Melanooma yleistyy nopeasti Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutos kannattaa mennä näyttämään lääkärille.
Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.
Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi:
Jos polvea tai lonkkaa kolottaa lenkin jälkeen, jaa rasitusta usealle päivälle ja kokeile kylmä- tai lämpöpakkauksia. Nivelkipujen vuoksi liikuntaa ei kannata lopettaa.
On tavallista, että rasitus saa aikaan polvikipuja. Rasituskivun takia ei tarvitse lopettaa liikuntaharrastusta. Kokeile lyhentää lenkkien kestoa tai jaa kuormitusta useammalle päivälle. Puolittamisen periaate voi myös auttaa: jos ennen lenkkeilit neljä kilometriä kerrallaan, jaa se kahteen kahden kilometrin lenkkiin eri viikonpäiville.
Kivun hoitona voit kokeilla kylmä- tai lämpöpakkauksia ja kuuriluontoisesti särkylääkettä, esimerkiksi parasetamolia.
Ikä itsessään ei ole kipujen syy. Iän myötä kuitenkin yleistyvät monet sairaudet, jotka tuntuvat kehossa. Yli 55-vuotiaita alkavat vaivata varsinkin tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kuten polven nivelrikko. Ikääntyessä moni vähentää liikkumistaan ehkä huomaamattaankin ja lisäksi rasituksista toipuminen pitkittyy. Se altistaa kivuille ja kolotuksille.
Kipuja voi liittyä myös esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja joihinkin syöpätauteihin.
Se ei ole aina mahdollista. Ilman nivelrikkoakin nivel voi jatkaa kipuilua esimerkiksi kaatumisen seurauksena.
Jos useampi nivel kipuilee samanaikaisesti, kyse voi olla alkavasta nivelsairaudesta. Nivelrikkokivun voi tunnistaa siitä, että se on jomottavaa ja sitä esiintyy tietyissä nivelissä: yleensä sormien kärkinivelissä, peukalon tyvessä, polvessa ja lonkassa. Kipu on paikallista. Esimerkiksi polven nivelrikossa kipu tuntuu polven kohdalla, lonkan nivelrikossa puolestaan reiden etupinnalla tai pakarassa. Nivelissä on yleensä aamujäykkyyttä, joka menee lyhyessä ajassa ohi.
Nivelrikkokivut ovat toistuvia ja jatkuvia, kun taas lihasrasituksen aiheuttama lihaskipu paranee muutamassa päivässä hoidotta kokonaan. Sisäelinperäinen kipu on puolestaan usein säteilevää ja vaikea paikantaa.
Lihaksia vahvistamalla ja liikkuvuutta lisäämällä voi ehkäistä kipuja.
Jos kivut eivät helpotu kotikonstein ja ne vaikeuttavat selvästi päivittäisiä toimia tai yöunta, on hyvä käydä lääkärillä. Turvonnut nivel ja siihen liittyvä kuumeilu tai yöllinen leposärky, joka ei helpota, on aina syytä tutkituttaa. Joskus oireiden syy jää epäselväksi lääkärikäynnistä huolimatta. Esimerkiksi niskahartia- tai -selkäalueen kipuilulle ei usein löydetä selkeää syytä.
Jäykistyminen liittyy tavallisesti nivelten liikkuvuuden vähenemiseen ja lihasvoiman hupenemiseen. Moni tuntee nämä muutokset kropassaan 50–60-vuotiaana. Jäykkyys itsessään ei ole kivuliasta, mutta voi johtaa siihen, että kipuilua tulee.
Heikentyneen lihasvoiman vuoksi muun muassa kaatumisia ja venähdyksiä tulee aikaisempaa helpommin ja niistä palautuminen on hitaampaa kuin nuorena. Myös muutokset ryhdissä voivat aiheuttaa rasituskipuja. Lihaksia vahvistamalla ja liikkuvuutta lisäämällä voi ehkäistä näitä kipuja.
Et. Tavallinen kuntoliikunta ehkäisee vahinkoja ja on hyvä kivun hoitomuoto eri sairauksissa, myös keskivaikeassa nivelrikossa. Liikkumattomuus puolestaan johtaa elimistön haurastumiseen ja elintoimintojen hidastumiseen.
Tutkimusten mukaan lievässä tai alkavassa nivelrikossa nivelten kuormittaminen liikunnalla ei nopeuta nivelrikon etenemistä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa seurattiin lievää nivelrikkoa sairastavia naisia, jotka kävivät hyppelyä sisältävillä liikuntatunneilla. Tutkimusjakson lopussa heidän nivelensä tutkittiin ja huomattiin, että nivelvauriot eivät olleet lisääntyneet. Kävi ilmi, että hyppelyliikunta oli parantanut naisten reisi-sääriluun nivelen rustojen laatua.
Jos kuumottaa ja turvottaa, laita kylmää. Jos kolottaa ja jomottaa, anna lämpöä.
Jos suosikkilaji tuottaa iloa mutta aiheuttaa toistuvasti kipua, fysioterapeutin tai kuntovalmentajan ohjauksessa tehdyistä harjoituksista voi olla hyötyä. Joskus on vältettävä hyvin raskaita liikkeitä. Esimerkiksi selkärankaosteoporootikoille ei suositella voimakkaita selän taivutuksia.
Kotihoitona voi kokeilla kylmä- tai lämpöhoitoa. Kylmälämpö-pakkauksia myydään apteekeissa. Lämpöpakkaukseksi käy vaikka mikrossa lämmitettävä jyväpussi. Jos niveltä kuumottaa ja turvottaa, laitetaan kylmää. Jos kolottaa ja jomottaa, annetaan lämpöä. Laita ihon ja pakkauksen väliin esimerkiksi pyyhe ja pidä 5–15 minuuttia kerrallaan useamman kerran päivässä. Voit kokeilla tukiliiviä tai polvitukea.
Liikunnalla on kipua lievittävä vaikutus. Myös mukavien ihmisten seura saa ajatukset pois kivuista. Parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä kannattaa käyttää harkitusti ja kuuriluontoisesti.
Monet arvelevat lihaskipujensa syyksi statiineja. Tutkimusten mukaan statiinien aiheuttamat kivut ovat kuitenkin harvinaisia. 5–10 prosentilla statiinien käyttäjistä on lieviä lihaskipuja ja lihasheikkoutta. Tutkimuksissa myös lumelääkettä saaneilla on ollut lihaskipuja. Jos kokee saavansa lihaskipuja statiineista, kannattaa keskustella asiasta lääkärin kanssa.
Lihavuus ja isot nivelvammat ovat perinnöllisyyttä merkittävämpiä riskitekijöitä.
Vitamiini-, antioksidantti- tai yrttilisien vaikutuksesta kipuun ei ole vahvaa lääketieteellistä näyttöä. Yksittäisten vitamiinien saanti ei itsessään vaikuta kipujen esiintyvyyteen, mutta ravintoaineita toki tarvitaan monipuolisesti terveyden ylläpitämiseen. Jos ruokavalio on ravitsemussuositusten mukainen, tarvittavat ravintoaineet saa ruuasta.
Jos kolotusten syy on todettu sairaus, kuten nivelrikko, perimällä on merkitystä. Nivelrikossa lihavuus ja isot nivelvammat ovat kuitenkin perinnöllisyyttä merkittävämpiä riskitekijöitä.
On pohdittu, heikentyykö elimistön oma kipua vaimentava järjestelmä vanhemmiten, mikä aiheuttaisi kiputunnon herkistymisen. Vankkaa näyttöä ei kuitenkaan ole. Iäkkäällä erityisesti vatsa-alueen kivut ja sydänkivut saattavat puolestaan vaimentua, eikä näiden alueiden vaivoja tunnisteta yhtä herkästi kuin nuorempana.
Asiantuntijoina fysiatrian professori Jari Arokoski, Helsingin yliopisto, ja fysiatrian erikoislääkäri Timo Pehkonen, Oulun kaupungin kuntoutuspalvelut.
Juttu on julkaistu ET lehdessä 6/2018
Pysy liikkeellä
Liikkuessa ja arkiaskareissa tuntuvien pienten kipujen ei tarvitse estää liikkumista. Liikunta on lääkettä,
kun taas liikkumattomuus voi pahentaa kolotuksia.
Hae apua
Jos kipu heikentää unen ja elämän laatua, älä pitkitä hoitoon hakeutumista. Tehokkaalla hoidolla kivun pitkäaikaistuminen voidaan estää. Tuki- ja liikuntaelinkivuissa fysiatrit ja fysioterapeutit ovat hyviä
asiantuntijoita.
Hyväksy
Täydellinen kivuttomuus voi olla mahdoton tavoite ammattiavusta ja hyvästä omahoidosta huolimatta. Hyvä tavoite on, että kipuilu pysyy aisoissa niin, että toimintakyky säilyy.
Tämä herkku on kehoa hoitava terveyspommi. Sen hyvät vaikutukset löytyvät myös apteekin hyllyltä.
Makeakaan mansikka ei sisällä juuri lainkaan energiaa, mistä syystä se sopii mainiosti linjoistaan huolta pitävän herkkupalaksi. Ylikuormaa ei mansikoitakaan kannata syödä – ainakaan herkkävatsaisten.
Mansikassa on 47 kcal/100 g
Lue myös: Tätä tärkeää vitamiinia ei kannata haalia apteekista – vaan jääkaapista
Mansikassa on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. C-vitamiinista on tullut suosittu lisäravinne, jonka uskotaan parantavan yleiskuntoa. C-vitamiinin nauttimisen flunssan aikana on havaittu lyhentävän flunssan kestoa – tosin tutkimuksissa määrät ovat olleet melko suuria.
Mansikassa on C:tä 60 mg/100 g, appelsiinissa 51 mg/100 g
Mikä amppelimansikoissani on vikana? 5 ongelmaa ja ratkaisua
Juotko varmasti riittävästi vettä? Helteellä veden saaminen on entistä tärkeämpää. Miksi et tehostaisi nesteytystä mansikoilla? Yhdessä mansikassa on vettä 85 prosenttia.
Kaksi desiä mansikoita sisältää saman verran kuitua kuin pala ruisleipää. Mansikan kuitu on veteen liukenevaa eli geeliytyvää kuitua. Liukenevat kuidut vaikuttavat positiivisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan.
Mansikan makeuden tekee fruktoosi, eli hedelmäsokeri. Fruktoosi nostaa verensokeria muita sokereita hitaammin, mutta maistuu esimerkiksi ruokosokeria makeammalle.
Fruktoosia eli hedelmäsokeria 3 g, sakkaroosia eli ruokosokeria 2,3 g ja glukoosia eli rypälesokeria 3,1 g/100 g
Kun nestettä on kertynyt kehoon liikaa, se pöhöttää, vaikuttaa ulkonäköön ja väsyttää. Mansikka on hyvä luomulääke nesteenpoistajaksi.
Mansikassa on runsaasti foolihappoa, joka auttaa ruoansulatuskanavaa ja suolinukkaa voimaan hyvin. Erityisesti naiset kärsivät elämänsä eri vaiheissa folaatin eli foolihapon puutteesta.
