Hyvinvoivat hiukset tarvitsevat säännöllistä hoitoa, mutta ennen kaikkea säännöllistä hyvää ravintoa. Näin neuvoo kampaamoalalla pitkään työskennellyt Annikki Hagros.

Ampulleja, pillereitä, liuoksia ja suihkeita. Markkinoilla on yhä enemmän hiusta ja hiuspohjaa hoitavia tuotteita.

Hiusakatemian perustaja Annikki Hagrosin mielestä on todella hyvä, että tarjontaa hiuspohjan ongelmiin on yhä enemmän. Ihan jo siksikin, etteivät kaikki tuotteet sovi kaikille.

– Hiustuotteita kannattaa aika ajoin vaihdella, ja varsinkin iän myötä siirtyä herkemmän ihon tuotteisiin, sillä päänahankin iho tulee vuosien karttuessa herkemmäksi, Hagros toteaa.

Hiukset puhtaaksi pää alaspäin

Hiusten hoito lähtee niiden pesusta, josta Hagrosilla on vankka mielipide.
– Hiukset kannattaa aina pestä pää alaspäin, niin että sormet pääsevät hiusten seasta hieromaan päänahkaa. Ensin huuhdotaan muotoilutuotteet pois ja sittet sormet noita-akkamaisesti harallaan päätä hieromaan. Tällä tyylillä säästyy sampootakin, Hagros neuvoo.

Hoitoaineen hän neuvoo levittämään pyyhekuiviin hiuksiin ja aina kammalla. Päänahan ja hiusten syväpuhdistus on hyvä tehdä noin kuukauden välein.

Rasva ja vesi vahvistavat hiusta

Hiusten hyvinvointi lähtee Hagrosin mielestä kuitenkin aina päänahkaa syvemmältä, nimittäin ravinnosta.

– Minulla on paljon 50–90-vuotiaita asiakkaita, joilla melkeinpä kaikilla on rasvan vajaus. Silloin hiusjuuret nahistuvat. Hyvänlaatuisen rasvan saantia ei voi liiaksi korostaa. Useammin kalaa, ja valmisleivonnaiset sekä keksit pois, Hagros listaa ja muistaa heti perään:

– D-vitamiini, sitä ei vain edelleenkään saada tarpeeksi, ja sen vajaus surkastuttaa talirauhasia.

Rasvojen lisäksi meidän pitäisi valella sisäisesti itseämme vedellä, ihan kraanavedellä.

– Ihmisestä 60 prosenttia on juuri vettä, ei vaikkapa olutta tai kahvia, Haglöf hymähtää.

Juureksista on tullut trendikästä syötävää, sillä niitä tarjotaan huippuravintoloissakin. Ravitsemuksellisesti ne kilpailevat tiukasti muiden kasvikunnan tuotteiden kanssa.

Huippuravintoloissa tarjolla voi olla tammisavustettua lanttua, glaseerattua naurista ja karamellisoituja punajuuria. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen iloitsee trendistä. Juurekset ovat aivan omaa luokkaansa terveellisyydessä.

– Juuresten suurin etu on se, että niiden kuitupitoisuus on hyvä. Niiden avulla saa myös helposti täyteen kasvissyöntisuosituksen: puoli kiloa päivässä, Partanen kehuu.

Partasen vastaanotolla monet kertovat syövänsä paljon tomaatilla ja kurkulla ryyditettyä salaattia, mutta keveytensä vuoksi niistä on vaikea kasata suositeltua puolta kiloa päivässä.

– Vaikka siinä onnistuisikin, ravintoarvot jäävät köyhemmiksi verrattuna vaikka juuresraasteisiin.

Juurekset ovat myös painonvartijan parhaita ystäviä, sillä ne täyttävät vatsan todella vähillä kaloreilla.

Synninpäästö pakastejuureksille

Monen vatsa ei kestä juureksia raakoina, jolloin hyvä ratkaisu on nauttia ne kypsennettyinä. Hanna Partasen mukaan kypsennys ei vähennä merkittävästi juuresten terveellisyyttä.

– Pientä ravintoainetappiota tulee kypsennyksessä aina, mutta kuidut kyllä säilyvät.

Partanen on valmis antamaan synninpäästön myös pakastejuureksille ja -vihanneksille.

– Brittitutkimuksen mukaan ravintoaineet pysyvät hyvin tallella, kun teollisuus pakastaa vihannekset lähes suoraan pellolta. Jos esimerkiksi tuoretta porkkanaa varastoidaan pitkään, sen ravintoarvo on huonompi kuin pakastetun.

Kotimaiset juurekset ovat edullisempia ja ekologisempia kuin ulkomaiset kasvikset.

Partanen on kiireisenä ihmisenä pakastevihannesten ja uunijuuressekoitusten suurkuluttaja. Myös porkkanaraaste on hänen suosikkejaan.

– Isältäni sain hyvän vinkin. Hän nostaa porkkanoita äidin kanssa omasta maasta, jonka jälkeen he raastavat ne yleiskoneella, pussittavat ja pakastavat. Aamuisin he ottavat sulamaan yhden pussin päivällistä varten.

Sekakäyttö sallittua

Partasen mukaan juuresten lisääminen ruokavalioon on helppoa.

– Sekakäyttö on sallittua, eli ruokia kannattaa höystää kaikenlaisilla juureksilla. Valmiin juuressekoitepussin voi lisätä keittoon tai paistaa sen uunissa muun ruuan lisukkeeksi. Eikä maksa paljon!

Kotimaiset juurekset maksavat vähän verrattuna ulkomailta tuotuihin kasviksiin. Lähiruuan syöminen on myös ekologista.

Lisäksi sesongin mukaan syöminen on ekoteko. Juureksia riittää Suomessa syötäviksi talvikuukausinakin, jolloin tomaattien, kurkun ja salaatin kantamista kaupasta kannattaa vähentää. Ne tuotetaan ulkomailla tai lämmitetyissä kasvihuoneissa Suomessa.

Monipuoliset terveyshyödyt

Punajuuri on terveysarvoiltaan huippu. Sen sisältämän nitraatin ontodettu alentavan verenpainetta ja edistävän sydämen terveyttä. Punajuuressa on runsaasti folaattia, jonka uskotaan pienentävän syöpäriskiä.

Porkkanat tunnetaan beetakaroteenistaan, joka muuttuu ihmisen elimistössä A-vitamiiniksi. A-vitamiini on tärkeää varsinkin silmille.

Lanttu on puolestaan hyvin C-vitamiinipitoinen. Lantussa ja nauriissa on molemmissa rikkipitoisia yhdisteitä, joiden tiedetään suojaavan syöpäsairauksilta. Palsternakassa on runsaasti kaliumia.

Mehevimmillään uunissa

Juuresten laajasta valikoimasta pystyy helposti valitsemaan kahden viikon jaksolla eri juureksen jokaiselle päivälle.

Useimmat juurekset maistuvat meheviltä uunissa paahdettuina, öljytilkalla ja hunajalla sekä suolalla ja pippurilla maustettuina. Myös höyrykypsennys pitää maut ja värit tallella.

Jos keittää juureksia kattilassa, vettä kannattaa käyttää niukasti. Veteen voi puristaa appelsiini- tai sitruunamehua. Veden sijasta käy myös kanaliemi, johon voi lisätä tuoreyrttejä ja valkoviiniä.

Balsamietikka on hyvä juuresmauste maltillisesti pirskotettuna. Piparkakkumausteet käyvät juuresruokiin. Kannattaa kokeilla myös tähtianista sekä pähkinöitä ja manteleita.

Artikkeli on julkaistu myös ET Terveys -lehden numerossa 6/2017.

Mustikan antosyaanit hoitavat terveyttä monin tavoin.

Vahvat väriaineet

Mustikan terveysvaikutusten uskotaan johtuvan antosyaaneista. Ne antavat marjoille, hedelmille ja kukille sinisen, punaisen tai violetin värin. Antosyaanit suojaavat kasvia UV-säteilyltä ja taudeilta, estävät solujen hapettumista ja tuhoavat mikrobeja. Eniten antosyaaneja on tummansinisissä marjoissa.

Kansantautien kampittaja

Mustikoiden syöminen auttaa vähentämään matala-asteista tulehdusta, elimistössä hiljaa kytevää kudosten ärsytystilaa, joka altistaa pitkäaikaisille kansantaudeille. On saatu viitteitä myös siitä, että mustikka voi edistää aivoverenkiertoa ja kohentaa muistia. Lisäksi se voi auttaa ehkäisemään kakkostyypin diabetesta.

Mustikka sisältää myös runsaasti kuitua sekä C- ja E-vitamiineja.

Parantaa näköä

Antosyaanien on todettu edistävän pienten hiussuonien verenkiertoa, mikä vaikuttaa myös silmien toimintaan. Mustikkaa on käytetty hämäränäön parantamiseen, vaikka vaikutusta ei ole todennettu tieteellisesti. Mustikoiden syöminen saattaa ehkäistä myös silmien väsymisoireita ja parantaa glaukoomapotilaiden näkökykyä.

Puolitoista desiä päivässä

Noin puolitoista desiä mustikoita päivittäin edistää terveyttä. Marjojen kuumentaminen pienentää jonkin verran niiden antosyaanipitoisuutta. Pakastus on paras tapa, jos haluaa säilöä mustikan terveelliset ainesosat tehokkaasti talven varalle.

Asiantuntijana dosentti, tutkija Riitta Törrönen, Itä-Suomen yliopisto.

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 15/2017.