Suunnistus on hauska ja halpa harrastus ja sen aloittaminen on helppoa.

1. Mikä suunnistuksessa on parasta?

Luontokokemus on aina uusi ja ainutlaatuinen. Ulkoilutieltä ei tarvitse lähteä edes kauas metsän puolelle, kun luonto tarjoaa parastaan: komeita avokallioita, kukkaketoja tai suopursujen tuoksua. Luonnossa oleskelu vähentää stressiä ja sopii suomalaiseen mielenlaatuun: me olemme metsässä kuin kotonamme.

Suunnistusharrastuksen aloittaminen on helppoa. Lähes joka kunnassa on suunnistusseuroja, jotka järjestävät viikoittain kuntorasteja. Kuntorastien karttamaksu on 4–8 euroa, eli harrastaminen on myös halpaa. Suunnistusporukoissa on vahva yhdessä tekemisen meininki, joten se on mukava sosiaalinen harrastus.

Suunnistus pitää aivot vireänä

2. Miksi se on hyvä laji yli viisikymppiselle?

Suunnistus on monipuolinen laji, joka kehittää kestävyys- ja lihaskuntoa, kehonhallintaa ja tasapainoa. Epätasaisella alustalla liikkuminen, mäkien kiipeily ja jalkojen nostelu risukossa haastavat kehoa ihan eri tavalla kuin tasamaalla kävely. Kun huomio on suunnistustehtävän ratkomisessa, metsässä jaksaa huomaamatta liikkua pidempään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lisäksi suunnistus pitää aivot vireänä, sillä kartan lukeminen ja reitinvalintojen pähkäily vaativat jatkuvaa ongelmanratkaisua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

3. Miten pääsen alkuun?

Kuntorasteille voi osallistua ilman aiempaa suunnistuskokemusta, ja ennakkoon sopimalla saa useilta seuroilta myös suunnistusopastusta. Voit myös ottaa yhteyttä paikalliseen suunnistusseuraan ja tiedustella harjoituksista ja kursseista. Useat suunnistusseurat järjestävät keväisin aikuisten suunnistuskursseja, jotkut myös syksyllä. Tarjolla on yhden illan johdantokursseja tai jopa 10 kerran suunnistuskouluja. Hinta per ilta on yleensä samaa luokkaa kuin kuntorastien karttamaksu.

Kuori- ja tuulipuvut ovat yleensä liian hiostavia.

4. Mitä aikuisten suunnistuskurssilla opitaan?

Kurssilla käydään läpi perustaitoja: opetellaan karttamerkkejä, suunnistuksen teoriaa ja tekemään reitinvalintoja rastivälille, sekä harjoitellaan kartan suuntaamista ja kompassin käyttöä. Osa seuroista toteuttaa käytännön harjoitukset kuntorastien yhteydessä.

5. Voiko metsään mennä lenkkareissa?

Paraatilenkkareita ei kannata metsään laittaa, sillä ne kastuvat ja likaantuvat helposti, ja suossa käyneet tossut tuoksuvat ikuisesti metsältä. Hyvä jalkine on napakka ja istuva eikä sen pohja liu’u – eli myöskään kumisaapas ei ole paras mahdollinen valinta. Harrastajat käyttävät nastapohjaisia suunnistuskenkiä, joita myydään suunnistuksen erikoisliikkeissä sekä kuntorastien ja suunnistuskisojen yhteydessä. Ne maksavat noin 80 eurosta ylöspäin.

Metsään on hyvä laittaa ohut, pitkähihainen ja -lahkeinen asu. Kuori- ja tuulipuvut ovat yleensä liian hiostavia.

Kompassi ei ole välttämätön.

6. Onko kompassin käyttö pakko opetella?

Kompassi ei ole välttämätön. Jos valitsee kuntorasteilla helpompia reittejä, pääsee kulkemaan pääosin polkuja pitkin. Kompassista on kuitenkin paljon hyötyä, sillä sen avulla kartta on helpompi suunnata oikein. Monissa kompasseissa on myös suurennuslasi, joka auttaa karttamerkkien lukemisessa.

Asiantuntijana Suomen Suunnistusliiton kuntosuunnistustoiminnan kehittämisestä vastaava tapahtumapäällikkö Katri Lilja.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 5/2018.

Sisältö jatkuu mainoksen alla