Minulla on vatsa, jolla on oma tahto ja huonot käytöstavat. Ilmavaivoista kärsivät eivät kuitenkaan pode vain häpeää, sillä usein vaivan takana piilee ärtyneen suolen oireyhtymä.

Seison suuren viraston aulassa. Vatsassa kuplii ja olo on pinkeä nopean lounaan jäljiltä. Kävelen haastateltavan, asiallisen virkamiehen, luo ja esittäydyn. Samassa suuressa aulassa pamahtaa. Se olen minä. Voitte uskoa, että hävettää. Myös haastateltava on kasvoiltaan tummanpunainen ja epäuskoisen näköinen. No, ainakin turha tärkeys hävisi siihen kättelyyn, samoin itsekunnioitus.

Olen kärsinyt turpoilevasta ja herkästä vatsasta koko ikäni. Pitkät palaverit, pullakahvikyläilyt ja eksoottiset ruuat ovat tarjonneet jännitysnäytelmiä. Välillä vatsa on ollut pitkiä aikoja rauhallinen, kunnes taas räjähtää. Aina silloin tällöin, kuten viraston aulassa, täysin ennakoimattomasti. 

Mitä ilmavatsalleni voisi  tehdä? Olen yrittänyt kaikenlaista. Syönyt kuituja, vältellyt niitä, liikkunut, jumpannut ja testauttanut itseäni. Ei ole löytynyt keliakiaa, ei laktoosi-intoleranssia, ei kasvainta eikä muitakaan tauteja. Silti minua, normaalipainoista naisihmistä, onniteltiin nuorena jatkuvasti tulevasta perheenlisäyksestä. Parhaimmillaan arvioitiin jopa kahdeksatta raskauskuukautta. Sen täytyi olla jo aikamoinen ilmavauva.

Syö, älä laidunna

Vuosien varrella olen huomannut, että säännöllinen ruokarytmi helpottaa jonkin verran – ja varsinkin kaiken oikein rasvaisen ruuan välttely. Samaa mieltä on ravintoasiantuntija, elintarviketieteen lisensiaatti Eeva Voutilainen. Säännöllinen ruokailu ja liikunta ovat hänestä ensimmäiset asiat, jotka herkkävatsaisen kannattaa tarkistaa. Kummassakaan ei hänestä tarvitse yltää ihmeellisyyksiin.

– Liikkua kannattaa sen verran kuin pystyy ja ruokailussa on hyvä muistaa, ettemme ole laiduneläimiä. Hampaat kestävät korkeintaan kuusi happohyökkäystä päivässä, ne kannattaa hyödyntää, Voutilainen muistuttaa.

Ilmaa keräävän vatsan omistajan on tietysti hieman tarkemmin mietittävä, mitä suuhunsa laittaa ja kuinka paljon kerrallaan.

– On olemassa hiilihydraatteja, joita elimistömme ei pilko. Joillekin näistä tulee enemmän oireita kuin toisille. Tällaisia on muun muassa pavuissa, kaalissa, mustajuuressa, sipuleissa ja artisokassa, Voutilainen kertoo.

Silti ilmaa kerryttäviä aineita ei kannata herkkävatsaisenkaan täysin poistaa lautaselta. Kannattaa ensin kokeilla, jos vaikka kaali keitettynä tai vaikkapa hapankaalin muodossa sopisi vatsalle paremmin.

– Moni ei myöskään kestä ruisleipää. Silloin voi kuitenkin testata, sietääkö vatsa päivän vanhaa leipää tai näkkileipää paremmin, Voutilainen neuvoo.
Hänen mielestään ravintokuidut on järkevintä nauttia täysjyväruisleivän muodossa kuin vaikkapa kuitulisinä.

– Leseetkin ovat ihmisten kopeloima aine, ei ollenkaan niin terveellinen kuin täysjyväviljat, Voutilainen lisää.

Puolen litran ilma-annos

Jonkin aikaa sitten, kun vatsani oikein ärtyi, kokeilin pari kuukautta maidotonta ja viljatonta ruokavaliota. Ensin vatsa rauhoittui, mutta hiljalleen vanhat oireet palasivat. Siirryin takaisin normaaliin ruokavalioon.

Eeva Voutilaisen mielestä ihmisen, jolla ei ole maitoallergiaa tai laktoosi-intoleranssia, ei turhaan kannata vältellä maitovalmisteita.

– Kun rupeaa rajoittamaan ruoka-aineita, on myös punnittava mitä mahdollisesti menettää. Maito on kalsiumin, oleellisen luunrakennusaineen, tärkein lähde. Mistään kasvikunnan tuotteesta, kuten soija- tai riisimaidosta, kalsium ei imeydy niin hyvin kuin maidosta, Voutilainen kertoo.

Entä kun ruoka-aineetkin on käyty läpi ja tarpeelliset vältelty, onko jotain vielä tehtävissä, ettei vatsa pullahtelisi kuin pullataikina?

– Tarkista vielä ruokailutapasi. Muista rauhoittaa hyvä aika syömiseen ja vältä hotkimista, ettei ilmaa kulkeudu turhaan suolistoon, Voutilainen neuvoo.

Olen huomannut aina hiukan hotkivani, hölöttäväni samalla ja myös juovani liian vähän. Näihin täytyy puuttua. Samaa mieltä on myös professori Martti Färkkilä HYKSin gastroenterologian klinikalta.

– Ilmaa tulee nieltyä jopa 500–700 millilitraa päivässä, joten sitä ei kannata hotkimalla enää lisätä. Osa siitä häviää röyhtäilemällä, osa imeytyy verenkiertoon ja osa hajoaa peräsuolessa. Jos kaasua jää suoleen aiheuttamaan turvotusta ja kipua, on yleensä kyse ärtyvän suolen oireyhtymästä, kertoo Färkkilä.

Masentunut vatsa

Minullakin on pariin otteeseen epäilty ärtynyttä suolta, jolle turvotuksen tunne vatsan seudulla on tyypillistä. Se on myös todellista, on nimittäin tutkittu, että oireyhtymästä kärsivillä vyötärönympärys voi kasvaa päivän mittaan jopa viisi senttiä.

Martti Färkkilän mielestä ärtyvän suolen hoito on usein haastavaa. Oireyhtymää sairastavan suoli sietää heikommin kaasun aiheuttamaa pingotusta ja on näin myös herkempi kivulle. Kun krooninen kipu alentaa kipukynnystä, noidankehä on valmis. Yhtä takuuvarmaa lääkettä tai hoitolinjaa oireyhtymään ei tunneta.

– Ensin kannattaa silti pohtia juuri tuota ilman nielemistä. Miten syöt, miten puhut, joskus ihmiset nielevät liiaksi ilmaa jopa liikkuessaan, Färkkilä neuvoo ja ehdottaa ruokavalion tarkistamista sekä kaasua muodostavien elintarvikkeiden välttelyä.

Färkkilän mielestä usein unohdetaan, että suuri määrä fruktoosia ruokavaliossa tai makeutetuissa virvoitusjuomissa lisää kaasunmuodostusta. Jos ruokavaliomuutokset eivät auta, voidaan yrittää muuttaa suoliston bakteeriflooraa imeytymättömillä antibiooteilla. Ja jos sekään ei auta, voidaan vielä yrittää suolen seinämän supisteluun vaikuttavia lääkkeitä tai jopa masennuslääkkeitä.

– Masennuslääkkeillä voidaan vaikuttaa potilaan tapaan reagoida kipuun. Niiden avulla kivun noidankehä saattaa katketa, Färkkilä selittää.

Ovatko mahani ongelmat siis sittenkin korvien välissä? Ehkä osittain.

– Pahimmillaan ärtynyt suoli on kuin paniikkireaktio ja taudille tyypillistä on aaltoilu. Masennuslääkkeet vaikuttavat siihen, ettei suolistosta tuleviin kipusignaaleihin reagoitaisiin liian herkästi.

Nyt alkaa jo vähän naurattaa. Tulisiko minusta rento paukuttelija?

Toisaalta, olen joskus aiemmin puolivakavissani miettinyt muun muassa hypnoosia ja terapiaa avuksi vatsavaivoihini. Färkkilä ei poissulje sitäkään mahdollisuutta.

– Meillä on vielä vain niin vähän näyttöä terapian hyödystä vatsakipujen hoidossa, mutta on  mahdollista että niistä voisi saada helpotusta, hän miettii.
Usein vatsaongelmiin yhdistetään stressi ja kiire. Rauhoittumiseen, niin vatsan kuin mielen, voidaan tarvita lääkkeitä tai aikaa. Joskus molempia.

Ehkä itse tukeudun ensin tuohon aikaan. Viisi minuuttia lisää pituutta lounaan pureskeluun ja aamutoimiin. Viisi minuuttia pidempään suu kiinni päivässä. Siitä lähdetään.   

Vierailija

Mistä apua ilmavaivoihin?

Viljat on varmasti se yleisin, sekä vähätellyin syy. Itselläni aiheuttaa vatsa- ja ihovaivoja jo muutama gramma viljatuotteita päivässä. Onneksi omat oireeni eivät ole niin pahoja, että olisi pakko olla täysin viljattomalla ruokavaliolla, sillä täysin viljatonta ruokavaliota on hyvin vaikea noudattaa, mikäli haluaa ylläpitää sosiaalisia suhteita.
Lue kommentti

Inkivääri edistää terveyttä, mutta millä kaikilla tavoilla? Vain osa terveysväittämistä saa tutkimuksista tukea. Diabetes- ja verenpainelääkkeitä käyttävälle siitä voi olla jopa haittaa.

Aasialaisten ruokien yleistyminen on Suomessakin lisännyt inkiväärin käyttöä selvästi. Paitsi mausteena sitä on käytetty myös edistämään terveyttä vuosisatoja jollei -tuhansia. Inkiväärin on väitetty parantavan melkein mitä tahansa.

Ravitsemuksen asiantuntija Heli Reinivuo Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta ja Ravitsemusakatemiasta kertoo, että ihmisillä on kuitenkin tehty vain vähän laadukkaita inkivääritutkimuksia.

– Todetut terveysvaikutukset perustuvat pitkälti koeputki- ja eläinkokeisiin, eivätkä ne ole yleistettävissä ihmisiin.

Seuraavat inkivääriin liitetyt väitteet voivat kuitenkin Reinivuon mukaan pitää paikkansa ainakin osittain:

  1. Inkivääri ehkäisee tulehduksia. Inkiväärin on todettu laboratorio-olosuhteissa vähentävän tulehduksia. Toistaiseksi asiasta ei ole riittävästi näyttöä ihmisillä.
  2. Inkivääri auttaa vatsavaivoihin. Inkivääri vähentää pahoinvointia ja helpottaa ilmavaivoja. Kasvin vaikutuksesta ripuliin tai ummetukseen ei ole näyttöä.
  3. Inkivääri ehkäisee mahahaavoja. Eläinkokeiden perusteella näin on. Asiasta ei kuitenkaan ole luotettavaa näyttöä ihmisillä.
  4. Inkivääri lievittää kuukautiskipuja. Alustavien tulosten perusteella tämä saattaa pitää paikkansa.
  5. Inkivääri lievittää reuma- ja nivelkipuja. Inkiväärin on sanottu toimivan kipulääkkeen tavoin reuma- ja nivelsairauksissa sekä vammojen yhteydessä. Sen on arvioitu voivan auttaa myös rannekanavaoireyhtymästä kärsiviä. Tällaisesta kipua lievittävästä vaikutuksesta on vasta alustavaa näyttöä. Kattavien selvitysten saamiseksi tarvitaan yhä lisätutkimuksia.

ET-lehti kertoi aiemmin Antu Soraisesta, joka pääsi pahoista lihas- ja nivelkivuista eroon juomalla inkivääristä ja kurkumasta tekemäänsä juomaa. Myös reumaa sairastava Sanna Heikkilä kertoo keittävänsä joka aamu inkiväärijuoman, koska se pitää nivelkivut loitolla. Heikkilän mukaan kivut palaavat heti, jos hän jättää inkiväärijuoman väliin. 

Auttaako inkivääri flunssaan?

Moni sanoo inkiväärin ehkäisevän flunssaa ja helpottavan sitä. Inkiväärin on kerrottu irrottavan limaa ja vähentävän tukkoisuutta ja helpottavan poskiontelotulehdusta. Tieteellisesti näitä väitteitä ei kuitenkaan ole todistettu.

Kasvin on sanottu myös lieventävän hammassärkyä ja jopa ehkäisevän sydäntauteja. Tutkimustulokset myös näistä vaikutuksista puuttuvat. 

Vaikka moni inkivääriin liitetyistä hyvistä ominaisuuksista kaipaa lisää tutkimusta, se vaikuttaa useaan vaivaan. Kannattaisiko mukulaa varmuuden vuoksi syödä säännöllisesti?

Reinivuo toppuuttelee liikaa intoilua.

– Tutkimusnäytön perusteella ei ole tarpeellista käyttää inkivääriä päivittäin.

Reinivuo pitää silti todennäköisenä, että inkiväärillä on turvallista maustaa ruokaa vaikka joka päivä. Inkivääriä voi nauttia tuoreena, kuivattuna jauheena tai kapseleina. Eri muodoissa vaikuttavien bioaktiivisten aineiden pitoisuudet vaihtelevat, mutta luotettavaa tietoa määristä ei ole.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan inkiväärin tunnettuja kemiallisia ainesosia ovat muun muassa zingibereeni, β-bisaboleeni, seskvifellandreeni, ar-kurkumeeni, geraniaali, citronellyyliasetaatti ja gingerolit.

Älä syö liikaa

Jos inkivääriä syö liikaa, vatsa saattaa tulla kipeäksi ja mennä löysäksi. Siitä voi saada ripulinkin.

Inkivääri lisää verenvuototaipumusta. On havaittu, että se vaikuttaa yhdessä verenohennus-, diabetes- ja verenpainelääkkeiden kanssa. Reinivuo sanoo, että näitä käyttävien kannattaa välttää esimerkiksi paljon inkivääriä sisältävien luontaistuotteiden syömistä.

Eviran mukaan raskaana olevia naisia pitää varmuuden vuoksi varottaa inkiväärivalmisteista ja -teestä. Vaikka tietoa inkiväärin vaikutuksista raskauteen ja sikiöön on vähän, ja tulokset ovat osin ristiriitaisia, osa sen aineosista saattaa haitata sikiön kehitystä.

Jos unohdat haukata välipalaa, voit väsyä kesken päivän. Parhaat energiat saat kuitujen, hitaita hiilareiden ja proteiinin yhdistelmästä.

1. Miksi välipaloja on hyvä syödä?

Monilla meistä pääaterioiden väli venyy liiaksi. Jos niin käy, verensokeri voi laskea ja väsymys yllättää. Hyvä nyrkkisääntö on syödä maltillisen kokoisia annoksia 3-5 tunnin välein. Tärkeimmät ateriat ovat aamiainen, lounas ja päivällinen.

Välipalojen tarpeen huomaa parhaiten juuri jaksamisesta. Jos tuntee olonsa energiseksi, illalla ei ole hillitön nälkä eikä makeanhimo kiusaa jatkuvasti, ruokavalio on tasapainoinen. Kaikki eivät tarvitse välipaloja.

Välipaloilla ei pidä korvata monipuolista, kunnon ruokaa. Jos välipaloja on tarve mussuttaa harva se tunti, kannattaa mieluummin miettiä, mitä pääaterioissa olisi petrattavaa.

2. Milloin on välipalan aika?

Useimmille meistä tulee pieni nälkä ainakin lounaan ja päivällisen välissä. Siksi iltapäivän välipala on yleensä tarpeen. Moni eläkeläinen tosin syö aamiaisen jo hyvin varhain, vaikkapa kuuden maissa, ja lounaan kenties puolilta päivin. Silloin on hyvä nauttia myös aamupäivän välipala.

3. Millainen on hyvä välipala?

Välipalalla kannattaa panostaa niin sanottuihin hitaisiin hiilihydraatteihin. Esimerkiksi ruisleipävälipala kasviksilla tai hedelmällä ryyditettynä nostaa verensokeria ja vireystasoa tasaisesti ja pitkäkestoisesti. Rukiin, muiden täysjyväviljojen, kasvisten sekä hedelmien hiilihydraatit sisältävät suolistossa sulamatonta ravintokuitua, joka ehkäisee ummetusta. Samalla ne pitävät kolesterolia aisoissa.

Suomalaiset ovat napostelijakansaa: jopa 40 prosenttia päivän kaloreista kertyy välipaloista.

Turhan usein syömme välipalana jotakin nopeasti sulavaa, hiilihydraattipitoista tavaraa, vaikkapa pullaa kahvin kera. Makea "höttö" nostaa kyllä heti verensokeria, mutta se kääntyy myös nopeasti laskuun. Tällainen välipala ei täytä eikä ravitse.

Vanhemmiten ravinnostamme puuttuu usein myös proteiinia. Näin kertovat monet tieteelliset tutkimukset. Jos lounas tai päivällinen on kevyt, olisi hyvä lisätä proteiinia välipaloihin. Annos rahkaa tai raejuustoa vaikkapa marjasoseella, banaanilla tai pähkinöillä höystettynä tuo mukavasti proteiinilisää.

4. Tarvitseeko välipalan täyttää vatsaa?

Hieman, mutta ei sentään niin, että pääaterioilla ei enää olisikaan ruokahalua. Jos välipaloista sukeutuu kovin runsaita, energiaa eli kaloreita kertyy helposti liikaa.

Monelle välipalat antavat tekosyyn napostella. Kun päivän mittaan napsii jääkaapilta sitä sun tätä, lihoo helposti. Tutkimusten mukaan me suomalaiset olemme varsinaista napostelijakansaa: jopa 40 prosenttia päivän kaloreista kertyy juuri välipaloista.

Jos tunnistat itsessäsi napostelijan, pohdi, onko aamiaisen, lounaan ja päivällisen laadussa toivomista. Hyvä konsti on tutkailla omia syömistottumuksiaan vanhan kunnon lautasmallin valossa. Etenkin lounaalla ja illallisella lautasella on hyvä olla puolet vihanneksia tai juureksia, neljännes vähärasvaista lihaa tai kalaa ja loppuneljännes täysjyväriisiä, -pastaa tai perunaa. Oheen täysjyvävoikkari ja nokare 60-prosenttista kasvirasvalevitettä. Ruokajuomaksi rasvatonta maitoa, piimää tai vettä.

Huonolaatuinen välipala lisää iltanapostelua ja alttiutta painon kertymiseen.

5. Miten välipaloilla voi tukea painonhallintaa?

Sokeri- ja rasvapommit välipaloina kasvattavat vyötärönympärystä. Sellaisissa välipaloissa on myös liian vähän kylläisyydentunnetta ylläpitävää kuitua ja proteiinia. Huonolaatuinen välipala myös lisää iltanapostelua ja alttiutta painon kertymiseen.

Painoaan tarkkailevan kannattaa mieluummin pienentää annoskokoja lounaalla ja päivällisellä, mutta säilyttää aterian monipuolisuus. Välipaloina on hyvä sen sijaan nauttia jotakin vatsaa täyttävää mutta kevyttä. Laihduttaja saa vatsaansa täyteyden tunnetta pitkäksi aikaa esimerkiksi kipollisesta tuoretta kaaliraastetta, johon on lisätty hedelmäpaloja tai rasvatonta raejuustoa.

6. Ovatko välipalat diabeetikolle välttämättömiä?

Ovat ja eivät. Etenkin tyypin 2 diabeetikoilla verensokeri tuppaa tavallisesti olemaan pikemminkin liian korkealla kuin liian matalalla. Siksi ylimääräisiä välipaloja ei yleensä tarvita. Nälkää poissa pitävä kuituinen välipala voi kuitenkin olla tarpeen, jos aterioiden väli jää liian pitkäksi - yli kolmen neljän tunnin. Hyvälaatuisen välipalan avulla verensokerikaan ei heilahtele niin paljon.

Runsas liikunta lisää diabeetikon välipalojen tarvetta. Liikkuessa verensokeri voi etenkin normaalipainoisilla, diabeteslääkitystä käyttävillä potilailla laskea liian alas.

Verensokerin säännöllinen mittaus ja omien tuntemusten kuunteleminen kertovat kyllä, milloin on välipalan aika.

7. Mitä suomalaisten senioreiden välipalatottumuksissa olisi erityisesti parannettavaa?

Mitä iäkkäämmäksi tulemme, sitä huonommin tunnemme nälkää tai janoa. Tutkimusten mukaan etenkin proteiinien, mutta myös kasvisten ja hedelmien saanti hiipuu liikaa, ja se puolestaan aiheuttaa osalla iäkkäistä jopa vajaaravitsemusta.

Proteiinijuomat ovat vaihtoehto niukkaruokaisen välipalaksi.

Moni yksin asuva syö yksipuolisesti sen vuoksi, että panee suuhun vain sitä, mitä tekee mieli. Omaisen tai ystävän olisi siksi hyvä varmistaa, että jääkaapista löytyy monipuolisesti erilaista ruokaa.

Jos pääruuat jäävät vähäisen ruokahalun vuoksi pieniksi, läheistä on hyvä kannustaa syömään useampia välipaloja päivässä.

Kaupoissa ja apteekeissa myytävät proteiinijuomat ovat yksi vaihtoehto niukkaruokaisen proteiinivälipalaksi.

8. Yöpala ennen nukkumaanmenoa – hyvä vai huono juttu?

Unensaanti voi olla vaikeaa, jos maha kurnii. Ilta- tai yöpalan on kuitenkin hyvä olla kevyt, sillä liian raskaat annokset ennen nukkumaanmenoa haittaavat unta.

Pitkäkestoiset hiilihydraatit ovat hyvä valinta myöhäiseksi iltapalaksi. Täysjyvävoileipä, pieni annos puuroa tai muutama hedelmä sisältävät maltillisesti kaloreita, mutta ovat kuitupitoista syötävää. Kuitu ja hitaat hiilarit pitävät veren sokeri- ja rasva-arvoja tasaisempana aamua kohti kuin vaikkapa jokin rasvainen ja sokerinen herkku.

Iltapalalla ei kuitenkaan kannata korvata illallista. Jos niin käy, moni sortuu syöpöttelemään iltamyöhään aivan liikaa. Yötä vasten syöminen näyttää tutkimusten mukaan edistävän lihomista - aamupainotteinen syöminen puolestaan auttavan laihtumisessa.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa Terveystalosta. Lähteenä myös diabetes.fi.