Juilii, pistää, tykyttää, muljahtelee, ahdistaa. Sydänalassa voi olla monenlaisia tuntemuksia, mutta ihan kaikista ei tarvitse huolestua. Vaaralliset oireet pitää kuitenkin tunnistaa ja ottaa tosissaan.

1. Raskaan päivän päätteeksi rintaa juilii. Onkohan sydämessä vikaa?

Sydänperäisen rintakivun tunnistaa siitä, että se tulee yleensä rasituksessa, kestää 10 minuuttia tai vähemmän ja menee lepäämällä ohi.

Tällaista on esimerkiksi sepelvaltimotaudin aiheuttama kipu. Sille on ominaista puristava tunne sydänalassa.

Pidempään, tunti- tai päiväkausia tai jopa kuukausia samanlaisena jatkuva kipu, joka ei helpota levossa tai pahene rasituksessa, ei useinkaan johdu sydämestä. Se voi olla esimerkiksi rintakehän luu- tai lihaskipua.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Pistävä kipu voi olla myös lihaskipua.

Pistävä tai viiltävä, yhdessä pisteessä tuntuva kipu voi olla rintakehän luu- tai lihaskipua, joka on vaaratonta ja melko yleistä. Se voi tuntua myös, kun hengität keuhkot täyteen happea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lihaskivun tunnistaa siitä, että kipu pahenee, kun painelet rintakehän lihaksia. Sen sijaan sydänvaiva ei tunnu omilla sormilla painelemalla.

Jos pitkäaikainen rintakehän kipu ei lopu, sekin on syytä tutkituttaa.

2. Kun olen stressaantunut, sydän tykyttää tavallista nopeammin. Kärsinkö rytmihäiriöstä?

Stressin aiheuttamat tuntemukset johtuvat elimistöä kiihdyttävästä hermostosta, joka saa sydämen lyömään nopeammin. Elimistö ikään kuin valmistautuu taisteluun tai pakenemiseen.

Joskus stressaantuneena voi tuntua, että sydän lyö voimakkaammin. Jos pulssi on nopea mutta tasainen, hätää ei yleensä ole.

Jos pulssia tunnustellessa huomaa, että sydämen rytmi on hyvin epätasainen, kyse on rytmihäiriöstä.

Muljahtelu ja hypähtely ovat pääosin vaarattomia.

Yleinen rytmihäiriö on eteisvärinä, jossa sydän ei lyö normaalia tasaista lyöntiä, vaan epärytmissä aivan miten sattuu. Eteisvärinä ei ole välittömästi hengenvaarallinen rytmihäiriö, mutta kohtauksen tullessa on hyvä hakeutua sydänfilmiin.

Jos rytmihäiriötuntemusten lisäksi tulee hengenahdistusta tai rintakipua, pitää soittaa hätänumeroon.

3. Väsyneenä sydän muljahtelee ja hypähtelee. Onko tämä vakavaa?

Muljahtelu ja hypähtely ovat pääosin vaarattomia sydämen lisälyöntituntemuksia. Lisälyönnit tuntee tyhjästä välistä pulssissa sykettä tunnustellessa. Niitä tulee tyypillisesti lepotilassa, ja rasituksessa ne häviävät.

On hyvin tavallista, että stressi ja väsymys lisäävät näitä tuntemuksia.

Lisälyönnit tuntuvat voimakkaina vasemmalla kyljellä maatessa. Jos iän myötä sydämen muljahtelua ja hypähtelyä alkaa tuntua rasituksessa ja lisäksi verenpaine on koholla, kannattaa mennä lääkäriin. Ikääntymisen myötä paksuuntuva sydänlihas on alttiimpi myös eteisvärinälle.

4. Keskellä rintaa polttelee ja puristaa. Närästystä vai sydäninfarkti?

Yllättävä ja polttava rintakipu voi olla sydäninfarktin oire, joka sekoitetaan närästykseen.

Närästyksessä mahahapponeste kulkeutuu ruokatorveen ja hapanta nestettä voi nousta suuhun. Sydäninfarkti on äkillisen hapenpuutteen aiheuttama vaurio sydänlihaksessa.

Infarkti iskee rasituksessa, närästys levossa.

Sydänvaiva ilmaantuu rasituksessa. Jos esimerkiksi portaita noustessa tai painavia taakkoja kantaessa rintaa alkaa äkillisesti polttaa ja puristaa, kyse voi olla sydänoireesta, jonka vuoksi on syytä hakeutua nopeasti hoitoon. Miehillä sydäninfarkti oirehtii usein juuri näin.

Sen sijaan närästys ilmaantuu levossa, esimerkiksi raskaan aterian jälkeen makuulle käydessä tai kesken yöunien.

5. Mikä on hiljainen sydäninfarkti?

Se on sydäninfarkti, joka ei aiheuta oireita ja voi jäädä huomaamatta.

Sydäninfarktin tavallisin syy on sepelvaltimotaudin aiheuttama sepelvaltimon tukos, joka tuottaa yleensä tuntuvia oireita. Jos tukos tulee sepelvaltimosta haarautuviin pienempiin valtimoihin, oireita ei välttämättä tunnu.

Liikunta on paras tapa ehkäistä sydänvaivoja.

Ainoa keino ehkäistä sydäninfarkteja on huolehtia elintavoista. Liikkuminen kannattaa: paljon liikkuvilla sydämen tärkeisiin valtimoihin syntyy ohitussuonia eli pieniä verisuonia, jotka huolehtivat sydämen verenkierrosta.

Ohitussuonien ansiosta sydän toimii, vaikka suurimmat valtimoverisuonet olisivat pitkälle ahtautuneet.

6. Mistä tunnistaa henkeä uhkaavan sydäninfarktin?

Tyypillinen oire on äkillinen uusi kipu, joka tuntuu laajalla alueella rintalastan takana. Kipu voi säteillä kaulaan, lapojen taakse, leukaperiin tai yläraajoihin.

Sydäninfarkti voi aiheuttaa myös pelkkää säteilykipua. Infarktikivulle on tyypillistä, että tuntemus kiristyy parin kolmen päivän aikana.

Soita nopeasti hätänumeroon.

Oireena voi kivun sijaan olla myös ahdistava, pakahduttava ja painava olo laajalla alueella rintakehässä. Tunne pahenee muutamassa päivässä. Sitä kuvaa sen englanninkielinen termi chest discomfort – discomfort tarkoittaa epämukavaa.

Tuntemus on tyypillisempi naisten sydäninfarktissa, mutta voi ilmetä myös miehillä. Näissä oireissa pitää soittaa nopeasti 112.

7. Herään öisin hengenahdistukseen. Otan ikkunasta happea ja olo helpottaa. Sydämen vajaatoimintaako?

Pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta aiheuttaa yöllistä hengenahdistusta makuuasennossa.

Vajaatoimintaa sairastavalla on kuitenkin usein paljon muitakin oireita: esimerkiksi suorituskyky heikkenee lyhyen ajan sisällä ja jalat turpoavat. Jos huomaa näitä oireita, on hyvä hakeutua lääkäriin.

8. Mistä erottaa huonosta kunnosta tai sydänvaivasta johtuvan hengästymisen?

Se ei ole aivan helppoa. Hengästyminen ja rasituksessa väsyminen voivat kertoa huonosta kunnosta.

Jos rasitusväsyminen on tullut vuosien saatossa, taustalla voi olla vain liikunnan puutetta: tämän voi huomata siitä, että ei jaksa nousta portaita yhtä hyvin kuin muutama vuosi aiemmin.

Paljon liikkuva huomaa muutoksen helpommin.

Sen sijaan hapen loppumisen tunne ja nopeasti edennyt yleinen väsymys voivat kertoa sydänperäisestä sairaudesta.

Jos kunto on huonontunut nopeasti, esimerkiksi puolen vuoden sisällä, taustalla voi olla sydänvaiva. Säännöllisesti liikkuva huomaa muutoksen helpommin: jos vielä hiljattain on jaksanut esimerkiksi 15 kilometrin pyörälenkin helposti, mutta nyt enää vaivoin 10 kilometriä, asia kannattaa selvittää.

9. Millaiset sydänsairaudet iskevät tyypillisimmin 60 ikävuoden jälkeen?

Esimerkiksi sepelvaltimotaudin tai eteisvärinän todennäköisyys kasvaa iän myötä. Ihmisen ikääntyessä myös sydän ikääntyy ja sydänlihas jäykistyy, mikä aiheuttaa suorituskyvyn laskua ja hengästymistä rasituksessa. Sydämen jäykistymiseen liittyvät oireet ilmaantuvat tyypillisesti kuitenkin vasta 80 ikävuoden jälkeen.

Eläkkeelle jäädessä rasitusväsymys voi lisääntyä siksi, että liikunta on jäänyt vähemmälle ja painoa on kertynyt. Paras tapa ehkäistä sydämen jäykistymistä on läpi elämän jatkuva liikunta.

Asiantuntijana Sydänliiton ylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri Anna-Maria Hekkala.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 1/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla