Mieli on kesällä keveä, mutta vahinko saattaa silti tapahtua. Eläinkunnassamme ei montaa uhkaa ole, mutta muutama asia kannattaa pitää mielessä, kun luonnossa liikkuu.

1. Punkin purema

Punkkeja eli puutiaisia esiintyy erityisesti Ahvenanmaalla sekä Etelä- ja Keski-Suomessa. Ne viihtyvät aluskasvillisuudessa. Punkin purema on yleensä vaaraton, mutta punkki levittää myös borrelioosia, joka on hoitamattomana vakava sairaus

Ensihoito: Poista punkki punkkipihdeillä, tavallisilla pihdeillä tai sormin kevyesti painalla ja yhteen suuntaan pyörittämällä. Punkki pitäisi saada kokonaisena pois.

Tarkkaile puremaa muutamia päiviä. Jos siihen nousee laajeneva rengasihottuma, on syytä mennä lääkäriin.

Taustaa: Pelottaako punkki? Näillä paikkakunnilla on suurin riski saada puutiaisaivokuume

2. Mehiläisen tai ampiaisen pisto

Yksittäinen ampiaisen tai mehiläisen pisto on yleensä vaaraton. Suussa, nielussa tai kaulan alueella turvotus voi uhata hengitysteitä. Vaaratilanne syntyy myös, jos saa useita pistoksia yhtä aikaa tai on allerginen ampiais-ja mehiläismyrkyille. Allergisen on hyvä pitää mukanaan adrenaliinisumutetta.

Lääkäriin pitää mennä, jos pistoksesta tulee pahoinvointia, hengenahdistusta tai turvotusta kasvojen ja kaulan alueelle tai jos potilas on pieni lapsi.

Ensihoito: Kipua helpottaa kylmä vesi tai jääpala. Pistokohdan voi desinfioida haavanpuhdistusaineella. Kutinaan auttaa antihistamiini (esimerkiksi Zyrtec tai mieto kortisonivoide).

3. Käärmeen purema

Ainoa myrkyllinen käärme Suomessa on kyykäärme. Puremakohtaan jää kaksi neulanpiston kaltaista jälkeä. Kyy puree myös vedessä ja vastasyntynyt kyynpoikanenkin kehittää jo myrkkyä.

Puremakohta tulee kipeäksi ja turpoaa parin tunnin kuluessa. Kyyn pistoskohta punoittaa, siihen voi myös nousta rakkuloita ja potilas on huonovointinen. Oireet voivat lisääntyä 2–3 vuorokauden aikana ja vaihdella riippuen myrkyn määrästä, potilaan iästä, painosta, muista sairauksista, puremakohdasta ja liikkumisesta pureman jälkeen.

Ensihoito: Rauhoita potilas ja aseta puremakohta täydelliseen lepoon. Pidä puremakohta paikoillaan ja ota ensiavuksi kyypakkauksen kortisonitabletteja tai antihistamiinitabletteja. Sitten lääkäriin!

Lue myös: Oikea matka-apteekki voi pelastaa hengen – kanna näitä mukanasi

4. Myrkytykset

Parhaita neuvoja myrkytysten hoitoon saa ympäri vuorokauden Myrkytystietokeskuksesta 09-471 977. Sairaalaan on lähdettävä heti, jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, kouristuksia tai hän on tajuton. Lääkepurkki tai tuotepakkaus mukaan.

Ensihoito: Jos potilas on niellyt myrkkyä, älä okseta, ennen kuin selvität, onko se tarpeen. Se voi olla myös haitallista.

Iholle ja silmiin mennyt myrkky huuhdellaan haalealla, juoksevalla vedellä muutaman minuutin ajan. Jos suihkua ei ole, kaada vettä lasista. Jos aine on syövyttävää, huuhtelua jatketaan 15 minuuttia. Hengitetyn myrkyn ensihoito on raitis ilma ja lepo.


5. Sinilevä

Sinilevä on myrkyllistä eikä leväistä vettä tule käyttää juoma- tai pesuvetenä. Saunavedessä sinilevä pääsee erityisen helposti hengitysteiden kautta elimistöön. Myrkyllisellä vedellä ei myöskään saa kastella syötäviä kasvin osia kasvimaalla.

Sinilevä voi aiheuttaa ihottumaa, kutinaa ja rakkuloita, pahoinvointia, vatsakipua ja ripulia. Ne menevät ohi itsekseen oireenmukaisella hoidolla. Mitä tahansa vakavampia oireita kannattaa käydä näyttämässä lääkärillä.

Sinilevää voi yrittää tunnistaa kotikonstein. Jos levämassaa nostaa tikulla ja se ei tartu kiinni vaan hajoaa hippusiksi veteen, kyseessä on todennäköisesti sinilevä. Lasissa seisovassa vedessä levämassa nousee pintaan.

6. Lääkkeet

Suurin osa lasten myrkytyksistä aiheutuu lääkkeistä, jotka on jätetty pöydälle tai muualle ulottuville. Eli kun lapsenlapset tulevat kylään, lääkkeet lukkojen taakse!

Muista myös, että monet lääkkeet aiheuttavat auringon vaikutuksesta iholla punoitusta, kutinaa ja kirvelyä. Onko sinulla menossa tetrasykliini- tai doksisykliinikuuri? Käytätkö iholle annosteltavaa tulehduskipulääkettä? Silloin kannattaa suojautua erityisen hyvin auringolta, sillä nämä lääkeaineet voivat herkistää ihon auringon säteilylle ja iho saattaa palaa huomattavasti tavallista nopeammin.

Tarkista nämä, ennen kuin menet aurinkotuoliin!

7. Sienet ja kasvit

Älä poimi tai syö tuntematonta sientä! Jos epäilet sienimyrkytystä, yritä tunnistaa sieni ja arvioi nautittu määrä. Tarkista myrkytysvaara ja kysy hoito-ohjeet Myrkytystietokeskuksesta. Lääkehiiltä voi antaa. Kasvimyrkytykseen voi kotihoitona antaa lääkehiiltä lapselle 1–2 g/painokiloa kohti kerta-annoksena ja aikuisille kerta-annoksena 50–100 g.

Osa kasveista reagoi iholla voimakkaasti auringonvalon kanssa. Ihottumaa, palovammoja ja rakkuloita aiheuttavat mm. karhunputki, koiranputki, mooseksenpalavapensas ja ukonputki, muun muassa jättiputki. Helleasussa ei pidä mennä ojanpenkan perkaukseen.

Viileällä vedellä valelu helpottaa polttelua. Rakkuloita ei saa puhkoa. Laaja-alaista rakkulaihottumaa on parasta näyttää terveyskeskuksessa.

8. Palovammat

Isot palovammat vaativat aina lääkärin hoitoa, kuten myös yli kämmenen kokoiset lievemmätkin.

Ensihoito: Jäähdytä vammaa kylmällä vedellä. Peitä steriilillä rasvasiteellä ja suojasiteellä. Rasvaisia voiteita ei suositella. Älä puhkaise rakkuloita. Tulehduskipulääkkeet helpottavat kipua.

9. Auringonpistos

Lämpösairauksien ehkäisyssä on tärkeintä huolehtiä riittävästä juomisesta ja suolan saannista. Auringonpistoksen oireita ovat päänsärky, pahoinvointi ja huimaus. Parasta hoitoa on runsas juominen ja lepo viileässä auringolta suojassa.

Lämpöhalvaus on huomattavasti vaarallisempi tila ja vaatii aina sairaalahoitoa. Sen oireita ovat sekavuus, pahoinvointi ja tajuttomuus.

Muista: Rusketus ei suojaa ihoa palamiselta

10. Suonenveto

Suonenveto on yleensä jalkojen vaiva ja vaarallinen, jos se sattuu uidessa. Kannattaa aina uida rannan suuntaisesti. Hoidoksi käy veden juominen, magnesium ja rauhallinen kävely. Hankalaan kramppiin voi ottaa tulehduskipulääkettä.

Lähteet: Etlehti.fi, Apteekin itsehoito-opas, www.ensiapuopas.com, Myrkytystietokeskus, Kandidaattikustannus Oy. Jorma Palo: Suomalainen lääkärikirja, WSOY. Kodin ensiapukirja ja Toimi oikein hätätilanteessa, Valitut Palat.

Kesän pikku haaverit hoituvat lääkekaapin avulla, mutta tositilanteessa kännykkä auttaa vaikka elvyttämään.

1. Mitkä ovat yleisimmät ensiapua vaativat tilanteet kesämökeillä?

Tavanomaiset lomailijan vammat syntyvät kesäpuuhissa: auringonpaisteessa oleskellessa ja ulkosalla touhutessa sekä luonnossa liikkuessa. Seurauksena on auringonpistoja, palovammoja, hyönteisten pistoja, haavoja ja nyrjähdyksiä.

2. Paljain jaloin kävely on kesän nautintoja. Entä jos astun lasinsiruun tai naulaan?

Puhdista haava heti vedellä. Jos vesihuuhtelu ei putsaa haavaa kunnolla tai siihen jää esimerkiksi lasia, on käytävä lääkärissä.

Jos kyseessä on viiltohaava, laita sen reunat yhteen haavansulkijateipillä tai laastarilla. Tyrehdytä verenvuoto ja peitä haava sidetaitoksella. Tarkista, onko haavan saaneen jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Tulehtunut haava punoittaa ja kuumottaa. Sitä voi myös särkeä. Jos oireet eivät helpota, vaikka haavaa puhdistaa lisää, on mentävä lääkäriin.

Runsaasti vuotavaa haavaa pitää painaa sormin tai kämmenellä ja peittää se sitten painesiteellä.

3. Mistä tunnistaa auringonpistoksen?

Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja heikotuksen tunne. Auringosta on syytä siirtyä pois ja vilvoitella itseään viileällä vedellä tai kylmillä kääreillä pään ja kaulan alueella. Vettä pitää juoda, vaikka ei janottaisikaan.

4. Minkä kokoisen palovamman voi hoitaa omatoimisesti ja miten se tapahtuu?

Palovammasta kärsivän omaa kämmentä pienempää vammaa voi hoitaa itse, ellei se ala tulehtua eikä siinä ole rakkuloita. Palanut iho punoittaa, turpoaa ja on kivulias. Syvemmässä palovammassa ihoon nousee myös rakkuloita.

Viilennä vammautunutta ihoa kymmenisen minuuttia vedellä. Varo jäädyttämästä ihoa.

Rakkulainen iho pitää suojata suojasiteellä. Älä riko rakkuloita.

5. Millaisia ensiaputarvikkeita mökille pitää varata?

SPR suosittelee seuraavia: ensiapuside, haavanpuhdistuslaput, haavateippi ja laastarit, kertakäyttökäsineet, kylmäpakkaus, pikasiteet, pinsetit tai punkkipihdit, sakset, sidetaitokset, suojapeite ja tukiside.

Lisäksi kannattaa varata mukaan kuumemittari, aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta.

6. Entä lääkevarasto?

Mökin lääkekaapista pitäisi löytyä ainakin antihistamiinivalmiste, kortisonivoide, kyypakkaus, lääkehiiltä, maitohappobakteereita ja matkapahoinvointi-, ripuli- ja ummetus- sekä tulehduskipulääke. Lisäksi jokaisen mökkeilijän on varmistettava henkilökohtaisten lääkkeidensä riittävyys. Älä käytä vanhentuneita tai talven yli väärin säilytettyjä lääkkeitä.

7. Riittävätkö aikuiselle käärmeenpureman hoidoksi kyypakkauksen pillerit?

Eivät riitä, kaikenikäisten on käytävä lääkärissä. Kyypakkauksen kaksi kortisonipilleriä ovat ensiapu. Ne voivat hillitä mahdollisia allergisia reaktioita. Jos purema on jalassa, se kannattaa lastoittaa. Pureman saanut kannetaan paikalta. Pureman saanutta raajaa ei nimittäin pitäisi liikutella. Raajan pitäminen koholla on suositeltavaa.

Lue myös: Kevään ensiapuopas puremiin, pistoksiin ja vammoihin

8. Miten lastoittamisesta selviää, jos ei ole sitä koskaan tehnyt?

Avaa SPR:n nettisivut punainenristi.fi ja klikkaa otsikko "Opi ensiapua". Sieltä löydät 1-2 minuutin mittaisia videoita, jotka opastavat toimintaan eri tilanteissa. Videoiden avulla voi harjoitella rauhassa kotona.

SPR järjestää jatkuvasti ensiapukursseja eri puolilla maata. Peruskurssi kestää 16 tuntia ja sen hinta on paikkakunnasta riippuen 92-107 euroa.

9. Mökillä ei aina ole tietokonetta. Voiko ensiapuohjeita ladata kännykkään?

Kyllä. SPR:n ilmaisessa mobiilisovelluksessa on ohjeet 24 erilaisen onnettomuus- ja tapaturmatilanteen tai sairauskohtauksen varalta ja samat opastusvideot kuin nettisivuilla.

Sovelluksesta voi myös soittaa suoraan 112-hätänumeroon niin, että hätäkeskus näkee soittajan sijainnin karttakoordinaatteina. Sovelluksen löytää sovelluskaupoista hakusanoilla Punainen Risti. Ensiapuohjeita voi seurata kännykästä, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.

Katso opetusvideo: Näin lataat kännykkääsi ensiapusovelluksen

10. Miten toimin, jos joku menee tajuttomaksi?

Ensimmäiseksi yrität herättää hänet puhuttelemalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti hätänumeroon 112 ja pane puhelimen kaiutin päälle. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä osoitteessa olet. Sen jälkeen odota ohjeita sulkematta puhelinta. Noudata hätäkeskuksen antamia neuvoja. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

11. Millaista ensiapua tajuttomalle henkilölle annetaan?

Tärkeintä on turvata hänen hengityksensä, joten tarkista ensin, hengittääkö hän. Aseta hänet selälleen ja kohota hänen leukaansa. Kokeile poskellasi, tunnetko ilmavirran hänen suustaan.

Jos tajuton hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa, kunnes ensihoitaja tai lääkäri on paikalla ja voi ottaa hänestä vastuun.

Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys. Paina keskeltä rintalastaa 30 kertaa ja puhalla sitten 2 kertaa ilmaa tajuttoman keuhkoihin niin että rintakehä nousee. Jatka samalla 30:2-rytmillä tauotta, kunnes ammattihenkilö on ehtinyt paikalle.

Punaisen Ristin sivuilla ja mobiilipalvelussa on opastusvideot myös elvytyksestä.

12. Onko muita numeroita kuin 112, jotka pitää laittaa näkyville?

Ainakin Myrkytystietokeskus 09471 977 ja meripelastus 0294 1000. Kirjaa myös oma numerosi, mökin tarkka osoite, reittiohje ja karttakoordinaatit. SPR:n sivuilta voit tulostaa tätä varten kätevän turvataulun.

Asiantuntijana Punaisen Ristin terveyden ja ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Varmista apu perille

Lataa 112-sovellus

112 Suomi -kännykkä-sovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Kun soitat 112-hätänumeroon sovelluksen kautta, hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi, vaikka et itse sitä tietäisi.

Saat Ilmaiseksi

Maksuton sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa, joiden sovelluskaupasta se löytyy. Lisää tietoa ja sovelluksen asennusohjeet saat Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta www.112.fi

Jo 40 000 x apua

Digian ja Hätäkeskuslaitoksen kehittämän sovelluksen avulla on soitettu jo 40 000 hätäpuhelua.

Vinkit antoi Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.