Kakkostyypin diabetekseen ja sen hoitoon liittyy uskomuksia, joista kaikki eivät pidä paikkaansa. Selvitimme, voiko sairaudesta parantua ja mikä sen oikeasti aiheuttaa.

Sanotaan, että kakkostyypin diabetes on itse aiheutettu. Onko se?

Tämä on virheellinen yleistys. Tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä perimällä on iso merkitys. Jopa esivanhempien elintavat ja sikiöaika voivat vaikuttaa sairauden syntymiseen.

Totta on, että omat elintavat vaikuttavat useimmilla siihen, puhkeaako sairaus ja milloin niin käy. Lihavuus, keskivartaloon kertynyt rasva, epäterveellinen ruokavalio ja liikkumattomuus lisäävät riskiä sairastua.

Kakkostyypin diabetes on kuitenkin monimuotoinen ja eri ihmisillä erilainen. Osalla verensokeri pysyy normaalina ylipainosta ja liikunnan puutteesta huolimatta. Osa normaalipainoisista paljon liikkuvista ja terveellisesti syövistä sairastuu. Eron selittää perimä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mikä kakkostyypin diabeteksen laukaisee?

Jos sairaus on jommallakummalla vanhemmista, riski sairastua on suuri. Usein laukaiseva tekijä on lihominen, joka aiheuttaa elimistön tulehdustilan ja niin sanotun insuliiniresistenssin eli verensokeria laskevan insuliinin tehon heikkenemisen. Jos siihen ei puututa, verensokeri lähtee nousuun. Erityisesti vyötärölihavuus sekä maksan ja haiman rasvoittuminen heikentävät insuliinin tehoa ja eritystä. Myös suolistosta erittyvät hormonit vaikuttavat haiman toimintaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lihominen aiheuttaa elimistön tulehdustilan ja niin sanotun insuliiniresistenssin.

Muutkin syyt voivat laukaista diabeteksen aikuisena. Vuodepotilaaksi joutuminen tai muu liikkumisen olennainen väheneminen voi kohottaa verensokeriarvoja ja lisätä sairastumisriskiä. Myös pitkään jatkuva kortisonilääkitys tai esimerkiksi pitkäaikainen, kroonistunut stressi ja unihäiriöt voivat laukaista diabeteksen.

Sukulaiseni välttelee sokeria, koska se voi aiheuttaa diabeteksen. Onko hän oikeassa?

Myytti sokerin syömisen ja diabeteksen yhteydestä elää, vaikka siinä ei ole perää. Diabetesta on nimitetty sokeritaudiksi, koska siihen liittyvät kohonneet verensokeriarvot. Sokerin syöminen nostaa verensokeria nopeasti, mutta sokeri ei aiheuta diabetesta. Kyse on aineenvaihdunnan sairaudesta, jossa haima ei eritä insuliinia riittävästi. Sokerin syömisellä on yhteys diabetekseen välillisesti: jos syötyä sokeria tai ylimääräisiä kaloreita ei kuluta, ne varastoituvat rasvoina myös maksaan, mikä altistaa tyypin 2 diabetekselle.

Sokerista ei tarvitse kokonaan luopua, mutta sen käyttöä on hyvä rajoittaa.

Edes silloin, kun kakkostyypin diabetes on todettu, sokerista ei tarvitse kokonaan luopua, mutta sen käyttöä on hyvä rajoittaa. Muut hiilihydraatit vaikuttavat eri ihmisillä verensokeriin eri tavoin. Joillekin diabetesta sairastaville kaurapuuro aamuisin on hyvä valinta, toisille ei. Hiilihydraattien lähteissäkin on eroja: kuiduttomat höttöhiilarit eli esimerkiksi vähäkuituiset vehnäleivät kannattaa vaihtaa kuitupitoisiin hiilihydraatteihin, kuten täysjyväleipään ja kasviksiin.

Kannattaa kiinnittää huomiota myös muun muassa rasvan laatuun ja riittävään kuidun saamiseen, jotta verisuonet pysyvät kunnossa. Painonhallinnassa auttaa, jos pienentää ateriakokoja ja syö säännöllisesti.

Ovatko lääkkeet kakkostyypin diabeteksen hoidossa tehottomia? Niin väitettiin eräässä kirjassa.

Väite on osittain totta, osittain tarua. Diabeteslääkkeet eivät ole tehottomia, mutta eri valmisteiden teho vaihtelee eri ihmisillä. Lääkehoitokaan ei pysty pitämään verensokeria normaalina, jos syö mitä sattuu, ei liiku ja paino nousee.

Kakkostyypin diabeteksen hoidossa on tärkeää yhdistää terveelliset elintavat ja yksilöllisten tarpeiden mukainen, räätälöity lääkehoito. Usein verensokeria laskevan lääkityksen lisäksi tarvitaan myös verenpaine- ja kolesterolilääkitystä, jotta vältytään tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksilta, erityisesti sydän- ja verisuonitaudeilta.

Jos kakkostyypin diabetesta hoitaa insuliinilla, voiko se pahentaa insuliiniresistenssiä?

Asia on osittain noin. Insuliinihoidon vaikutus riippuu siitä, miksi ja millaisilla annoksilla hoito aloitetaan. Ylisuuret insuliiniannokset lihottavat herkästi. Jos paino nousee, insuliiniresistenssi pahenee. Insuliiniresistenssiä pitäisi hoitaa ensisijaisesti puuttumalla sen syihin eli ruokavaliolla, liikunnalla ja laihduttamisella sekä yksilöllisesti tablettilääkkeillä. Jos verensokeri ei silti korjaannu, aloitetaan insuliinihoidon sijasta suolistohormonijohdannainen lääke eli GLP-1-pistokset.

Hoito vaihtelee yksilöllisesti.

Kakkostyypin diabeteksen hoito vaihtelee yksilöllisesti, ja siihen vaikuttaa vaikkapa se, onko ihmisellä muita sairauksia. Esimerkiksi sydänsairaudet ja munuaisten toiminnan heikentyminen vaikuttavat muun muassa lääkkeiden valintaan ja annoksiin. Monella kohonneisiin verensokeri- arvoihin liittyvät myös kohonnut verenpaine ja kolesteroliarvot, joita pitää hoitaa.

Voiko tyypin 2 diabeteksesta parantua, jos syö oikein ja liikkuu?

Jotkut voivat. Kun paino putoaa kymmenyksen tai enemmän, lihasten ja sisäelinten rasvoittuminen korjaantuu ja oma insuliinieritys kohenee. Yhdistämällä painonpudotuksen säännölliseen liikuntaan osa kakkostyypin diabetekseen sairastuneista voi palauttaa verensokerin normaaliksi. Tilannetta nimitetään remissioksi, jota voi kutsua myös kakkostyypin diabeteksen peruuttamiseksi tai siitä parantumiseksi.

Alttius diabetekseen ei silti häviä, eli elintapamuutosten tulee olla pysyviä. Joillakin verensokeri voi kaikesta huolimatta nousta vuosien kuluessa, joten sitä pitää myös seurata vuosittain.

Sairautta voi ehkäistä tai ainakin viivyttää elintavoilla. Tärkeimmät keinot ovat ylipainon ja vyötärölihavuuden välttäminen, säännöllinen liikunta, terveellinen ruoka ja tupakoimattomuus.

Asiantuntijoina sisätautien erikoislääkäri, Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka ja laillistettu ravitsemusterapeutti Niina Hämäläinen Diabetesliitosta.

Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan ET-lehden numerossa 13/20.

Sisältö jatkuu mainoksen alla