Maarit ja Jukka tykkäävät viettää mökillä aikaa ystävien kanssa. Tällä kertaa seurana oli vain pojan perheen koira, Armin van Buuren.
Maarit ja Jukka tykkäävät viettää mökillä aikaa ystävien kanssa. Tällä kertaa seurana oli vain pojan perheen koira, Armin van Buuren.

Siinä missä yksi raataa, toinen ottaa rennosti. Maarit ja Jukka Vaittinen ostavat mieluummin palvelut mökilleen kuin surruttavat itse moottorisahaa.

Rannan männikkö siivilöi valoa kuin sälekaihdin.  On keskipäivä, ja Jukka Vaittinen on juuri aloittanut paljun täytön. Sinne hän tosin pulahtaa vasta lenkin jälkeen, kun saunotaan.

– Saunominen on meidän mökkilomailussa tärkeässä roolissa. Kun rakennutimme paljun, saunominen venyi jopa kolmeen tuntiin, Jukan vaimo Maarit Vaittinen kertoo.

Mutta kyllä edessä kimmeltävässä järvessäkin pulikoidaan. Perinteeksi on muodostunut uinti luodolle, joka kohoaa parinkymmenen metrin päässä rannasta. Sinne noustaan hetkeksi ottamaan ilmakylpyjä, alasti tietenkin, kun mökillä ollaan. 

Lepo voittaa nikkaroinnin

Padasjoella sijaitseva Vaittisten mökki on alun perin Maaritin isän 1970-luvulla rakennuttama. Samaan aikaan, suuren mökkibuumin innostamana, järven rantaan nousivat myös naapurimökit väljille tonteilleen.

– Silloin ranta täyttyi työn äänistä ja hommaa tuntui riittävän jokaisella. Joitakin vuosia sitten näissä kaikissa mökeissä tapahtui sukupolvenvaihdos. Monen mökkeilystä on tullut aika lailla rennompaa, Maarit kertoo.

Kun he Jukan kanssa päätyivät mökin omistajiksi, yksi asia oli varmaa: he eivät halunneet ryhtyä mökki­raatajiksi.

"Koska meillä on tiukka rytmi arjessa, haluamme täällä ottaa mahdollisimman rennosti."

– Koska meillä on molemmilla aika tiukka rytmi arjessa, haluamme täällä ottaa mahdollisimman rennosti, Jukka toteaa.

Hän ei kovin hanakasti surruta mökillä moottorisahaa tai rakenna vierasmajaa, vaan tilaa mieluummin sellaisiin hommiin ammattitekijät. Niin on pihaan syntynyt palju ja vierasmökki.

– Keittiöönkin olemme yrittäneet löytää remontoijaa, mutta vielä ei urakka ole kenellekään kelvannut, Jukka kertoo.

Lue myös: Mansikkapaikka muuttui työleiriksi – Röyhkän sukupolvi luopuu mökeistään

Nautiskelua aikataulussa

Mitä mökillä sitten tehdään, kun ollaan rennosti?

– Varsinkin meidän viikonloppureissuillamme on itse asiassa aika säännöllinen aikataulu. Perjantaina tulemme, lämmitämme saunan ja syömme hyvin. Lauantaina lounastetaan, Jukka käy lenkillä. Sen jälkeen saunotaan ja syödään hyvin, Maarit luettelee.

Sunnuntaina Maarit ja Jukka usein tekevät vielä yhdessä pidemmän lenkin ennen kuin suuntaavat kohti Helsinkiä.

– Vaikka tykkäämme nautiskella, meillä on täällä hommissa aina hyvä aikataulu. Inhoan epätäsmällisyyttä, ja kaverit joskus naureskelevatkin kuinka ohjailen saunomis- ja syömisaikatauluja, Jukka kertoo.

Silti tunnelma on tärkeä. Sen luomisessa musiikki on olennaisessa roolissa. Paljussa lilluessa on mukava kuunnella Spotifysta musiikkia ja katsella auringonlaskua.

Lämpimän sosiaalinen palju

Vaittiset eivät ole koskaan viettäneet koko lomaansa mökillä. Eivät silloinkaan, kun nyt jo aikuiset pojat olivat pieniä. Kesällä on aina päästävä myös reissuun, mieluiten Eurooppaan.

"Mökkielämästämme on muodostunut jopa sosiaalisempaa kuin arjesta."

– Katsomme almanakoistamme hyvissä ajoin, mitkä viikot ja viikonloput aiomme viettää täällä. Sitten alamme kutsua ihmisiä kylään. Oikeastaan meidän mökkielämästä on muodostunut jopa sosiaalisempaa kuin arjesta, Maarit pohtii. 

Silti Jukka ja Maarit ehtivät olla mökillä myös kaksistaan. Silloin aamuihin on sorvautunut hauska tapa, tv-sarjojen katselu dvd:ltä. 

– Se venyttää hauskasti kiireettömyyden tuntua, Maarit toteaa.

Palju on jutustelun aikana täyttynyt. Jukan on aika päästä lenkille, jotta illan saunominen ei veny tuhottoman myöhään. Lämpimässä vedessä istuskellen on mukava nostaa malja auringonlaskulle.

Tältä näyttää ET-lukijoiden mökillä – lähetä myös oma kuvasi

Vaittisten mökillä:

  • Syödään hyvin.
  • Saunotaan hartaasti.
  • Tavataan ystäviä.
  • Katsotaan laatu­sarjoja tallenteina.
  • Ostetaan työ­palveluita ulkopuolisilta.

Kysely

Kesämökki

Onko sinulla kesämökki?

Kyllä
Kyllä
62.5%
Ei
Ei
37.5%
Ääniä yhteensä: 16
Vierailija

"Mökillä pidämme kiinni tiukoista saunomis- ja syömisaikatauluista"

Mulle ei sopisi ollenkaan noin tiukkaan aikataulutettu elämä..;). Mulla saattaa mennä päivä, etten syö oikeastaan mitään ja sitten syön vaikka aamuyöllä, jos siltä tuntuu. Olen aika yökukkuja ja aamulla on vaikea kammeta itseään ylös, enkä kampea, jos en todellakaan jaksa. Ystävätkin tulevat aika yllättäen ja itse olen spontaani lähtijä. Mutta jokainen tyylillään, eipä siinä mitään.
Lue kommentti

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein

Käy kesken joulukuun kiireiden vetämässä henkeä Lappeenrannassa jouluasuun puetussa Wolkoffin talossa. Ruokasalin kattoon asti ulottuva joulukuusi on koristeltu samoilla koristeilla kuin Wolkoffin perheen talossa asuessa. Salin pöydälle on katettu juhlavat kahvikupit, hedelmät, pähkinät ja tryffelit.

Kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu vuosina 1826-1905. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872-1983. Talossa ehti tuona aikana asua neljä sukupolvea perheen jäseniä.

Joulun aikaan Wolkoffin talo puetaan jouluasuun talon viimeisen isännän, Johannes Wolkoffin (1900-1969), perheen tapaan. Talossa näyttää samalta kuin hänen aikaisinaan jouluina. Silloin talossa eli kaksi kansallisuutta ja kaksi uskontoa rinnakkain. Venäläisyys ja suomalaisuus, ortodoksisuus ja luterilaisuus.

Koristeita on kaikkialla. Jotkut niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä, toiset on tety muutama vuosikymmen sitten. Talosta ei koskaan hävitetty mitään, koska kaikelle saattoi olla käyttöä myöhemmin. Takanraunuksilla, pöydillä ja ikkunoilla voi olla vierekkäin suupuhallettu lasikoriste 1900, ja muovinen koriste Hongkongista vuodelta 1970.

Ruokasaliin tuodaan kattoon asti ulottuva kuusi, jonka vanhimmat koristeet, pukki ja enkeli, ovat olleet käytössä jo 1900-luvun alussa. Juhlavassa ruokapöydässä kimaltelevat juhlaa varten esiin otetut astiat, ja jokaisen perheenjäsenen paikkaa koristaa oma tonttunsa. Joulukukat, omenat ja pähkinät tuovat taloon tuoksuaan. Tunnelma talossa on hiljainen ja rauhallinen, ja siellä voi hetkeksi unohtaa joulun kiireet ja hyörinän.

Kiinnostava museo

Talo on toiminut museona vuodesta 1993 lähtien. Yli sadan vuoden aikana kertynyt kodin esineistö luo tilaan ainutlaatuisen tunnelman. 1800-luvun alkupuolella Jaroslavin kuvernementistä saapuneesta maaorjatalonpojasta puutarhuriksi ja kauppiaaksi edenneen Ivan Wolkoffin suku säilytti talon jakamattomana vuoteen 1986 saakka, jolloin se lahjoitettiin museoksi. Vasta vuonna 1993 talo pihapiireineen avattiin yleisölle.

Kodin harmonisen ilmapiirin ohella kävijä voi vierailla Wolkoffin puodissa, jossa on tarjolla kauniita joulukoristeita sekä monenlaista lahjaksi sopivaa sekä lapsille että aikuisille. Puodin ikkunassa istuu ohikulkijan iloksi kynttilänvalossa joulupukki pöytänsä ääressä ja vastailee lasten kirjeisiin.

Joulu Wolkoffin talomuseossa ja puodissa on avoinna:

12-17.12.2017 klo 11-17
19.-22.12.2017 klo 11-17
27.-30.12.2017 klo 11-17
2.-7.1.2018 klo 11-17

Wolkoffin jouluun tutustutaan opastetuilla kierroksilla. 

Wolkoffin talomuseo ja puoti, Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
Museon lippukassa 05- 616 2258

Opastusvaraukset ja tiedustelut museoiden toimistolta, 05- 616 2261.