Ruusufinni voi koetella ihon lisäksi myös mielenterveyttä – 10 faktaa ruusufinnistä

1. Ruusufinni tuo finnejä ja paukamia, joiden piti jäädä teini-ikään. Mistä on kyse?

Ruusufinni eli acne rosacea on kasvoilla ilmenevä ihottuma, jota esiintyy useimmiten 30-60-vuotiailla. Sen tavallisimmassa muodossa kasvot punoittavat herkästi. Nenässä ja poskissa on laajentuneita hiussuonia, jotka kuultavat ihon läpi.

Voimakkaat lämpötilan vaihtelut, kuten sauna, pakkanen, tuuli, viima ja aurinko, saavat ihon lehahtamaan punaiseksi, samoin kahvi, alkoholi ja mausteiset ruuat. Ruusufinnin lievästä muodosta käytetään usein nimeä couperosa.

Jos tauti pahenee, iholle nousee punoittelun lisäksi tulehtuneita näppylöitä ja märkäpäitä. Niitä voi tulla ryppäinä etenkin nenään ja poskille, joskus myös otsaan ja leukaan. Rinofyyma on ruusufinnin muoto, jota esiintyy pääasiassa miehillä. Siinä talirauhaset suurenevat ja nenä kasvaa muhkuraiseksi.

2. Mistä ruusufinni johtuu?

Siitä kärsivät sekä miehet että naiset, ja taipumus on perinnöllinen. Ruusufinni esiintyy usein vaaleiden, herkästi auringossa palavien iholla. Noin 10 prosenttia aikuisista suomalaisista sairastaa ruusufinniä, jos kaikkein lievimmätkin, pelkin punoitusoirein ilmenevät tapaukset otetaan huomioon. Märkäpäistä muotoa on noin kahdella prosentilla.

Taudin tarkkaa syytä ei tunneta, mutta auringonvalon arvellaan altistavan sille. Tauti puhkeaa tai oireet pahenevat usein keväällä, kun aurinko alkaa paistaa voimakkaammin.

Iho kannattaa suojata saunalta, pakkaselta, tuulelta, viimalta ja auringolta.

3. Paraneeko ruusufinni?

Tauti ei yleensä parane, mutta oikealla hoidolla oireita voidaan lievittää ja ehkäistä. Tyypillistä on aaltoilevuus. Välillä iho on pahemmassa kunnossa, välillä oireet helpottavat.

Monet ulkoiset tekijät saattavat pahentaa oireita ja niitä välttämällä voi vaikuttaa ihon kuntoon. Iho kannattaa suojata ääriolosuhteilta eli saunalta, pakkaselta, tuulelta, viimalta ja auringolta.

4. Mistä tiedän, että punoittelu tai näppylät ovat ruusufinniä eivätkä vaikkapa aknea?

Aknessa on tulehtuneiden ihomuutosten lisäksi musta- ja valkopäitä, joita ei esiinny ruusufinnissä, ja akne voilainehtia kasvojen lisäksi vartalolla, rinnassa, selässä ja hartioissa.

Moni ruusufinniä tietämättään sairastava saa diagnoosinsa silmälääkärillä.

Taliköhnäihottuma puolestaan oireilee tyypillisesti kulmakarvoissa, korvissa, hiuspohjassa ja nenänpielissä.

Myös punahukkaihottuma on kasvoihottuma, mutta siihen liittyy yleensä muitakin oireita kuten nivelvaivoja. Diagnoosia tehdessään lääkäri haastattelee potilasta tarkasti ja etsii taudin merkkejä myös muualta kehosta.

5. Miksi ruusufinniä sairastaville ei tehdä silmien laserleikkauksia?

Monella ihotaudista kärsivällä on myös silmäoireita kuten luomitulehdusta, näärännäppyjä ja luomirakkuloita. Silmät kuivuvat, ne saattavat tuntua hiekkaisilta tai luomet turpoavat.

Silmien laserkirurgiassa ruusufinnin aiheuttamat kyynelnesteen muutokset ja silmien kuivuus ovat riskejä. Pahimmillaan kuivasilmäisyys voi aiheuttaa sarveiskalvon vaikeita haavaumia ja arpeutumista. Vaikka ruusufinniä sairastavalla olisi vain iho-oireita, laserleikkaus on riski, koska ruusufinnin silmäoireet voivat ilmetä myöhemmin.

Moni ruusufinniä tietämättään sairastava saa diagnoosinsa silmälääkärin vastaanotolla.

Mielenterveys on koetuksella, kun ihmiset tuijottavat.

6. Onko ruusufinni vain esteettinen haitta?

Suuria märkäonteloita muodostava ruusufinni voi aiheuttaa kipuja, mikä voi hankaloittaa arkea tai vaikeuttaa nukkumista. Myös mielenterveys ja itsetunto ovat koetuksella, kun ihmiset tuijottavat, kuiskuttelevat tai näyttävät paheksuvilta. Punoittavat kasvot voidaan tulkita reippaan alkoholinkäytön sivuvaikutukseksi, ja silmien turvotus saa näyttämään itkuiselta.

Voi myös olla rasittavaa kuunnella ihmisten hyväntahtoisia neuvoja ja vinkkejä, kun on itse taistellut taudin kanssa vuosia tai vuosikymmeniä ja kokeillut kaikki mahdolliset keinot tuloksetta. Kaikki krooniset ihosairaudet voivat aiheuttaa masennusta ja ahdistusta.

7. Miten tautia hoidetaan?

Punoitteluun ja hiussuonten laajenemiseen käytetään yleensä brimonidiinigeeliä. Se supistaa pintaverisuonia ja vähentää punoitusta -parhaimmillaan punoitus katoaa 12 tunniksi. Pysyvämmin punoitusta voi vähentää pintaverisuonia hävittävällä laserhoidolla tai valoimpulssihoidolla.

Märkänäppyisen ruusufinnin hoidossa käytetään yleensä paikallishoitoja kuten metronidatsolia, atselaiinihappoa tai ivermektiiniä sisältäviä geelejä ja emulsiovoiteita. Metronidatsoligeeliä tai -emulsiovoidetta voi ostaa apteekista myös ilman reseptiä.

Jos iho on kovin tulehtunut, aloitetaan herkästi myös suun kautta otettava antibioottikuuri. Lääkkeitä käytetään viikkoja tai kuukausia kerrallaan.

8. Onko antibiooteille vaihtoehtoja?

Jos muut hoidot eivät tepsi, voidaan käyttää isotretinoiinia. Se on A-vitamiinin johdannainen, jonka käyttö vaatii säännöllistä maksa- ja kolesteroliarvojen seurantaa sekä hedelmällisessä iässä olevilla naisilla huolellisen raskauden ehkäisyn.

Kortisonivoiteita ei tulisi käyttää, koska pitkällä aikavälillä ne pahentavat sairautta.

9. Millaiset tuotteet sopivat päivittäiseen ihonhoitoon?

Kasvot pestään haalealla vedellä ja miedosti happamalla pesunesteellä ja kostutetaan perusvoiteella. Voiteessa on hyvä olla aurinkosuoja, vaikka olisi pilvinenkin päivä.

10. Millaisia tuotteita kannattaa välttää?

Voimakkaat kuorinnat ja hionnat sekä alkoholia ja öljyjä sisältävät tuotteet voivat ärsyttää ruusufinni-ihoa. Kortisonivoiteita ei tulisi käyttää lainkaan. Se voi aluksi auttaa, mutta pitkällä aikavälillä pahentaa sairautta.

Asiantuntijoina ihotautien ja allergologian erikois-lääkäri Kati Pummi (Mehiläinen, Terveystalo ja Lääkärikeskus Minerva) ja silmätautien ylilääkäri Tiina Leivo (Terveystalo).