Mieli on kesällä keveä, mutta vahinko saattaa silti tapahtua. Eläinkunnassamme ei montaa uhkaa ole, mutta muutama asia kannattaa pitää mielessä, kun luonnossa liikkuu.

1. Punkin purema

Punkkeja eli puutiaisia esiintyy erityisesti Ahvenanmaalla sekä Etelä- ja Keski-Suomessa. Ne viihtyvät aluskasvillisuudessa. Punkin purema on yleensä vaaraton, mutta punkki levittää myös borrelioosia, joka on hoitamattomana vakava sairaus

Ensihoito: Poista punkki punkkipihdeillä, tavallisilla pihdeillä tai sormin kevyesti painalla ja yhteen suuntaan pyörittämällä. Punkki pitäisi saada kokonaisena pois.

Tarkkaile puremaa muutamia päiviä. Jos siihen nousee laajeneva rengasihottuma, on syytä mennä lääkäriin.

Taustaa: Pelottaako punkki? Näillä paikkakunnilla on suurin riski saada puutiaisaivokuume

2. Mehiläisen tai ampiaisen pisto

Yksittäinen ampiaisen tai mehiläisen pisto on yleensä vaaraton. Suussa, nielussa tai kaulan alueella turvotus voi uhata hengitysteitä. Vaaratilanne syntyy myös, jos saa useita pistoksia yhtä aikaa tai on allerginen ampiais-ja mehiläismyrkyille. Allergisen on hyvä pitää mukanaan adrenaliinisumutetta.

Lääkäriin pitää mennä, jos pistoksesta tulee pahoinvointia, hengenahdistusta tai turvotusta kasvojen ja kaulan alueelle tai jos potilas on pieni lapsi.

Ensihoito: Kipua helpottaa kylmä vesi tai jääpala. Pistokohdan voi desinfioida haavanpuhdistusaineella. Kutinaan auttaa antihistamiini (esimerkiksi Zyrtec tai mieto kortisonivoide).

3. Käärmeen purema

Ainoa myrkyllinen käärme Suomessa on kyykäärme. Puremakohtaan jää kaksi neulanpiston kaltaista jälkeä. Kyy puree myös vedessä ja vastasyntynyt kyynpoikanenkin kehittää jo myrkkyä.

Puremakohta tulee kipeäksi ja turpoaa parin tunnin kuluessa. Kyyn pistoskohta punoittaa, siihen voi myös nousta rakkuloita ja potilas on huonovointinen. Oireet voivat lisääntyä 2–3 vuorokauden aikana ja vaihdella riippuen myrkyn määrästä, potilaan iästä, painosta, muista sairauksista, puremakohdasta ja liikkumisesta pureman jälkeen.

Ensihoito: Rauhoita potilas ja aseta puremakohta täydelliseen lepoon. Pidä puremakohta paikoillaan ja ota ensiavuksi kyypakkauksen kortisonitabletteja tai antihistamiinitabletteja. Sitten lääkäriin!

Lue myös: Oikea matka-apteekki voi pelastaa hengen – kanna näitä mukanasi

4. Myrkytykset

Parhaita neuvoja myrkytysten hoitoon saa ympäri vuorokauden Myrkytystietokeskuksesta 09-471 977. Sairaalaan on lähdettävä heti, jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, kouristuksia tai hän on tajuton. Lääkepurkki tai tuotepakkaus mukaan.

Ensihoito: Jos potilas on niellyt myrkkyä, älä okseta, ennen kuin selvität, onko se tarpeen. Se voi olla myös haitallista.

Iholle ja silmiin mennyt myrkky huuhdellaan haalealla, juoksevalla vedellä muutaman minuutin ajan. Jos suihkua ei ole, kaada vettä lasista. Jos aine on syövyttävää, huuhtelua jatketaan 15 minuuttia. Hengitetyn myrkyn ensihoito on raitis ilma ja lepo.

5. Sinilevä

Sinilevä on myrkyllistä eikä leväistä vettä tule käyttää juoma- tai pesuvetenä. Saunavedessä sinilevä pääsee erityisen helposti hengitysteiden kautta elimistöön. Myrkyllisellä vedellä ei myöskään saa kastella syötäviä kasvin osia kasvimaalla.

Sinilevä voi aiheuttaa ihottumaa, kutinaa ja rakkuloita, pahoinvointia, vatsakipua ja ripulia. Ne menevät ohi itsekseen oireenmukaisella hoidolla. Mitä tahansa vakavampia oireita kannattaa käydä näyttämässä lääkärillä.

Sinilevää voi yrittää tunnistaa kotikonstein. Jos levämassaa nostaa tikulla ja se ei tartu kiinni vaan hajoaa hippusiksi veteen, kyseessä on todennäköisesti sinilevä. Lasissa seisovassa vedessä levämassa nousee pintaan.

6. Lääkkeet

Suurin osa lasten myrkytyksistä aiheutuu lääkkeistä, jotka on jätetty pöydälle tai muualle ulottuville. Eli kun lapsenlapset tulevat kylään, lääkkeet lukkojen taakse!

Muista myös, että monet lääkkeet aiheuttavat auringon vaikutuksesta iholla punoitusta, kutinaa ja kirvelyä. Onko sinulla menossa tetrasykliini- tai doksisykliinikuuri? Käytätkö iholle annosteltavaa tulehduskipulääkettä? Silloin kannattaa suojautua erityisen hyvin auringolta, sillä nämä lääkeaineet voivat herkistää ihon auringon säteilylle ja iho saattaa palaa huomattavasti tavallista nopeammin.

Tarkista nämä, ennen kuin menet aurinkotuoliin!

7. Sienet ja kasvit

Älä poimi tai syö tuntematonta sientä! Jos epäilet sienimyrkytystä, yritä tunnistaa sieni ja arvioi nautittu määrä. Tarkista myrkytysvaara ja kysy hoito-ohjeet Myrkytystietokeskuksesta. Lääkehiiltä voi antaa.
Kasvimyrkytykseen voi kotihoitona antaa lääkehiiltä lapselle 1–2 g/painokiloa kohti kerta-annoksena ja aikuisille kerta-annoksena 50–100 g.

Osa kasveista reagoi iholla voimakkaasti auringonvalon kanssa. Ihottumaa, palovammoja ja rakkuloita aiheuttavat mm. karhunputki, koiranputki, mooseksenpalavapensas ja ukonputki, muun muassa jättiputki. Helleasussa ei pidä mennä ojanpenkan perkaukseen.

Viileällä vedellä valelu helpottaa polttelua. Rakkuloita ei saa puhkoa. Laaja-alaista rakkulaihottumaa on parasta näyttää terveyskeskuksessa.

8. Palovammat

Isot palovammat vaativat aina lääkärin hoitoa, kuten myös yli kämmenen kokoiset lievemmätkin.

Ensihoito: Jäähdytä vammaa kylmällä vedellä. Peitä steriilillä rasvasiteellä ja suojasiteellä. Rasvaisia voiteita ei suositella. Älä puhkaise rakkuloita. Tulehduskipulääkkeet helpottavat kipua.

9. Auringonpistos

Lämpösairauksien ehkäisyssä on tärkeintä huolehtiä riittävästä juomisesta ja suolan saannista. Auringonpistoksen oireita ovat päänsärky, pahoinvointi ja huimaus. Parasta hoitoa on runsas juominen ja lepo viileässä auringolta suojassa.

Lämpöhalvaus on huomattavasti vaarallisempi tila ja vaatii aina sairaalahoitoa. Sen oireita ovat sekavuus, pahoinvointi ja tajuttomuus.

Muista: Rusketus ei suojaa ihoa palamiselta

10. Suonenveto

Suonenveto on yleensä jalkojen vaiva ja vaarallinen, jos se sattuu uidessa. Kannattaa aina uida rannan suuntaisesti. Hoidoksi käy veden juominen, magnesium ja rauhallinen kävely. Hankalaan kramppiin voi ottaa tulehduskipulääkettä.

Lähteet: Etlehti.fi, Apteekin itsehoito-opas, www.ensiapuopas.com, Myrkytystietokeskus, Kandidaattikustannus Oy. Jorma Palo: Suomalainen lääkärikirja, WSOY. Kodin ensiapukirja ja Toimi oikein hätätilanteessa, Valitut Palat.

Aika eläkeiästä eteenpäin on merkittävä elämänvaihe. Seniorikouluttaja ja psykoterapeutti Marjatta Grahn kertoo, miten siihen voi valmistautua.

1. Etsi itsellesi esikuvia

Kiinnostu vanhemmista ihmisistä. Katsele ympärillesi. Mikä vanhoissa koskettaa sinua? Entä mitä toivot, että sinusta välittyisi niille, jotka sinut näkevät?

Ala kuvitella ja suunnitella omaa vanhenemistasi. Minkälainen vanha ihminen haluat olla?

2. Seuraa aikaasi

Kun pidät itsesi ajan tasalla, et syrjäänny. Lue lehtiä, seuraa uutisia ja ajankohtaisohjelmia.

Voit myös osallistua keskusteluihin nuorempien kanssa – siten pääset perille tämän hetken puheenaiheista.

3. Etsi sanoja itsellesi

On tärkeää lukea kirjoja, jotka sanottavat omia kokemuksiasi. Silloin et jää niiden kanssa yksin.

Myös huumori huojentaa. Esimerkiksi Eeva Kilven teokset Rajattomuuden aika ja aforismikokoelma Kuolinsiivous ilmaisevat hyvin sitä hämmennystä, joka meidät valtaa kun muutumme.

”-- minun täytyy hoitaa tämä vanhus, jossa asustan ja jonka etenevään haurastumiseen olen sidottu kuin rapistuvaan yksiöön.” (Kuolinsiivous, 2012)

Meissä on iätön tarkkaileva minä, vanhus, nuori ja lapsi.

4. Tutustu muuttuvaan ulkonäköösi

...ja opi pitämään siitä. Ulkonäön muokkaamista ei tarvita. Älä säikähdä muutoksia – ja kun kuitenkin säikähdät, katso peiliin ja näe kuvasi hyväksi. Muista, miten murrosikäisenä katsoit peiliin ja aloit etsiä uutta nuoren naisen tai nuoren miehen olemustasi.

5. Vanhenemista ei tarvitse peitellä

Vaateta itsesi kuitenkin niin, ettet tunne hankaluutta tai häpeää ulkoisesta olemuksestasi, jotta siitä ei tulisi estettä vuorovaikutukselle. Kun voit olla huolitellusti huoleton ulkonäkösi suhteen, saat itseluottamusta ja olet vapaa kohtaamisiin.

Joka tapauksessa edustat vanhaa ihmistä. Mieti: minkälainen vanhuuden edustaja olet?

6. Säilytä kiinnostuksesi

Pysy uteliaana loppuun asti. Ole kiinnostunut sukupolvien ketjusta ja sukusi nuorimmistakin jäsenistä.
 

Lue Marjatta Grahnin henkilöhaastattelu ET-lehden numerosta 19/2017.

Paikoilleen jämähtäminen aiheuttaa tutkitusti terveyshaittoja, mutta jo lyhytkin jaloittelu puolen tunnin välein muun muassa alentaa verenpainetta.

 

Liikuntataukojen vaikutusta muun muassa sydänriskeihin selvitettiin vastikään tutkimuksessa, johon osallistui 24 ylipainoista kakkostyypin diabeetikkoa. He istuivat kahdeksan tunnin mittaisia jaksoja, jotka keskeytettiin puolen tunnin välein.

Taukojen aikana tutkittavat joko kävelivät kolme minuuttia tai tekivät kolmen minuutin lihastreenin jumppavideon tahtiin. Kolmannella kerralla osallistujat istuivat keskeytyksettä kahdeksan tuntia.

Tutkimuksen perusteella sekä kolmen minuutin kävely että kolmen minuutin lihastreeni laskivat koehenkilöiden verenpainetta ja veren noradrenaliinipitoisuuksia.

Huomattavia vaikutuksia

Verenpaine mitattiin levossa tunnin välein ja noradrenaliinipitoisuus sekin toistuvasti.

Verenpainevaikutukset olivat huomattavia, sillä osallistujien systolinen verenpaine laski noin 15 mmHg ja diastolinen verenpaine 9 mmHg niinä koepäivinä, jolloin istuminen keskeytettiin kävelyllä tai lihasharjoittelulla.

Lue myös: Tämä yllättävä asia laskee tehokkaasti verenpainettasi

Havainnot viittaavat fyysiseen passiivisuuteen liittyvien terveyshaittojen kumoutuvan tai ainakin lievittyvän, kun puolen tunnin välein nousee ylös ja jaloittelee muutaman minuutin. Tulokset tukevat viimevuosina kertynyttä tutkimustietoa fyysisen passiivisuuden terveyshaitoista, mutta osoittavat myös keinon välttyä ainakin osalta haitoista.

Tutkimus julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.

Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tämä on osittain Potilaan Lääkärilehden tuottamaa aineistoa. Potilaan Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu.