Monet lääkkeet aiheuttavat auringon vaikutuksesta iholla punoitusta, kutinaa ja kirvelyä. Keräsimme kattavan listan lääkkeistä, jotka vaativat auringolta suojautumista.

Onko sinulla menossa tetrasykliini- tai doksisykliinikuuri? Vai käytätkö iholle annosteltavaa tulehduskipulääkettä? Silloin kannattaa suojautua erityisen hyvin auringolta. Nämä lääkeaineet voivat nimittäin herkistää ihon auringon säteilylle ja iho saattaa palaa huomattavasti tavallista nopeammin.

Auringon kanssa reagoivat lääkkeet ovat pääosin suoraan iholle käytettäviä tai suun kautta otettavia reseptilääkkeitä. Myös jotkut itsehoitolääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia auringossa.

Myös rohdokset saattavat reagoida auringon kanssa. Tällainen on esimerkiksi mäkikuisma.

Riittääkö suojaksi aurinkovoide?

Eräät lääkkeet imevät iholla UV-säteilyä, minkä vuoksi iho voi palaa tavallista herkemmin. Joissakin tapauksissa lääkeaine muokkautuu iholla niin, että iho alkaa muodostaa sille vasta-aineita. Silloin seurauksena on allerginen reaktio: iho kutisee ja punoittaa, ja siihen saattaa nousta näppylöitä.

Lääkepakkauksissa on aina tieto mahdollisesta yhteisvaikutuksesta auringon kanssa.

Lue myös: Suojaako rusketus?

Aurinkoisella säällä iho on siis suojattava. Riittääkö aurinkovoide?

– Parempi on käyttää pitkähihaista ja pitkälahkeista vaatetta. Ne alueet, joita ei saa peittoon, kannattaa suojata huolellisesti korkeakertoimisella aurinkovoiteella. Hyvin herkistävien lääkkeiden kohdalla tämä kannattaa tehdä myös pilvisellä säällä, sillä UV-säteily vaikuttaa myös silloin, sanoo lääketiedon koordinaattori Leena Äyräpää Yliopiston Apteekista.

Tärkeä vinkki! Näin otat aurinkoa turvallisesti

Suojaa itsesi, jos käytät näitä lääkkeitä

  • Antibiooteista muun muassa tetra- ja doksisykliini
  • Akne- ja psoriaasilääkkeistä muun muassa sisäisesti käytettävä retinoidi ja iholle annosteltava bentsoyyliperoksidi
  • Tulehduskipulääkkeistä etenkin iholle annostelut geelit tai voiteet. Ketoprofeenigeeli on siirretty itsehoitolääkkeestä reseptilääkkeeksi auringolle altistavan vaikutuksen vuoksi. Ketoprofeenitableteilla haittaa ei juurikaan ole.
  • Psyykenlääkkeistä muun muassa trisykliset masennuslääkkeet ja klooripromatsiini
  • Sydän- ja verenpainelääkkeistä muun muassa nesteenpoistolääkkeet kuten tiatsididiureetit ja rytmihäiriölääkkeet kuten amiodaroni
  • Sienilääkkeistä muun muassa vorikonatsoli
  • Suun kautta otettavista diabeteslääkkeistä muun muassa glimepiridi
  • Epilepsialääkkeistä muun muassa karbamatsepiini
  • Huuliherpeslääkkeistä etenkin asikloviiritabletit, joita saa myös ilman reseptiä.
  • Atooppiseen ihottumaan tarkoitetuista lääkevoiteista muun muassa takrolimuusi
  • Hormonilääkkeistä estrogeeni voi aiheuttaa iholle maksaläiskiä
  • Rohdosvalmisteista etenkin mäkikuisma

Jos reaktio on voimakas, mene lääkäriin

Auringon säteiden ja lääkkeiden yhteisvaikutus on yksilöllistä; jotkut saavat oireita, toiset eivät. Yleensä oireet ovat lähinnä kiusallisia, mutta toisinaan ne voivat olla niin voimakkaat, että niistä kärsivä hakeutuu lääkäriin. Joissakin tapauksissa, joskin hyvin harvoin, valoherkkyys saattaa jäädä päälle, vaikka lääkkeen käyttö lopetettaisiinkin.

– Lääkitystä ei kannata lopettaa omin neuvoin, vaan lääkäri arvioi, miten tilanteessa on parasta toimia ja onko syytä esimerkiksi vaihtaa lääkettä.

Jos iho on päässyt palamaan auringonvalon ja lääkkeen yhteisvaikutuksesta, sitä voi hoitaa niin kuin auringon polttamaa yleensä. Kylmät kääreet, viilentävät geelit ja tulehduskipulääke helpottavat oloa. Jos kyseessä on allerginen reaktio, oireita voidaan hoitaa antihistamiineilla.

Lisätietoja auringon ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista antavat apteekit.

Ravintolisiä ja kasvirohdosvalmisteita ostetaan Suomessa lähes puolella miljardilla eurolla vuodessa. Yksi innokas ravintolisien innokas käyttäjä on Mervi Lepistö.

Onko teillä luomukahvia? Mervi Lepistö, 53, kysyy kahvilan tiskillä espoolaisessa kauppakeskuksessa. Myyjä pyörittää päätään. Mutta UTZ-sertifioitua kahvia olisi. Lepistö tyytyy tällä kertaa siihen.

Monipuolinen perusruoka on Lepistölle hyvinvoinnin perusta.

– Ensisijaisesti syön itse tehtyä, lähiruokaa ja luomua. Hyviä kasvirasvoja, paljon kasviksia, marjoja, hapanmaitotuotteita, kalaa ja valkoista lihaa tai riistaa, hän luettelee.

”Ruuan ravintoarvot ovat laskeneet.”

Kuulostaa esimerkilliseltä. Silti Lepistö käyttää lähes pariakymmentä ravintolisää. Hänen joka-aamuiseen cocktailiinsa kuuluu 11 ravintolisävalmistetta. Illalla hän nappaa viittä eri ravintolisää. Lisäksi hän käyttää kuureina muutamaa. Miksi?

– Meillä on suvussa diabetesta ja sydäntauteja, mutta uskon, että voin itse vaikuttaa sairastumisriskiini.

Lepistö haluaa myös parantaa vastustuskykyään, vähentää kehon hiljaista tulehdusta ja pysyä terveenä ja nuorekkaana pitkään.

Lepistö ei usko, että ruuasta saatavat ravintoaineet riittävät.

– Elintarviketeollisuudesta on tullut tehotuotantoa ja ruuan ravintoarvot ovat laskeneet. Esimerkiksi kalojen omega-3-rasvahapot vähenevät koko ajan, eikä viljojen ravintosisältö ole sitä, mitä se oli isovanhempiemme aikaan.

Näitä ravintolisiä Mervi käyttää:

Aamulla

  • Kalaöljy 1-3 g
  • D-vitamiini 125-150 µg.
  • Sinkki 22 mg
  • Q10 100-300 mg
  • Alfalipoiinihappo 250 mg
  • C-vitamiini 1000 mg
  • Monivitamiini 30 ml
  • Seleeni parapähkinöistä 2 kpl
  • Pantoteenihappo 500 mg
  • Foolihappo 800 µg.
  • L-metioniini

Illalla

  • Magnesium 200-400 mg
  • Melatoniini 1 mg
  • B-vitamiinivalmiste 50-100 mg
  • Boori
  • E-vitamiini

Kuuriluonteisesti

  • B12-vitamiini
  • Magnesium-suihkeet

Mäkikuisma helpottaa tutkimusten mukaan masennuksen oireita.
Mäkikuisma helpottaa tutkimusten mukaan masennuksen oireita.

Kiinnostus heräsi, kun hiukset harvenivat

Valtaosa meistä on käyttänyt jotakin luontaistuotetta, vaikkei mieltäisi itseään luontaistuotteiden käyttäjäksi. Luontaistuotteiden sateenvarjon alle mahtuu iloinen sekamelska ravintolisiä, lääkkeitä, kasviperäisiä kosmetiikkatuotteita, ympäristöystävällisiä puhdistusaineita ja luomuraaka-aineista valmistettuja elintarvikkeita. Virallista määritelmää luontaistuotteelle ei ole, eikä lainsäädäntö tunne niitä.

Mervi Lepistön kaltaiset terveydestään kiinnostuneet ja ruokavalioonsa täydennystä hakevat keski-ikäiset naiset ovat luontaistuotteiden suurin kuluttajaryhmä.

– Osittain tämä johtuu siitä, että he ostavat koko perheen käyttämät valmisteet, huomauttaa toiminnanjohtaja Mika Rönkkö Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitosta.

”Äitini syötti meille monivitamiinia ja kalaöljyä jo lapsena.”

Myös Lepistö hankkii ravintolisät koko perheelle, johon kuuluu neljä täysi-ikäistä ihmistä.

Hän kiinnostui ravintolisistä seitsemän vuotta sitten, kun hänen kyntensä haurastuivat ja hiuksensa harvenivat. Biotiini ja sinkki eivät yksin auttaneet, vaan tarvittiin myös omega-3-rasvahappoja. Samoihin aikoihin alkoi keskustelu D-vitamiinilisän tarpeesta, ja Lepistö lisäsi D-vitamiinin repertuaariinsa. Pikkuhiljaa paletti laajeni.

"Perusluontaistuotteita" hän on käyttänyt koko elämänsä.

– Äitini syötti meille monivitamiinia ja kalaöljyä jo lapsena, Lepistö kertoo.

Nouseva trendi

Kasvava luontaistuotteiden kuluttajaryhmä ovat Mika Rönkön mukaan nuoret miehet, jotka käyttävät ravintolisiä fyysisen suorituskyvyn parantamiseen. Varttuneemmat ihmiset puolestaan ilmoittavat käytön syyksi erilaiset ikääntymiseen liittyvät vaivat kuten nivel-, sydän- ja verisuoniongelmat.

Ravintolisien ja muiden luontaistuotteiden käyttö on Rönkön mukaan vahva trendi. Niihin liittyvistä myönteisistä terveysvaikutuksista tulee jatkuvasti uutta tietoa.

– Viime aikoina esille ovat nousseet esimerkiksi D-vitamiinin myönteinen vaikutus monien sairauksien hoidossa tai ennaltaehkäisyssä ja sinkki flunssan hoidossa. Lukuisat ravintolisät ja rohdokset ovat päätyneet myös Käypä hoito -suosituksiin, hän sanoo.

Suomalaiset kiikuttavat luontaistuotteita koteihinsa puolen miljardin euron arvosta vuodessa. Luontaistuotteiden myydyin ryhmä ovat ravintolisät, joita ovat esimerkiksi vitamiinit, kivennäisaineet, kuituvalmisteet, rasvahapot sekä yrtti-, levä- ja mehiläisvalmisteet.

Myös kasviperäinen kosmetiikka luetaan luontaistuotteisiin.
Myös kasviperäinen kosmetiikka luetaan luontaistuotteisiin.

Ruokaa vai ravintolisää?

Kaikki eivät jaa Mervi Lepistön näkemystä ruuan laadun heikkenemisestä ja ravintolisien tarpeellisuudesta.

– Marketit pursuavat kasviksia, ja monipuolista ruokaa on tarjolla enemmän kuin koskaan. Kuinka voi olla edes periaatteessa mahdollista, että ihmisten pitäisi lisäksi ottaa ravinteita purkista? ihmettelee yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettaja Raimo Puustinen Tampereen yliopistosta.

”Ravintolisistä on hyötyä vain, jos ihminen on aliravittu.”

Kaukana ovat ajat, jolloin suomalaisen ruokavalio koostui vain viljasta, maidosta, perunoista ja pienestä määrästä lihaa sekä kalaa.

– On nurinkurinen ajatus, että ravintolisät lisäisivät hyvinvointia. Niistä on hyötyä vain, jos ihminen on aliravittu, Puustinen sanoo.

Myös ravitsemussuosituksissa todetaan, ettei muiden ravintolisien kuin D-vitamiinin käytölle ole yleensä perusteita, jos ihminen on terve ja syö monipuolista, energiantarpeen tyydyttävää ruokaa. Tällaisessa tilanteessa ravintolisien pitkäaikainen käyttö ei vähennä sairauksien riskiä eikä siitä yleensä ole muutakaan terveyshyötyä.

Käyttö voi olla tarpeen erityisryhmissä, kuten raskaana olevilla ja imettävillä, ikääntyneillä, niukasti energiaa saavilla ja vegaaneilla.

”Ravintolisien merkitystä ei pidä ylikorostaa, mutta ei myöskään aliarvioida.”

Myös ravintolisien myyjät ovat herttaisen yhtä mieltä siitä, että ruoka on hyvinvoinnin perusta. Ravintolisät ovat vain lisä.

– Ruuasta voi harvoin saada liikaa ravintoaineita. Toisaalta yksipuolinen ruokavalio voi aiheuttaa joidenkin ravintoaineiden puutosta. Ravintolisien merkitystä ei pidä ylikorostaa, eikä toisaalta aliarvioida, toteaa toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.

Kuinka moni kuitenkaan syö ravitsemussuositusten mukaisesti ja niin terveellisesti, että saa kaiken tarvitsemansa ruoasta? Pitkälle prosessoitujen elintarvikkeiden ja pikaruuan menekki on Suomessa kasvanut jo pitkään.

Helppo nappailla liikaa

Ravintolisien juju on niiden vaivattomuus. Saadakseen samat ravintoaineet ruuasta joutuu näkemään vaivaa. Helppous voi olla myös kompastuskivi. Pillereitä on helppo nappailla liikaa tai miten sattuu.

Mervi Lepistö ei popsi ravintolisiä summamutikassa. Hän on sairaanhoitaja ja terveystieteiden tohtori ja opiskellut viime vuosina funktionaalista lääketiedettä. Jokainen ravintolisä on tarkkaan harkittu.

”Syön mieluummin yli kuin ali.”

Lepistö ei kuitenkaan voi olla täysin varma siitä, mitä hänen kehonsa tarvitsee.

– Todennäköisesti syön jotakin yli tarpeen. Mutta syön mieluummin yli kuin ali, hän toteaa.

Ravintolisien käytöstä ei ole asiantuntijoiden mukaan haittaa, jos käyttää valmisteita, joissa vaikuttavien aineiden määrät ovat lähellä suosituksia. Monia samoja vaikuttavia aineita sisältävien ravintolisien samanaikaista käyttöä kannattaa kuitenkin välttää, sillä saantisuositukset saattavat ylittyä moninkertaisesti.

Lääkkeiden käyttäjien kannattaa olla tarkkana

Ylilääkäri Eeva Sofia Leinonen Fimeasta on sitä mieltä, että suomalaiset suhtautuvat luontaistuotteisiin turhan huolettomasti. Ajatellaan, että ne ovat luonnonmukaisia ja vaarattomia tai ainakin turvallisempia kuin lääkkeet.

– Etenkin lääkkeiden käyttäjien kannattaa olla tarkkana, sillä sekä ravintolisillä että kasvirohdoksia sisältävillä lääkevalmisteilla voi olla odottamattomia yhteisvaikutuksia tavanomaisten lääkkeiden kanssa, Leinonen toteaa.

Luontaistuotteilla voi ikäviäkin yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.
Luontaistuotteilla voi ikäviäkin yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.

Esimerkiksi rauta, kalkki, sinkki ja magnesium voivat sitoa itseensä lääkeaineita suolistossa. Kasvirohdoslääkkeistä tunnetuin vaaranaiheuttaja on masennuksen hoitoon käytetty mäkikuisma, joka voi heikentää useiden kymmenien lääkkeiden, esimerkiksi verenohennuslääke varfariinin, tehoa ja aiheuttaa yhteisvaikutuksia muiden psyykenlääkkeiden kanssa.

– Luontaistuotteiden vaikutusmekanismeja tunnetaan huonosti, joten niiden yhteisvaikutusten hallintakin on haastavaa. Ravintolisien ja itsehoitolääkkeiden käyttö kannattaa suunnitella yhdessä hoitavan lääkärin kanssa, Leinonen sanoo.

Varo nettikauppaa

Huolettomimmat tilailevat luontaistuotteita netin kautta kaukomailta. Ei kannattaisi. Valmisteet voivat sisältää mitä tahansa. Viranomaiset eivät pysty valvomaan ulkomaisia nettikauppoja.

– Luontaistuotteita voi käyttää turvallisesti, kun ostaa ne Suomessa toimivasta kaupasta ja koulutetulta myyjältä, käyttää omiin tarpeisiin valittuja tuotteita ja noudattaa annosteluohjeita, Mika Rönkkö painottaa.

”Meillä valvonta on Euroopan huippua.”

Samaa korostavat luontaistuotteita valvovat viranomaiset, esimerkiksi Evira, Fimea ja Tulli.

– Meillä valvonta on Euroopan huippua. Jos jonkin valmisteen turvallisuudesta herää epäilys, se vedetään pois, Rönkkö sanoo.

Fimean mukaan tämä ei täysin pidä paikkaansa. Fimea arvioi ennakkoon lääkkeiksi luokiteltavien kasvirohdosvalmisteiden turvallisuutta.

– Lääkkeillä saa olla haittoja, kunhan ne eivät ylitä hyötyjä. Jos herää epäilys, että haitat ylittävät hyödyt, valmiste arvioidaan aikaa vievässä prosessissa ennen kuin myyntilupa mahdollisesti perutaan, Leinonen tarkentaa.

Mervi Lepistö luottaa hyviin ja tunnettuihin valmistajiin ja liikkeisiin, joissa on asiantuntevat myyjät. Lähdemme käymään sellaisessa.

”Lääketieteen ongelma on se, että se hoitaa oiretta eikä pureudu syihin.”

Myyjä Rosita Koistinen kertoo, että osa asiakkaista tietää, mitä hakee.

– Jotkut puolestaan ovat ihan pihalla ja etsivät pillereitä, jotka auttaisivat jaksamaan, Koistinen sanoo.

Vanhemmat asiakkaat puolestaan valittavat, ettei lääkärillä ole aikaa. Luontaistuotekaupoissa ehditään keskustella ja antaa terveysneuvontaa.

Lepistön ei ole juuri tarvinnut käydä lääkärissä.

– Ehkäisen vaivat hyvällä ruualla, liikunnalla, levolla ja ravintolisillä, hän sanoo ja kertoo käyttävänsä ravintolisiin noin 200 euroa kuukaudessa eli 2 400 euroa vuodessa.

Hän ei ymmärrä ihmisiä, jotka ovat laiskoja tekemään itse mitään hyvinvointinsa eteen. Moni nappaa mieluummin lääkettä.

– Lääketieteen ongelma on se, että se hoitaa oiretta eikä pureudu syihin, miksi ihmisellä on kohonnut verenpaine tai miksi hänelle on puhjennut kakkostyypin diabetes.

Viime kesän korvalla Lepistö mittautti veriarvonsa ja sai vahvistuksen sille, että samaa ruokavalio-ravintolisälinjaa kannattaa jatkaa.

– Kaikki arvoni olivat kiireestä ja stressistä huolimatta huippuhyvät, hän toteaa tyytyväisenä.

Mitä mieltä Tapani Kiminkinen on luontaistuotteista? Lue:

Luja luotto ravintolisiin

  • Suomalaiset kuluttavat luontaistuotteisiin vuodessa 500 miljoonaa euroa.
  • Ravintolisien osuus myynnistä on 330 miljoonaa euroa.
  • Vertailun vuoksi: Suomalaiset käyttävät reseptivapaiden lääkkeiden ostamiseen 335 miljoonaa euroa.

Ravintolisiä käytetään yleisimmin

  • ravitsemuksen täydentämiseen
  • yleisen terveydentilan edistämiseen
  • pienten vaivojen ja sairauksien itsehoitoon

Terveyskauppojen top 3

  • Vatsan ja suoliston hyvinvointia tukevat tuotteet
  • Nivelten, luuston ja lihasten hyvinvointiin tarkoitetut valmisteet
  • Kauneustuotteet, kuten hiusvedet ja -öljyt sekä ihon hyvinvointia edistävät ravintolisät.

Yli 300 terveyskauppaa

Suomessa on noin 330 terveystuotealan erikoiskauppaa, joista 220 kuuluu Suomen Terveystuotekauppiaiden Liittoon. Liiton jäsenmyymälöissä on koulutettu henkilökunta ja niissä, kuten myös apteekeissa, asiakas saa henkilökohtaista terveysneuvontaa.

Juttuun ovat antaneet taustatietoja myös ylitarkastaja Anna Mizrahi Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta, toimitusjohtaja Tapani Lahti Natura Media Oy:stä ja koulutuspäällikkö Helena Mykrä Provita Oy:stä.

Palvelukeskuksessa asuva Liisa Raunio, 86, ilahtuu, kun hänen hoitajansa lapinporokoira tulee kylään.

Liisa Raunio, 86, Helsinki:

”Kun mieheni Leo kuoli, masennuin vakavasti. Ehdimme olla yhdessä 61 vuotta, ja yksin jääminen aiheutti minulle jopa itsetuhoisia ajatuksia. Tyttäreni kävi luonani ja oli huolissaan jaksamisestani.

Kun terveyteni heikkeni, pääsin lopulta tänne Kustaankartanon palvelukeskukseen. Sitä ennen kiersin kahdeksassa väliaikaisessa paikassa.

Kustaankartanossa hoito on suurenmoista ja henkilökunta mukavaa. Meille järjestetään musiikkituokioita, taidepiirejä ja teatteriretkiä. Viihdyn silti paljon omissa oloissani. Luen kaksi kirjaa viikossa, ja kirjastohoitaja tuo uutta luettavaa joka tiistai. 

Viikon kohokohta on kuitenkin se, kun Timo-hoitaja tuo lapinporokoiransa Tyynen mukanaan töihin. Meistä on tullut Tyynen kanssa sydänystävät. Se on nimensä mukainen koira: rauhallinen ja kiltti.

”Eläimet piristävät valtavasti meitä asukkaita.”

Tyttäreni tuo käydessään kuivattuja possunkorvia Tyyneä varten. Ne ovat sen herkkua. Kun Tyyne tulee, se rientää odottamaan oveni taakse. Ilahdun joka kerta, kun se tassuttelee sisään häntä kieppuen.

Koiraterapiaa

Olen pitänyt koirista aina. Kasvatimme mieheni kanssa saksanpaimenkoiria vuosien ajan. Ne olivat uskollisia ja viisaita koiria. Joskus joku koirista tuli sänkyyn nukkumaan viereeni ja hengitti kanssani samaan tahtiin. Se tuntui mukavalta.

Kerrostaloon muutettuamme emme enää ottaneet koiraa, koska meistä ei ollut lenkittäjiksi. Koiria oli kova ikävä, ja olimme usein kuulevinamme kotonamme tassujen tepsutusta.

On upeaa, että täällä palvelukeskuksessa saa olla eläimiä. Ne piristävät valtavasti meitä asukkaita. Tyyne on aito kappale luontoa. Tyyneä on ihanaa paijata.

Olen puhelias, mutta täällä väki vaihtuu tiuhaan, eikä kaikista ole juttukaveriksi. Juttelenkin paljon Tyynelle. Se kuuntelee höpinöitäni ja katsoo sitten merkitsevästi lipastoa, jossa possunkorvat ovat. Sen omistaja Timo sanoo, etten saa antaa niitä liikaa, mutta joskus sujautan Tyynelle ylimääräisen herkun.”

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.