Minulla on vatsa, jolla on oma tahto ja huonot käytöstavat. Ilmavaivoista kärsivät eivät kuitenkaan pode vain häpeää, sillä usein vaivan takana piilee ärtyneen suolen oireyhtymä.

Seison suuren viraston aulassa. Vatsassa kuplii ja olo on pinkeä nopean lounaan jäljiltä. Kävelen haastateltavan, asiallisen virkamiehen, luo ja esittäydyn. Samassa suuressa aulassa pamahtaa. Se olen minä. Voitte uskoa, että hävettää. Myös haastateltava on kasvoiltaan tummanpunainen ja epäuskoisen näköinen. No, ainakin turha tärkeys hävisi siihen kättelyyn, samoin itsekunnioitus.

Olen kärsinyt turpoilevasta ja herkästä vatsasta koko ikäni. Pitkät palaverit, pullakahvikyläilyt ja eksoottiset ruuat ovat tarjonneet jännitysnäytelmiä. Välillä vatsa on ollut pitkiä aikoja rauhallinen, kunnes taas räjähtää. Aina silloin tällöin, kuten viraston aulassa, täysin ennakoimattomasti. 

Mitä ilmavatsalleni voisi  tehdä? Olen yrittänyt kaikenlaista. Syönyt kuituja, vältellyt niitä, liikkunut, jumpannut ja testauttanut itseäni. Ei ole löytynyt keliakiaa, ei laktoosi-intoleranssia, ei kasvainta eikä muitakaan tauteja. Silti minua, normaalipainoista naisihmistä, onniteltiin nuorena jatkuvasti tulevasta perheenlisäyksestä. Parhaimmillaan arvioitiin jopa kahdeksatta raskauskuukautta. Sen täytyi olla jo aikamoinen ilmavauva.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Syö, älä laidunna

Vuosien varrella olen huomannut, että säännöllinen ruokarytmi helpottaa jonkin verran – ja varsinkin kaiken oikein rasvaisen ruuan välttely. Samaa mieltä on ravintoasiantuntija, elintarviketieteen lisensiaatti Eeva Voutilainen. Säännöllinen ruokailu ja liikunta ovat hänestä ensimmäiset asiat, jotka herkkävatsaisen kannattaa tarkistaa. Kummassakaan ei hänestä tarvitse yltää ihmeellisyyksiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Liikkua kannattaa sen verran kuin pystyy ja ruokailussa on hyvä muistaa, ettemme ole laiduneläimiä. Hampaat kestävät korkeintaan kuusi happohyökkäystä päivässä, ne kannattaa hyödyntää, Voutilainen muistuttaa.

Ilmaa keräävän vatsan omistajan on tietysti hieman tarkemmin mietittävä, mitä suuhunsa laittaa ja kuinka paljon kerrallaan.

– On olemassa hiilihydraatteja, joita elimistömme ei pilko. Joillekin näistä tulee enemmän oireita kuin toisille. Tällaisia on muun muassa pavuissa, kaalissa, mustajuuressa, sipuleissa ja artisokassa, Voutilainen kertoo.

Silti ilmaa kerryttäviä aineita ei kannata herkkävatsaisenkaan täysin poistaa lautaselta. Kannattaa ensin kokeilla, jos vaikka kaali keitettynä tai vaikkapa hapankaalin muodossa sopisi vatsalle paremmin.

– Moni ei myöskään kestä ruisleipää. Silloin voi kuitenkin testata, sietääkö vatsa päivän vanhaa leipää tai näkkileipää paremmin, Voutilainen neuvoo.
Hänen mielestään ravintokuidut on järkevintä nauttia täysjyväruisleivän muodossa kuin vaikkapa kuitulisinä.

– Leseetkin ovat ihmisten kopeloima aine, ei ollenkaan niin terveellinen kuin täysjyväviljat, Voutilainen lisää.

Puolen litran ilma-annos

Jonkin aikaa sitten, kun vatsani oikein ärtyi, kokeilin pari kuukautta maidotonta ja viljatonta ruokavaliota. Ensin vatsa rauhoittui, mutta hiljalleen vanhat oireet palasivat. Siirryin takaisin normaaliin ruokavalioon.

Eeva Voutilaisen mielestä ihmisen, jolla ei ole maitoallergiaa tai laktoosi-intoleranssia, ei turhaan kannata vältellä maitovalmisteita.

– Kun rupeaa rajoittamaan ruoka-aineita, on myös punnittava mitä mahdollisesti menettää. Maito on kalsiumin, oleellisen luunrakennusaineen, tärkein lähde. Mistään kasvikunnan tuotteesta, kuten soija- tai riisimaidosta, kalsium ei imeydy niin hyvin kuin maidosta, Voutilainen kertoo.

Entä kun ruoka-aineetkin on käyty läpi ja tarpeelliset vältelty, onko jotain vielä tehtävissä, ettei vatsa pullahtelisi kuin pullataikina?

– Tarkista vielä ruokailutapasi. Muista rauhoittaa hyvä aika syömiseen ja vältä hotkimista, ettei ilmaa kulkeudu turhaan suolistoon, Voutilainen neuvoo.

Olen huomannut aina hiukan hotkivani, hölöttäväni samalla ja myös juovani liian vähän. Näihin täytyy puuttua. Samaa mieltä on myös professori Martti Färkkilä HYKSin gastroenterologian klinikalta.

– Ilmaa tulee nieltyä jopa 500–700 millilitraa päivässä, joten sitä ei kannata hotkimalla enää lisätä. Osa siitä häviää röyhtäilemällä, osa imeytyy verenkiertoon ja osa hajoaa peräsuolessa. Jos kaasua jää suoleen aiheuttamaan turvotusta ja kipua, on yleensä kyse ärtyvän suolen oireyhtymästä, kertoo Färkkilä.

Masentunut vatsa

Minullakin on pariin otteeseen epäilty ärtynyttä suolta, jolle turvotuksen tunne vatsan seudulla on tyypillistä. Se on myös todellista, on nimittäin tutkittu, että oireyhtymästä kärsivillä vyötärönympärys voi kasvaa päivän mittaan jopa viisi senttiä.

Martti Färkkilän mielestä ärtyvän suolen hoito on usein haastavaa. Oireyhtymää sairastavan suoli sietää heikommin kaasun aiheuttamaa pingotusta ja on näin myös herkempi kivulle. Kun krooninen kipu alentaa kipukynnystä, noidankehä on valmis. Yhtä takuuvarmaa lääkettä tai hoitolinjaa oireyhtymään ei tunneta.

– Ensin kannattaa silti pohtia juuri tuota ilman nielemistä. Miten syöt, miten puhut, joskus ihmiset nielevät liiaksi ilmaa jopa liikkuessaan, Färkkilä neuvoo ja ehdottaa ruokavalion tarkistamista sekä kaasua muodostavien elintarvikkeiden välttelyä.

Färkkilän mielestä usein unohdetaan, että suuri määrä fruktoosia ruokavaliossa tai makeutetuissa virvoitusjuomissa lisää kaasunmuodostusta. Jos ruokavaliomuutokset eivät auta, voidaan yrittää muuttaa suoliston bakteeriflooraa imeytymättömillä antibiooteilla. Ja jos sekään ei auta, voidaan vielä yrittää suolen seinämän supisteluun vaikuttavia lääkkeitä tai jopa masennuslääkkeitä.

– Masennuslääkkeillä voidaan vaikuttaa potilaan tapaan reagoida kipuun. Niiden avulla kivun noidankehä saattaa katketa, Färkkilä selittää.

Ovatko mahani ongelmat siis sittenkin korvien välissä? Ehkä osittain.

– Pahimmillaan ärtynyt suoli on kuin paniikkireaktio ja taudille tyypillistä on aaltoilu. Masennuslääkkeet vaikuttavat siihen, ettei suolistosta tuleviin kipusignaaleihin reagoitaisiin liian herkästi.

Nyt alkaa jo vähän naurattaa. Tulisiko minusta rento paukuttelija?

Toisaalta, olen joskus aiemmin puolivakavissani miettinyt muun muassa hypnoosia ja terapiaa avuksi vatsavaivoihini. Färkkilä ei poissulje sitäkään mahdollisuutta.

– Meillä on vielä vain niin vähän näyttöä terapian hyödystä vatsakipujen hoidossa, mutta on  mahdollista että niistä voisi saada helpotusta, hän miettii.
Usein vatsaongelmiin yhdistetään stressi ja kiire. Rauhoittumiseen, niin vatsan kuin mielen, voidaan tarvita lääkkeitä tai aikaa. Joskus molempia.

Ehkä itse tukeudun ensin tuohon aikaan. Viisi minuuttia lisää pituutta lounaan pureskeluun ja aamutoimiin. Viisi minuuttia pidempään suu kiinni päivässä. Siitä lähdetään.   

Viljat on varmasti se yleisin, sekä vähätellyin syy. Itselläni aiheuttaa vatsa- ja ihovaivoja jo muutama gramma viljatuotteita päivässä. Onneksi omat oireeni eivät ole niin pahoja, että olisi pakko olla täysin viljattomalla ruokavaliolla, sillä täysin viljatonta ruokavaliota on hyvin vaikea noudattaa, mikäli haluaa ylläpitää sosiaalisia suhteita.

Tuohon edelliselle kommentoijalle - mitäpä arvelet keliaakikon elämästä? Ja ne sosiaaliset suhteet ? :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla