Puutiaisaivokuumetapaukset ovat lisääntyneet Suomessa puolella vuodesta 2009 lähtien. Rokote estää sairastumisen, mutta kenen kannattaa se ottaa?

Kesän korvalla puutiaiset eli tuttavallisemmin punkit aiheuttavat päänvaivaa niiden levittämien vakavien sairauksien vuoksi. Puutiaisaivokuume, jota sanotaan myös puutiaisaivotulehdukseksi, on viruksen aiheuttama vakava sairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa ja jonka seurauksena osalle potilaista jää pysyviä neurologisia oireita. Tartuntojen määrä on ollut nousussa viime vuosina, ja aivotulehdusvirusta kantavat punkit ovat levittäytyneet uusille alueille. Viime vuonna sairaustapauksia oli 47.

Puutiaisten levinneisyyttä tutkitaan

Toisin kuin borrelioosi, puutiaisaivotulehdus tarttuu ilmeisesti heti punkin purressa. Virusta on puutiaisen syljessä, ja jos puutiainen ehtii puremaan, virus siirtyy ihmiseen, kertoo puutiaisaivokuumevirusta tutkinut Anu Jääskeläinen.

Minkälainen sairaus on borrelioosi? Katso tästä.

Sairauteen on saatavilla kolmena annoksena otettava rokote, jonka Ahvenanmaalla pysyvästi asuvat kansalaiset saavat ilmaiseksi. Muiden suomalaisten on kustannettava rokote itse, jos he haluavat suojautua tautiriskiltä. Kun kolme annosta on saanut, jatkossa riittää yksi tehosteannos 3–5 vuoden välein.

Kenen sitten kannattaa ottaa rokote ja maksaa siitä yhteensä runsaat 100 euroa?

Tartuntoja on saatu eniten rannikkoseuduilla. Niillä alueilla, joilla puutiaisaivokuumevirusta on tavattu, noin 1–2 prosenttia puutiaisista kantaa tulehdusvirusta. Sadat tuhannet suomalaiset oleskelevat pitkiä aikoja kesällä rannoilla ja metsissä eikä tautitapauksia ole siitä huolimatta diagnosoitu viime vuosina kuin 38–47 henkilöllä. Koko Suomea ajatellen riski on siis melko pieni, mutta joillakin rajatuilla alueilla tartuntatiheys on ollut suurempi.

Eniten tartuntoja on Turun saaristossa

Viime vuonna eniten tartuntoja oli Turun saaristossa ja erityisesti Paraisilla sekä Lappeenrannan alueella. Muutoinkin tartunnat keskittyivät siis rannikkoseuduille: Kemiin, Raahen ja Kotkan saaristoon, Raaseporiin, Kirkkonummelle sekä Helsingin Jollakseen.

Uusia tartunta-alueita näistä olivat Raasepori, Kirkkonummi ja Helsingin Jollas. Edellä mainittujen lisäksi tartuntoja oli saatu Lohjanjärven rantaseudulta, Kuopiosta ja Kiihtelysvaaralta. Aikaisempina vuosina tartuntoja on todettu muun muassa Närpiössä, Maalahdessa ja Sipoon saaristossa.

– Rokotetta suositellaan niille, jotka liikkuvat taudin esiintymisalueella maastossa lumettoman maan aikana, sanoo tieteellinen asiantuntija Heidi Åhman. Åhman työskentelee rokotetta valmistavan lääketehdas Pfizerin palveluksessa.

Mutta kannattaako satunnaisia marjastusreissuja ajatellen rokotuttaa itsensä? Heidi Åhman sanoo, että jokaisen pitää harkita riski omalla kohdallaan.

– Rokote toimii vähän niin kuin vakuutus.

Keski-Euroopassa puutiaisaivokuumetta on paljon

Rokote on tehokas, joskaan ei aivan 100-prosenttinen. Vuosien varrella on ollut  tapauksia, joissa rokottamatonkin henkilö on saanut puutiaisaivokuumeen.

Sairautta esiintyy paljon Baltiassa ja Keski-Euroopassa. Itävallassa rokote on ollut laajassa käytössä jo 1970-luvulta lähtien, ja siellä tautitapaukset ovat vähentyneet rajusti. 1980-luvun alussa sairastuneita oli vuosittain 500–600, mutta nykyisin enää noin 50. Noin 80 prosenttia väestöstä on saanut vähintään yhden annoksen rokotetta.

Jos on aikeissa lähteä vaikkapa patikoimaan tai muuten liikkumaan luonnossa Baltiaan, Saksaan, Itävaltaan, Sloveniaan, Unkariin, Tsekkiin tai Kroatiaan, voi olla syytä ottaa rokote.

Lähteenä myös www.thl.fi

Osalle sairastuneista jää pysyviä oireita

Puutiaisaivotulehduksen oireet tulevat usein kahdessa jaksossa. 1–3 viikkoa tartunnan jälkeen voi tulla kuumetta ja päänsärkyä, mutta oireet menevät ohi.

Noin viikon oireettoman jakson jälkeen osalla tartunnan saaneista alkaa aivojen, aivokalvojen tai selkäytimen tulehdus, joka aiheuttaa kuumetta, päänsärkyä, niskajäykkyyttä, valon arkuutta, pahoinvointia ja mahdollisesti myös neurologisia oireita, kuten tajunnanhäiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita.

Länsimaissa kuolemantapaukset ovat hyvin harvinaisia, mutta osalle potilaista jää pysyvästi muisti- ja tasapainohäiriöitä tai muita neurologisia oireita.

Mökin muori
Seuraa 
Liittynyt8.5.2014

Pelottaako punkki? Näillä paikkakunnilla on suurin riski saada puutiaisaivokuume

Tämä kevät on ainakin meillä ollut ennennäkemätön ja ennenkokematon punkkikevät. Koirasta olen nyppinyt niitä parhaimmillaan viisikin yhtenä iltana. Omalla ihollanikin niitä on muutama harhaillut. Eilen tunsin silmäluomessani nipistyksen ja arvasin heti mistä oli kyse. Punkkihan sinne oli ennättänyt pureutua. Oli se rumannäköistä kun vanha ja ryppyinen silmäluomi vain venyi ja venyi ennenkuin punkki irtosi. Ilmaston lämpeämisen myötä on vain ajan kysymys milloin tuo aivokuumetta levittävä...
Lue kommentti
Vanha elli
Seuraa 
Liittynyt24.8.2015

Pelottaako punkki? Näillä paikkakunnilla on suurin riski saada puutiaisaivokuume

Punkit eivät pelota. Kerran olen tullut purruksi ja söin antibioottikuurin. Koira tarkastetaan aina lenkiltä tultua ja vielä illalla. Kesällä maalla tutkin myös itseni päivittäin. Kuusi punkkia on tänä keväänä ollut, niistä kaksi ehtinyt jo kiinnittyä koiraan. En aio rokotuttaa itseäni.
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju