Saunan lämpö tekee meille niin hyvää, että lauteille kannattaa kavuta muulloinkin kuin lauantaina.

Rentona päästä varpaisiin

Saunomisen tärkein terveyshyöty on sen rentouttava vaikutus: lihasten jännitys laukeaa ja mieli tyyntyy. Saunominen tasapainottaa autonomista hermostoa ja lisää mielihyvähormonien eli endorfiinien tuotantoa. Lämpö voi helpottaa astmapotilaan hengitystä.

Verisuonet kimmoisina

Saunominen ylläpitää verisuonten joustavuutta ja laskee useimmilla ihmisillä verenpainetta tilapäisesti. Jos on taipumusta verenpaineen heittelyyn ja huippaamiseen, kannattaa saunoa varoen ja huolehtia nestetasapainosta. Puolen tunnin löylyttelyn aikana ihminen hikoilee puolisen litraa. Vesi tai vähäsuolainen mineraalivesi korvaa saunan aiheuttaman nestehukan.

Suojaa sydäntä ja muistia

Ahkera saunominen pienentää sepelvaltimotaudin vaaraa, ja myös muistisairaudet näyttävät olevan harvinaisempia paljon saunovilla.

Kuin kävelylenkillä

Pulssi kiihtyy saunassa huomattavasti, mutta verenkiertoelimistö ei rasitu sen enempää kuin reippaalla kävelyllä. Jos sydänpotilas pystyy kävelemään vaivatta, hän voi yleensä saunoa turvallisesti, kunhan välttää ylenpalttista löylynottoa.

Hoivaa hipiää

Saunominen pehmentää ihoa ja saattaa lievittää joidenkin ihotautien, kuten psoriaksiksen oireita. Lämmössä ihon pintaverenkierto vilkastuu, ihohuokoset avautuvat ja iho puhdistuu syvältä.

Jos iho on tulehtunut, saunaan ei pidä mennä. Saunaa on vältettävä myös leikkausten jälkeisten avohaavojen kanssa, sillä sauna voi lisätä tulehdusriskiä.

Asiantuntijana professori Jari Laukkanen, Itä-Suomen yliopisto

Artikkeli on julkaistu ET Terveyden numerossa 3/2017.