Puutiaisaivokuumetapaukset ovat lisääntyneet Suomessa puolella vuodesta 2009 lähtien. Rokote estää sairastumisen, mutta kenen kannattaa se ottaa?

Kesän korvalla puutiaiset eli tuttavallisemmin punkit aiheuttavat päänvaivaa niiden levittämien vakavien sairauksien vuoksi. Puutiaisaivokuume, jota sanotaan myös puutiaisaivotulehdukseksi, on viruksen aiheuttama vakava sairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa ja jonka seurauksena osalle potilaista jää pysyviä neurologisia oireita. Tartuntojen määrä on ollut nousussa viime vuosina, ja aivotulehdusvirusta kantavat punkit ovat levittäytyneet uusille alueille. Viime vuonna sairaustapauksia oli 47.

Puutiaisten levinneisyyttä tutkitaan

Toisin kuin borrelioosi, puutiaisaivotulehdus tarttuu ilmeisesti heti punkin purressa. Virusta on puutiaisen syljessä, ja jos puutiainen ehtii puremaan, virus siirtyy ihmiseen, kertoo puutiaisaivokuumevirusta tutkinut Anu Jääskeläinen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Minkälainen sairaus on borrelioosi? Katso tästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sairauteen on saatavilla kolmena annoksena otettava rokote, jonka Ahvenanmaalla pysyvästi asuvat kansalaiset saavat ilmaiseksi. Muiden suomalaisten on kustannettava rokote itse, jos he haluavat suojautua tautiriskiltä. Kun kolme annosta on saanut, jatkossa riittää yksi tehosteannos 3–5 vuoden välein.

Kenen sitten kannattaa ottaa rokote ja maksaa siitä yhteensä runsaat 100 euroa?

Tartuntoja on saatu eniten rannikkoseuduilla. Niillä alueilla, joilla puutiaisaivokuumevirusta on tavattu, noin 1–2 prosenttia puutiaisista kantaa tulehdusvirusta. Sadat tuhannet suomalaiset oleskelevat pitkiä aikoja kesällä rannoilla ja metsissä eikä tautitapauksia ole siitä huolimatta diagnosoitu viime vuosina kuin 38–47 henkilöllä. Koko Suomea ajatellen riski on siis melko pieni, mutta joillakin rajatuilla alueilla tartuntatiheys on ollut suurempi.

Eniten tartuntoja on Turun saaristossa

Viime vuonna eniten tartuntoja oli Turun saaristossa ja erityisesti Paraisilla sekä Lappeenrannan alueella. Muutoinkin tartunnat keskittyivät siis rannikkoseuduille: Kemiin, Raahen ja Kotkan saaristoon, Raaseporiin, Kirkkonummelle sekä Helsingin Jollakseen.

Uusia tartunta-alueita näistä olivat Raasepori, Kirkkonummi ja Helsingin Jollas. Edellä mainittujen lisäksi tartuntoja oli saatu Lohjanjärven rantaseudulta, Kuopiosta ja Kiihtelysvaaralta. Aikaisempina vuosina tartuntoja on todettu muun muassa Närpiössä, Maalahdessa ja Sipoon saaristossa.

– Rokotetta suositellaan niille, jotka liikkuvat taudin esiintymisalueella maastossa lumettoman maan aikana, sanoo tieteellinen asiantuntija Heidi Åhman. Åhman työskentelee rokotetta valmistavan lääketehdas Pfizerin palveluksessa.

Mutta kannattaako satunnaisia marjastusreissuja ajatellen rokotuttaa itsensä? Heidi Åhman sanoo, että jokaisen pitää harkita riski omalla kohdallaan.

– Rokote toimii vähän niin kuin vakuutus.

Keski-Euroopassa puutiaisaivokuumetta on paljon

Rokote on tehokas, joskaan ei aivan 100-prosenttinen. Vuosien varrella on ollut  tapauksia, joissa rokottamatonkin henkilö on saanut puutiaisaivokuumeen.

Sairautta esiintyy paljon Baltiassa ja Keski-Euroopassa. Itävallassa rokote on ollut laajassa käytössä jo 1970-luvulta lähtien, ja siellä tautitapaukset ovat vähentyneet rajusti. 1980-luvun alussa sairastuneita oli vuosittain 500–600, mutta nykyisin enää noin 50. Noin 80 prosenttia väestöstä on saanut vähintään yhden annoksen rokotetta.

Jos on aikeissa lähteä vaikkapa patikoimaan tai muuten liikkumaan luonnossa Baltiaan, Saksaan, Itävaltaan, Sloveniaan, Unkariin, Tsekkiin tai Kroatiaan, voi olla syytä ottaa rokote.

Lähteenä myös www.thl.fi

Osalle sairastuneista jää pysyviä oireita

Puutiaisaivotulehduksen oireet tulevat usein kahdessa jaksossa. 1–3 viikkoa tartunnan jälkeen voi tulla kuumetta ja päänsärkyä, mutta oireet menevät ohi.

Noin viikon oireettoman jakson jälkeen osalla tartunnan saaneista alkaa aivojen, aivokalvojen tai selkäytimen tulehdus, joka aiheuttaa kuumetta, päänsärkyä, niskajäykkyyttä, valon arkuutta, pahoinvointia ja mahdollisesti myös neurologisia oireita, kuten tajunnanhäiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita.

Länsimaissa kuolemantapaukset ovat hyvin harvinaisia, mutta osalle potilaista jää pysyvästi muisti- ja tasapainohäiriöitä tai muita neurologisia oireita.

Tämä kevät on ainakin meillä ollut ennennäkemätön ja ennenkokematon punkkikevät.

Koirasta olen nyppinyt niitä parhaimmillaan viisikin yhtenä iltana. Omalla ihollanikin niitä on muutama harhaillut. Eilen tunsin silmäluomessani nipistyksen ja arvasin heti mistä oli kyse. Punkkihan sinne oli ennättänyt pureutua. Oli se rumannäköistä kun vanha ja ryppyinen silmäluomi vain venyi ja  venyi ennenkuin punkki irtosi.

Ilmaston lämpeämisen myötä on vain ajan kysymys milloin tuo aivokuumetta levittävä punkki leviää meille asti. En pelkää mutta silti aion tuon rokotuksen ottaa. Varmassa vara parempi, varsinkin kun luonnossa paljon oleskelee.

Punkit eivät pelota. Kerran olen tullut purruksi ja söin antibioottikuurin. Koira tarkastetaan aina lenkiltä tultua ja vielä illalla. Kesällä maalla tutkin myös itseni päivittäin. Kuusi punkkia on tänä keväänä ollut, niistä kaksi ehtinyt jo kiinnittyä koiraan. En aio rokotuttaa itseäni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla