Kiusallinen ja kivulias suonenveto iskee usein yöllä, uidessa tai lenkillä. Kotikonstit auttavat monia, mutta joskus tarvitaan lääkäriä.
Pelkkä ajatuskin pelottaa. Uiskentelen järvessä kauniina kesäpäivänä ja yhtäkkiä jalkaan iskee suonenveto.
Suonenveto vedessä on riski, koska kivulias kramppi tekee uimisesta hankalaa, jopa mahdotonta. Mitä silloin voi tehdä?
– Tärkeää on pysyä rauhallisena ja pinnalla. Maata on hyvä saada nopeasti jalkojen alle, jotta voi seisahtua ja venyttää kramppaavaa lihasta, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Esa Ruuskanen Terveystalosta.
Suonenveto vedessä on riski, koska kivulias kramppi tekee uimisesta hankalaa.
Jos kramppi on jalkapohjassa tai pohkeessa, kannattaa venyttää varpaita ylöspäin. Pienikin lihaksen vastavenytys auttaa laukaisemaan suonenvedon.
Kouristus kestää yleensä muutamia minuutteja ja menee sitten ohi.
Turvallisuussyistä kannattaa uida aina rannan suuntaisesti niin, että jalat yltävät pohjaan. Jos sattuu olemaan syvemmällä eikä kramppi ole kovin paha, voi kellua ja odottaa sen ohi menemistä.
– Yksin ei pitäisi uida luonnonvesissä kramppiriskin takia, eikä muutenkaan.
Jos jostain syystä täytyy uida yksin, kannattaa käyttää remmillä sidottavaa, perässä kulkevaa kelluketta.
Uimahallissa tai valvotulla rannalla voi pyytää uimavalvojaa katsomaan perään, jos on altis saamaan suonenvetoa.
Krampin syy on mysteeri
Suonenvedossa lihas tai pieni lihasryhmä jäykistyy ja supistuu eli kramppaa tahtomatta ja äkillisesti. Suonenvedon tarkka syy on edelleen mysteeri.
– Suonenveto on huono termi, koska kramppi ei liity millään tavalla suoneen, Ruuskanen huomauttaa.
Yksin ei pitäisi uida luonnonvesissä kramppiriskin takia, eikä muutenkaan.
Suonenvedon erottaa muista lihaskivuista se, että lihas kovettuu ja raaja jännittyy tiettyyn asentoon. Jos pohje kramppaa, jalka ojentuu väkisin.
Kramppiin liittyvä voimakas kipu johtuu lihaksen hapenpuutteesta.
Tavallisimmin suonenveto iskee pohkeisiin, takareisiin tai jalkaterän lihaksiin.
Kramppiin liittyvä voimakas kipu johtuu lihaksen hapenpuutteesta.
Kramppeja voi olla myös käsissä ja vartalossa, esimerkiksi vatsalihaksissa tai sormissa kovan puristamisen vuoksi, mutta se on harvinaisempaa.
Suonenveto herättää tyypillisesti yöllä kesken nukkumisen. Miksi näin on, ei tiedetä.
– Lihakset saattavat yöllä rentoutuneina äityä reagoimaan pienenkin ärsykkeen takia, varsinkin pitkäkestoisen tai poikkeavan rasituksen jälkeen.
Muista tankata
Nestehukka ja suolatasapainon häiriö lisäävät kramppien mahdollisuutta.
Kehon magnesium, natrium, kalium ja kalsium vaikuttavat lihasten kykyyn supistua ja rentoutua. Jos niistä on vajausta, lihas saattaa krampata.
Helteellä on hyvä juoda kivennäisvettä tai napata suolakeksi veden kanssa. Myös saunan lämmössä voi altistua suonenvedolle, jos hikoilee paljon eikä juo riittävästi.
– Moni ikääntyvä välttelee juomista ja juo liian vähän, usein siksi, ettei tarvitsi käydä yöllä vessassa.
Yöllä vaaniva lihaskramppi on etenkin yli kuusikymppisten vaiva.
Toistuvia suonenvetoja on kolmasosalla yli 60-vuotiaista.
Iän myötä lihasten ja hermoston toiminta heikkenee ja lisäksi krampeille voivat altistaa sairaudet ja lääkkeet, esimerkiksi nesteenpoistolääkkeet ja keuhkoputkia avaavat lääkkeet.
– Jos suonenveto iskee yöllä, kannattaa nousta ylös kävelemään. Jos pohje kramppaa, sitä voi venyttää laittamalla päkiän korokkeen tai portaan päälle ja painamalla kantapäätä alaspäin. Kramppaavaa lihasta voi myös hieroa kevyesti. Se nopeuttaa verenkierron ja aineenvaihdunnan palautumista, Ruuskanen neuvoo.
– Myös lämpö vilkastuttaa verenkiertoa ja voi helpottaa kramppia. Kylmyys tai veto puolestaan altistavat suonenvedolle. Lämmintä jalkakylpyä ja yövillasukkia kannattaa kokeilla, jos saa helposti suonenvetoa.
Vaaraton vaiva
Suonenveto ei ole vaarallista. Lihas palautuu yleensä nopeasti ennalleen ja kipu hellittää.
Jos suonenveto on ollut voimakasta, lihas voi kuitenkin olla arka tuntikausia. Arkuuteen auttaa tavallinen kipulääke. Myös kylmäpakkausta tai tulehduskipulääkettä sisältävää voidetta tai geeliä voi kokeilla.
Harvakseltaan tulevien kramppien takia ei tarvitse lähteä lääkäriin.
– Jos suonenvetoa on tiuhaan tai se on kovin kivuliasta, on hyvä selvittää, ettei taustalla ole mitään krampeille altistavaa sairautta, sanoo Ruuskanen.
– Sellaisia voivat olla esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, selkäydinkanavan ahtauma, maksa- tai munuaisairaus sekä neurologiset sairaudet.
Jos suonenveto ei johdu sairaudesta eivätkä kotikonstit auta, lääkäri voi määrätä hoidoksi lihaksia rentouttavaa tai ääreisverenkiertoa parantavaa lääkettä.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 10/2024 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
3 x vältä suonenveto!
- Venyttele pohkeet ja takareidet säännöllisesti ennen nukkumaanmenoa.
- Huolehdi nestetasapainosta ja juo tarpeeksi vettä tai kivennäisvettä. Kahvi ja alkoholi poistavat nestettä kehosta, nauti niitä vain maltillisesti.
- Kokeile magnesiumlisää. Sen tehosta ei ole selkeää näyttöä, mutta joitakin se auttaa.
