Hyönteisiä voi olla ruokakaupoissa jo ensi vuoden lopulla. Mutta miltä sirkat ja toukat maistuvat? Entä miksi niiden syönnistä pitäisi innostua?

Puistattaa, ei voi mitään! Onko pakko maistaa?

Lounaslautasellani on hyönteisiä. Tarkemmin sanottuna sirkkoja, matoja ja toukkia. Saan herkutella maissilastuilla paistettujen kotisirkkojen kera, salaatin päälle on ripoteltu mehiläisentoukkia ja vietnamilaisten kevätrullien sisältä löytyy jauhomatoja. Hyönteisiä on jopa jälkiruuassa, sillä punajuurismoothieen on lisätty sirkkajauhetta. 

Menun on laatinut hyönteiskokki Topi Kairenius, joka on kiertänyt kertomassa hyönteisten syönnistä jo kahden ja puolen vuoden ajan. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tilaisuuden järjestää Suomen Coca-Cola. Kokista onkin käytetty ruoka-annoksissa ainesosana, tai sitten annokset on suunniteltu juuri kolan kanssa nautittavaksi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Coca-Cola on aina ollut kehittämässä ja edistämässä uusia ruokatrendejä. Kokikseen yhdistetään hampurilainen ja pizza, ja mietimme, mikä voisi olla seuraava makupari. Hyönteiset kiinnostivat, sillä ne ovat uutta ruokakulttuuria, kertoo Suomen Coca-Colan viestintäpäällikkö Théa Natri.

Kyllä vain, hyvältä maistuu.

Kokoan maissilastuni päälle salsaa, juustokastiketta ja sirkkoja. Sitten teen virheen: katson näkyä ja huomaan sirkkojen jalat. Hyönteisiä lienee parasta maistaa aluksi silmät kiinni. Vieruskaverilla on päällä lievä paniikki. 

Mutta kyllä vain, hyvältä maistuu! Sirkat eivät ole niin rapeita kuin odotin, mutta koostumus on silti mukava. Coca-cola maistuu sirkkojen marinadissa, ja suolaiset nachot sopivat makeuden kaveriksi hyvin. Maistan sirkkaa vielä sellaisenaan. Maku on lihaisa ja neutraali, eikä millään tavalla häiritsevä.

Jauhomadot sen sijaan häiritsevät hieman. Niiden kuori jää hampaankoloon. Mehiläisentoukka taas on hyvää. Hunajan esiastetta ravinnokseen syövät toukat ovat makeahkoja ja maku on vähän maissimainen.  

Paistetut sirkat sopivat nachojen kaveriksi.
Paistetut sirkat sopivat nachojen kaveriksi.

Hyönteiset kauppoihin ensi vuoden lopulla

Maailmanlaajuisesti jo kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä. Me länsimaalaiset olemme oikeastaan niitä outoja, koska lautasiltamme ei löydy vielä toukkia eikä sirkkoja. Siihen on kuitenkin syynsä.

Ensimmäinen ja selkeä syy liittyy evoluutiopsykologiaan: hyönteiset ällöttävät, pelottavat ja puistattavat, koska ne eivät ole koskaan kuuluneet ruokakulttuuriimme tai -historiaamme. 

Ötököitä voidaan nähdä kaupoissa syksyllä 2018.

Toinen syy liittyy lainsäädäntöön. Hyönteiset on vuodesta 1997 luokiteltu uuselintarvikkeeksi. Uuselintarvikelainsäädännön mukaan elintarvikkeita pitää tutkia 25 vuoden ajan Euroopassa ennen kuin niitä saa myydä elintarvikkeena. Laki muuttuu vuoden 2018 alussa siten, että myös muualta maailmasta tuleva tutkimustieto hyväksytään. Ötököitä voidaan siis nähdä kaupoissa jo vuoden 2018 syksyllä.

Yksityiskäyttöön hyönteisiä saa tälläkin hetkellä kasvattaa. Niin tekee myös hyönteiskokki Topi Kairenius, joka kasvattaa jauhomatoja pienpanimotoimintansa ohella. Lisäksi esimerkiksi Kurikassa kasvatetaan kotisirkkoja porsastuotantotilan yhteydessä. Tänään tarjolla olleet sirkat ovat oikeaa lähiruokaa, sillä ne tulevat espoolaiselta Entocube Oy:ltä.

Vielä toistaiseksi hyönteisten syönti on kallista: kilohinta on yli 60 euroa. Kun yritykset alkavat vähitellen kehittää hyönteisten kasvatusta, niiden hintakin laskee. Myös kotikasvatuksesta voi tulla trendi.

Suomalaiset hyönteissyönnin edelläkävijöitä

Hyönteisvillitys alkoi vuonna 2013, kun YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkaisi raportin, jonka mukaan länsimaiden tulisi hyödyntää hyönteisiä ravinnossa.

"Suomalaiset ovat vastaanottavaisia uusille ruokatyypeille."

Euroopan maista hyönteisten syönnistä innostuneimpia ovat hollantilaiset ja belgialaiset, mutta suomalaiset tulevat heti kolmantena. Turun yliopistossa tehtiin vuoden alussa tutkimus, jonka mukaan jopa 70 prosenttia suomalaisista olisi valmis käyttämään hyönteisiä ruuanlaitossa.

– Suomalaiset ovat uteilaita ja vastaanottavaisia uusille ruokatyypeille. Kun olin kokkaamassa hyönteisiä eräässä tilaisuudessa Oulussa, minulla oli purkissa esillä jauhomatoja. Ne katosivat ihmisten suihin ennen kuin ehdin edes paistaa niitä, Topi Kairenius nauraa.

Kairenius uskoo, että hyönteisravinto sopii hyvin suomalaisten arkeen.

– Hyönteisiä voidaan murskata tai rouhia ja tarjota vaikka myslin seassa. Niitä voidaan paistaa, keittää ja käyttää jauheena leivonnassa.

Suomalaiset kokeilevat mielellään uusia asioita, ja ruokakulttuurimme muuttuu jatkuvasti. Vuoden 2016 superhittejä olivat uudet kasvisproteiinit, nyhtökaura ja härkis, mutta olemme me osannneet innostua jo aiemminkin. Kun viime vuonna äänestettiin Suomen kansallisruuasta, listalla oli pizza, joka saapui maahamme vasta 1960-luvulla. Hampurilaisia ihmeteltiin 80-luvulla ja sushia 2000-luvulla. 

Ei ole vaikea kuvitella, että myös hyönteisistä vähitellen innostuttaisiin. Kenties niitä nähdään tavallisten suomalaisperheiden paistinpannuilla kymmenen vuoden päästä? 

– Ei siihen niin kauaa mene. Muutama vuosi riittää, uskoo Kairenius.

150 gramman naudanlihatuotantoon kuluu 3290 litraa vettä, samaan määrään sirkkaproteiinia 0 litraa.

Ekologista ja ravintorikasta

Miksi hyönteisiä sitten pitäisi syödä? 

Ensinnäkin se on ekologista. Hyönteisten tuotantoon kuluu merkittävästi vähemmän luonnonvaroja kuin lihantuotantoon. Kun 150 gramman naudanlihatuotantoon kuluu 3290 litraa vettä, vastaavaan määrään sirkkaproteiinia ei kulu vettä lainkaan. Vähäisen vedenkulutuksen vuoksi hyönteisten syönti on jopa ekologisempaa kuin monien kasvien, kuten soijan, tuotanto.

Hyönteiset tarvitsevat vain vähän elintilaa ja niille kelpaavat ravinnoksi elintarviketeollisuuden ruokajätteet sekä sellaiset rehukasvien osat, joita ei syötetä eläimille. Hyönteisiä varten ei tarvitse kaataa sademetsiä tai kuljettaa ravintoa toiselta puolen maapalloa.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Ruokapöydässä on näytillä myös eläviä esimerkkejä.
Ruokapöydässä on näytillä myös eläviä esimerkkejä.

Toiseksi: hyönteiset ovat ravinteikkaita. Ne sisältävät paljon proteiinia, esimerkiksi sirkkajauheessa on proteiinia on peräti 68 prosenttia. Lisäksi hyönteisissä on hyviä rasvahappoja, kuitua, mineraaleja sekä vitamiineja – myös B12-vitamiinia, jota kasvikunnan proteiineista ei löydy.

Hyönteisten syönnin eettisyydestä ollaan montaa mieltä. Muihin tuotantoeläimiin verrattuna niiden syönti on taatusti eettisin valinta. Tämän hetkisten tutkimusten valossa hyönteiset eivät ole tiedostavia olentoja. Niiden vastuullinen tehotuotanto on helppoa, ja kasvatusolosuhteet ovat hyvin lähellä niiden luonnonvaraista kasvuympäristöä. Hyönteiset tapetaan pakastamalla, jolloin ne vaipuvat ennen kuolemaansa horrokseen.

Hyönteisten syönti on parhaimmillaan ilmaista.

Toisaalta hyönteiset ovat tietysti eläviä olentoja ja kärsivät siten jollain tasolla pakastuksesta.

Yksi hyönteisten syönnin etu on myös se, että niiden syönti on parhaimmillaan ilmaista. Ötököitä voi keräillä maasta vaikka mustikanpoimintareissun yhteydessä, toteaa Topi Kairenius.

– Villihyönteiskausi on pitkä. Esimerkiksi kovakuoriaisten ja perhosten toukat alkavat jo heräillä horroksestaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla