuuluu runsaasti pehmeää rasvaa, kalaa, täysjyväviljaa sekä vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Voidaan puhua aivoterveellisestä ruokavaliosta.
Aivoterveellinen ruokavalio vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta. Etenkin marjoissa on paljon terveydelle hyödyllisiä flavonoideja.
Proteiinin määrä saisi olla hieman suurempi kuin nuoremmilla.
B12- ja B1-vitamiinien tai foolihapon puutos voi altistaa tiedonkäsittelyn häiriöille. Ikääntyneen ruokavalio on pääpiirteittäin sama kuin kaikille suositeltu terveellinen ruokavalio.
Proteiinin määrä saisi olla hieman suurempi kuin nuoremmilla, yhteensä noin 80–100 grammaa päivässä. Esimerkiksi 100 gramman kalapalassa on noin 25 grammaa proteiinia ja 2 desissä maitoa noin 7 grammaa.
Milloin viimeksi tuli tarkistettua näkö ja kuulo?
Aivot tarvitsevat ärsykkeitä, joita aistit meille välittävät. Jos kuulo tai näkö on huono, virikkeiden määrä aivoissa vähenee.
Usein huono kuulo tai näkö saa välttämään muiden seuraan hakeutumista, mikä vain vauhdittaa virikekatoa.
Säännöllinen kuulolaitteen käyttö on hyväksi muistille.
Jos lykkää kuulotutkimuksiin hakeutumista tai ei käytä saamaansa kuulolaitetta, tekee karhunpalveluksen itselleen. Säännöllinen kuulolaitteen käyttö on hyväksi muistille.
Jos oma kuulolaite tuntuu huonolta, kannattaa ottaa yhteyttä laitteen toimittaneeseen yksikköön. Säätöjä voi muuttaa tai sitten tarvitaan kokonaan uusi laite.
Jos silmälasien vaihto ei auta, kannattaa hakeutua kaihitutkimuksiin.
Jos näkö sumenee tai heikkenee niin, ettei silmälasien vaihtokaan auta, kannattaa hakeutua silmälääkärille kaihitutkimuksiin. Kaikille ennemmin tai myöhemmin kehittyvä kaihi hoidetaan leikkauksella.
/etlehti.fi/s3fs-public/main_media/b882897655z.1_20250214105148_000g4f74ufk7.10.jpg?itok=MZMSuF_H)
Nukutko tarpeeksi?
Ikääntyessä uni käy kevyeksi ja usein myös katkonaiseksi. Nukahtaminenkin voi vaikeutua.
Univaje heikentää muistia ja päättelykykyä. Tilapäisestä unettomuudesta kärsivän muisti virkistyy, kun saa taas nukuttua kunnolla.
Aivojen puhdistusjärjestelmä toimii erityisesti syvän unen aikana.
Muistisairaus häiritsee unen säätelyjärjestelmää jo useita vuosia ennen sairauden puhkeamista.
Tutkimuksissa on havaittu, että Alzheimerin taudin kehittymiseen liittyvät aivojen amyloidikertymät ovat selvästi runsaampia katkonaisia yöunia nukkuvilla kuin yönsä hyvin nukkuvilla. Tämä johtuu siitä, että aivojen puhdistusjärjestelmä toimii erityisesti syvän unen aikana.
Liikunta ja aktiivinen elämäntapa parantavat unta.
Kevyestä unesta ei silti tarvitse huolestua. Liikunta ja aktiivinen elämäntapa parantavat unta. Myös suurin piirtein samana toistuva päivärytmi edistää nukahtamista ja virkistävää yöunta.
Lyhyet päiväunet esimerkiksi ruuan jälkeen ovat sallittuja, jos nukkuu yönsä hyvin. Lyhyet päiväunet tarjoavat aivoille hyvän lepohetken.
Asiantuntijana geriatri Hanna-Maria Roitto, HUS, Helsingin yliopisto ja THL. Tämä on ote ET-lehdessä 1/2025 julkaistusta jutusta, jossa kerromme myös, miten esimerkiksi liikunta ja sosiaaliset kontaktit liittyvät muistiin. Tilaajana voit lukea koko jutun täältä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun tai tee tilaus tästä.
