Inkivääri edistää terveyttä, mutta millä kaikilla tavoilla? Vain osa terveysväittämistä saa tutkimuksista tukea. Diabetes- ja verenpainelääkkeitä käyttävälle siitä voi olla jopa haittaa.

Aasialaisten ruokien yleistyminen on Suomessakin lisännyt inkiväärin käyttöä selvästi. Paitsi mausteena sitä on käytetty myös edistämään terveyttä vuosisatoja jollei -tuhansia. Inkiväärin on väitetty parantavan melkein mitä tahansa.

Ravitsemuksen asiantuntija Heli Reinivuo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta ja Ravitsemusakatemiasta kertoo, että ihmisillä on kuitenkin tehty vain vähän laadukkaita inkivääritutkimuksia.

– Todetut terveysvaikutukset perustuvat pitkälti koeputki- ja eläinkokeisiin, eivätkä ne ole yleistettävissä ihmisiin.

Seuraavat inkivääriin liitetyt väitteet voivat kuitenkin Reinivuon mukaan pitää paikkansa ainakin osittain:

  1. Inkivääri ehkäisee tulehduksia. Inkiväärin on todettu laboratorio-olosuhteissa vähentävän tulehduksia. Toistaiseksi asiasta ei ole riittävästi näyttöä ihmisillä.
  2. Inkivääri auttaa vatsavaivoihin. Inkivääri vähentää pahoinvointia ja helpottaa ilmavaivoja. Kasvin vaikutuksesta ripuliin tai ummetukseen ei ole näyttöä.
  3. Inkivääri ehkäisee mahahaavoja. Eläinkokeiden perusteella näin on. Asiasta ei kuitenkaan ole luotettavaa näyttöä ihmisillä.
  4. Inkivääri lievittää kuukautiskipuja. Alustavien tulosten perusteella tämä saattaa pitää paikkansa.
  5. Inkivääri lievittää reuma- ja nivelkipuja. Inkiväärin on sanottu toimivan kipulääkkeen tavoin reuma- ja nivelsairauksissa sekä vammojen yhteydessä. Sen on arvioitu voivan auttaa myös rannekanavaoireyhtymästä kärsiviä. Tällaisesta kipua lievittävästä vaikutuksesta on vasta alustavaa näyttöä. Kattavien selvitysten saamiseksi tarvitaan yhä lisätutkimuksia.

ET-lehti kertoi aiemmin Antu Soraisesta, joka pääsi pahoista lihas- ja nivelkivuista eroon juomalla inkivääristä ja kurkumasta tekemäänsä juomaa. Myös reumaa sairastava Sanna Heikkilä kertoo keittävänsä joka aamu inkiväärijuoman, koska se pitää nivelkivut loitolla. Heikkilän mukaan kivut palaavat heti, jos hän jättää inkiväärijuoman väliin. 

Auttaako inkivääri flunssaan?

Moni sanoo inkiväärin ehkäisevän flunssaa ja helpottavan sitä. Inkiväärin on kerrottu irrottavan limaa ja vähentävän tukkoisuutta ja helpottavan poskiontelotulehdusta. Tieteellisesti näitä väitteitä ei kuitenkaan ole todistettu.

Kasvin on sanottu myös lieventävän hammassärkyä ja jopa ehkäisevän sydäntauteja. Tutkimustulokset myös näistä vaikutuksista puuttuvat. 

Vaikka moni inkivääriin liitetyistä hyvistä ominaisuuksista kaipaa lisää tutkimusta, se vaikuttaa useaan vaivaan. Kannattaisiko mukulaa varmuuden vuoksi syödä säännöllisesti?

Reinivuo toppuuttelee liikaa intoilua.

– Tutkimusnäytön perusteella ei ole tarpeellista käyttää inkivääriä päivittäin.

Reinivuo pitää silti todennäköisenä, että inkiväärillä on turvallista maustaa ruokaa vaikka joka päivä. Inkivääriä voi nauttia tuoreena, kuivattuna jauheena tai kapseleina. Eri muodoissa vaikuttavien bioaktiivisten aineiden pitoisuudet vaihtelevat, mutta luotettavaa tietoa määristä ei ole.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan inkiväärin tunnettuja kemiallisia ainesosia ovat muun muassa zingibereeni, β-bisaboleeni, seskvifellandreeni, ar-kurkumeeni, geraniaali, citronellyyliasetaatti ja gingerolit.

Älä syö liikaa

Jos inkivääriä syö liikaa, vatsa saattaa tulla kipeäksi ja mennä löysäksi. Siitä voi saada ripulinkin.

Inkivääri lisää verenvuototaipumusta. On havaittu, että se vaikuttaa yhdessä verenohennus-, diabetes- ja verenpainelääkkeiden kanssa. Reinivuo sanoo, että näitä käyttävien kannattaa välttää esimerkiksi paljon inkivääriä sisältävien luontaistuotteiden syömistä.

Eviran mukaan raskaana olevia naisia pitää varmuuden vuoksi varottaa inkiväärivalmisteista ja -teestä. Vaikka tietoa inkiväärin vaikutuksista raskauteen ja sikiöön on vähän, ja tulokset ovat osin ristiriitaisia, osa sen aineosista saattaa haitata sikiön kehitystä.

Vanha tuttu mukulakasvi on vähäkalorisempaa kuin riisi tai pasta. Kokosimme yhteen neljä kiinnostavaa faktaa perunoista.

1. Kivennäisaineita ja vitamiineja

Peruna ei ole pelkkää hiilihydraattihöttöä. Hiilihydraattia on perunassa tärkkelyksen muodossa 10-15 prosenttia. Proteiinia on muutama prosentti, rasvaa ei juuri lainkaan. Ravintokuitua peruna sisältää suunnilleen saman verran kuin vaalea riisi ja pasta. Peruna on hyvä kaliumin lähde. Siitä saa myös C- ja B-vitamiineja sekä magnesiumia.

2. Kevyt lisuke

Yhdessä isossa perunassa on vähemmän energiaa kuin samassa määrässä riisiä tai pastaa. 100 grammaa perunaa sisältää noin 80 kilokaloria, vastaava annos keitettyä riisiä noin 140 kcal ja pastaa noin 100 kcal.

Vinkki: Vitamiinit säilyvät, kun keität perunat kuorineen etkä päästä niitä hajoamaan.

3. Uusissa potuissa C-vitamiinia

Uusissa perunoissa on enemmän C-vitamiinia kuin vanhoissa, koska osa C-vitamiinista tuhoutuu varastoinnin aikana. Muuten uuden ja vanhan perunan ravintosisällössä ei juuri ole eroa. Eri lajikkeet ovat ravintosisällöiltään suunnilleen samanlaisia.

4. Vältä vihreää perunaa

Jos peruna altistuu valolle ja vihertyy, siihen muodostuu myrkyllistä solaniinia. Solaniini on perunan luonnollinen puolustuskeino, joka suojaa tuholaisilta ja taudeilta. Se tekee perunasta kitkerän ja onsuurina pitoisuuksina haitallista: se voi aiheuttaa vatsakipua, ripulia ja oksentelua. Etenkin pienimmissä varhaisperunoissa on paljon solaniinia, eikä niitä siksi suositella pikkulapsille. Kuoriminen vähentää solaniinia merkittävästi.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Toppinen.

Mustikkaa matala-asteiseen tulehdukseen, voikukkaa maksaa puhdistamaan ja nokkosta vastustuskykyä vahvistamaan. Luonnonkasveja lapsuudesta asti tutkinut rovaniemeläinen Irja Mäkitalo paljastaa suosikkikasvinsa ja niiden terveysvaikutukset.

– Luonnonkasvit ovat kuuluneet elämääni aina. Maalla asuvana kerään niitä koko vuoden tarpeisiin, Irja Mäkitalo kertoo.

Osa luonnonkasveista on myrkyllisiä. Siksi on tärkeää tunnistaa kasvit varmasti ja tietää niiden vaikutukset. Myös yksinkertaiset keruuseen liittyvät perusasiat on hallittava.

Lue lisää Irja Mäkitalosta ja luonnonkasvien käytöstä täältä. 

Irja listasi suosikkikasvinsa. Lue, miten ne vaikuttavat elimistöön:

1. Mustikka

Marjoissa on voimakkaita antioksidantteja, joiden on todettu edistävän hiusverenkiertoa, parantavan hämäränäköä ja hidastavan silmänpohjan rappeumaa. Mustikanlehtiteestä on todettu olevan apua osalle diabeetikoista sekä korkeasta verenpaineesta kärsiville. Koko kasvi on antibakteerinen ja hyväksi matala-asteisissa tulehdustiloissa. Kuivatuissa lehdissä hoitovaikutus säilyy vuosia.

Lehdet: Teenä tuoreina ja kuivattuina, uutejää-paloina.

Marjat: Tuoreina, kuivattuina ja pakasteina.

2. Nokkonen

Nokkonen sisältää monia flavonoideja ja foolihappoa, ja sen pii vahvistaa hiuksia ja kynsiä. Kasvin rauta imeytyy helposti. Nokkosen uskotaan vahvistavan vastustuskykyä. Kasvin nitraattipitoisuudesta puhutaan paljon, mutta tutkimusten mukaan nokkosteetä pitäisi juoda yli kymmenen litraa päivässä, ennen kuin raja-arvot ylittyvät.

Lehdet: Teenä, soseena, keittona, kuivattuna jauhona.

Siemenet: Nuorina kerättyinä ja kuivattuina.

3. Horsma

Nuoria maitohorsman versoja voi käyttää keväällä parsan tavoin ja vaikka munakkaassa. Niissä on paljon C-vitamiinia ja ne hoitavat suolistoa ja limakalvoja. Kesälläkin voi kerätä pehmeitä latvalehtiä, kukat taas sopivat teehen ja juomiin. Suositeltava kasvi imettävälle äidille, koska sen on todettu lisäävän maidontuotantoa.

Kukat: Teenä, tuoreina ja kuivattuina.

Versonkärjet: Salaateissa ja munakkaissa, ryöpättynä.

4. Koivu

Lehdissä on nesteitä poistavia flavonoideja. Lehtien kaliumin on tutkittu vaikuttavan solutasolla ja poistavan nestettä lempeästi.

Lehdet: Teenä, uutejää-paloiksi pakastettuna, ulkoisesti hauteina jalka-kylvyissä ja vastoissa.

Mahla: Alkukeväällä tuoreena.

5. Voikukka

Voikukan lehdet sopivat salaattiin, kukat juomaksi ja terälehdet levitteeseen. Kasvi puhdistaa maksaa ja munuaisia sekä suojaa vatsan limakalvoja ja poistaa nestettä.

Lehdet: Tuoreena salaattina, tuoreena tai kuivattuna teenä, uutejääpaloina pakastettuna.

Kukat: Teenä tai koristeena ruuissa.

6. Hilla

Hillan sisältämät ellagitanniinit torjuvat jopa salmonellaa. Fermentoiduissa hillan lehdissä on kasviestrogeenejä saman verran kuin soijassa, joten se sopii yrttiteenä useimmille vaihdevuosi-ikäisille naisille. Kasvisteroleja on runsaasti, minkä vuoksi hilla alentaa tehokkaasti myös kolesterolia. Lehtien fermentointi pehmentää teen maun aromikkaaksi.

Lehdet: Teenä tuoreina, fermentoituina ja kuivattuina.

Marjat: Tuoreina ja pakastettuina.

7. Mansikka

Marjojen lisäksi kasvista voi syödä kukat ja lehdet. Mansikanlehtiteen on todettu alentavan kuumetta hengitystietulehduk-sissa. Se edistää ruuan-sulatusta, auttaa ummetuksessa ja vatsan liikahappoisuudessa. Mansikan lehdissä ja kannoissa on kasviestrogeenejä.

Lehdet: Teenä tuoreina ja kuivattuina.

Marjat: Tuoreina ja pakastettuina.

Kirjallisuutta: Sinikka Piipon teokset: Suomalaiset marjat (Minerva), Elinvoimaa mausteista (Minerva), Luonnon lääke-yrtit 1-4 (Tammi) ja Luonnonyrtit (WSOY).

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 12/2017.